Kiista Lieksan vanhan kaarisillan purkamisesta herättää kaupunkilaisissa jo huolta oman turvallisuutensa puolesta.
Valituskierre on estänyt vanhan sillan korvaamisen. Pohjois-Karjalan toiseksi suurimman kaupungin liikenne on ollut yhden sillan varassa.
Käytössä olevalla sillalla tapahtui viime viikon keskiviikkona kolari. Pelastustöiden ajaksi silta piti sulkea liikenteeltä kahdeksi tunniksi.
Konsertista palaamassa olleet hämeenlinnalaiset Eeva Pieniniemi ja Anu Turunen joutuivat odottamaan ylipääsyä puolitoista tuntia. Mieleen juolahti myös tilanne, jossa pelastusajoneuvo olisi tarvinnut siltaa.
– Ehdottomasti pitäisi olla toinen toimiva reitti, Turunen sanoo.
Pelastuslaitokselta kerrotaan, että ambulanssi voi hätätilanteessa käyttää myös vanhaa kaarisiltaa. Raskaammalla kalustolla sille ei ole kuitenkaan mitään asiaa.
Lieksan kaupunginjohtaja Pirre Seppäsen mukaan sillan tukkivat onnettomuudet ovat onneksi harvinaisia.
– Liikenteessä kaikki on kuitenkin mahdollista. Olemme vesistöjen äärellä, ja huoli on ihan aiheellista.
Valituslupa on käsittelyssä
Valituskierre voi katketa syksyllä, jos korkein hallinto-oikeus ei anna valituslupaa viimeisimmästä hallinto-oikeuden päätöksestä.
– Sen jälkeen ei ole enää uusia päätöksiä, joista voisi aloittaa uutta prosessia, Pirre Seppänen sanoo.
Seppäsen mukaan valitusluvan epääminen tarkoittaisi sitä, että vanhaa silta päästäisiin purkamaan ensi kesänä ja uusi silta olisi käytössä vuonna 2026.
Kaarisillan korvaamisella alkaa olla kiire, sillä myös käytössä oleva silta on huonokuntoinen ja ely-keskus aikoo korvata sen uudella sillalla.
Vanha silta on huonokuntoinen
Kaupungin halki virtaavan Lieksanjoen ylittää keskustassa kaksi siltaa. Vanhempi, jo 1930-luvulla käyttöön otettu Mähkönsilta eli Lieksan kaarisilta suljettiin huonokuntoisena autoliikenteeltä vuonna 2014. Lieksan kaupunginvaltuusto teki vuonna 2017 päätöksen sillan korvaamisesta uudella sillalla.
Sillan purkamista on vastustanut muun muassa Museovirasto, jonka tekemät valitukset hylättiin sekä ely-keskuksessa että ympäristöministeriössä.
Viime vuosina valituksia on tehnyt vuonna 2021 perustettu Lieksan kulttuuriperinnön tuki ry, jonka viimeisin valitus hylättiin hallinto-oikeudessa maaliskuussa. Valituksessa oli kyse ely-keskuksen päätöksestä, jossa se hylkäsi sillasta tehdyn suojeluesityksen.
Yhdistys odottaa nyt korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa päätöksestä.
Kiista herättää surua
Lieksassa vierailevalla Anu Turusella riittää kaikesta huolimatta ymmärrystä myös kaarisillan puolustajille.
– Se on perinteinen ja kaunis silta, jonka voisi säilyttää esimerkiksi kävelysiltana. Silloin tarvittaisiin joku kolmas silta, ja se olisi varmaan aika kallis ratkaisu, Turunen pohtii.
Viime vuoden lopulla Lieksan kaupunginjohtajaksi valittu Pirre Seppänen sanoo tuntevansa jopa surua siitä, miten kiista vanhasta sillasta on päässyt ryöpsähtämään kaupungissa.
– Se on toki maisemallisesti kaunis ja poikkeuksellinen kaarineen. Sillat ovat kuitenkin ensisijaisesti infraa ja niiden tarkoitus on se, että ihmiset ja autot pääsevät turvallisesti ylittämään vesistön, hän sanoo.
Uutista korjattu 9.7. : Joen nimi on Lieksanjoki.