Suomessa on jopa tuhansia aikuisia, joilla ei ole lainkaan suojaa tuhkarokkoa vastaan.
Lähinnä suojaa vailla ovat viisikymppiset naiset, sillä miesten rokotesuojaa on täydennetty armeijassa.
Ilman tuhkarokkorokotetta ovat etenkin 1970–1975 -syntyneet. Tilastokeskuksen mukaan tuolloin syntyi lähes 370 000 lasta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on arvioinut, että heistä noin viisi prosenttia ei ole saanut rokotetta.
Tätä aiemmin tuhkarokko yleensä sairastettiin ”lastentautina”.
– Tällä hetkellä ajatellaan, että jos tuhkarokon on sairastanut, siitä tulee elinikäinen suoja tautia vastaan, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.
Rokote sen sijaan kannattaa ottaa, jos tietoa rokotteen saamisesta tai taudin sairastamisesta ei ole.
– Ilman muuta, jos ei ole varmuutta – rokote kannattaa ottaa. MPR-rokote tarjotaan kaikille, joilla ei ole suojaa tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Rokote on ilmainen myös aikuisille, Kontio korostaa.
Hänen mukaansa mahdollisista päällekkäisyyksistä huolimatta rokote on myös turvallinen ottaa.
Tarttuu erittäin helposti
Tuhkarokko lisääntyi viime vuonna räjähdysmäisesti Euroopassa.
Vuoden 2022 luvuista tapausmäärät yli 60-kertaistuivat. Vielä toissa vuonna tuhkarokkotapauksia todettiin Euroopassa vain alle tuhat, viime vuonna jo 58 000.
Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan matkailumaista Turkissa todettiin viime vuonna yli 4 500 tartuntaa ja Britanniassakin yli 200. THL:n Kontion mukaan piikki tilastoihin oli odotettavissa.
– Maailmassa on paljon rokottamattomia henkilöitä ja tuhkarokko on äärimmäisen tarttuva tauti. On aivan odotettua, että se kiertää ja tulee aalloittain. Kun on tarpeeksi rokottamattomia henkilöitä kerääntynyt yhteen, se leviää tosi tehokkaasti.
Silti tapausmäärissä ollaan vielä kaukana huippuvuodesta 2019, jolloin Euroopassa todettiin yli 100 000 tuhkarokkotartuntaa. Koronavuosina tapausmäärät pysyivät aisoissa, kun matkustaminen oli minimissä.
Suomessa tilanne on tuhkarokkotilanne on edelleen hyvä: viime vuonna löytyi vain yksi tautitapaus.
Tuhkarokko tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana, ja taudilta voi suojautua vain sairastamalla tai rokottamalla.
Suomessa eniten tartuntoja on ollut lähivuosina vuonna 2011, jolloin ulkomailta tuodut tartunnat aiheuttivat jatkotartuntoja ja tapauksia löytyi yhteensä 27.
”Se oli kamala tauti”
Tuhkarokon sairastaneet pohjalaiset muistelevat, että kyseessä oli kova tauti.
Kauhajokelainen Maritta Kuusela muistaa olleensa niin kipeä, että hänet vietiin lääkäriin saakka.
– Lääkäriin vietiin, vaikka ei siihen aikaan joka napsahduksesta viety. Kuume oli korkea ja kutina, sen muistan että oli kova tauti.
Vaasalainen Helena Hopeavuorikin muistaa kovan kuumeen ja näpyt. Lisäksi hän sai riesakseen elinikäisiä vaivoja.
– Sain jälkitautina korvasäryt, vieläkin sairastelen korvista. Olin silloin seitsemän kahdeksanvuotias.
Sen sijaan kurikkalainen Airi Hakala pääsi taudista helpommalla. Silti hän ottaisi rokotuksen, mikäli tautia ei olisi alakouluikäisenä sairastanut.
– Kaikki rokotteet on otettu tähänkin mennessä, mitä on tarjottu, Hakala miettii.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueilta aikuisväestö kyselee tuhkarokkorokotetta itse vain harvakseltaan. Tarvittaessa rokotetta löytyy kuitenkin aikuisneuvolan hyllystä.
Hyvä rokotuskattavuus pelastaa
Tuhkarokkoa vastaan taistellaan nykyisin MPR-rokotteella, joka antaa suojan sekä tuhkarokkoa, vihurirokkoa että sikotautia vastaan. Rokote tuli käyttöön vuonna 1982, sitä ennen olivat käytössä erilliset rokotteet.
Tuhkarokkorokotteita alettiin antaa vuonna 1975.
Kontio vinkkaa, että mikäli rokotekortti on kadonnut eikä muistikuvaa sairastamisesta ole, asiaa voi tiedustella vanhemmiltaan. Vuonna 1975 syntyneillä asia lienee jo hyvin kunnossa, koska rokotuksia on paikkailtu vuosien kuluessa.
Suomen rokotuskattavuus tuhkarokkoa vastaan on vielä hyvä, mutta ”siinä hilkulla”.
– Olisi todella tärkeää, että kahden MPR-annoksen kattavuus olisi 95 prosenttia tai yli. Nyt kattavuus kakkosannoksen kohdalla on 92:sta 93:een, joten parantamisen varaa olisi, Mia Kontio sanoo.
Tälläkin hetkellä osa lapsista jää ilman rokotteen antamaa suojaa vanhempien rokotevastaisuuden takia.
Hyvääkin kehitystä löytyy: esimerkiksi pienessä pohjalaisessa Luodon kunnassa rokottaminen on viime vuodet lisääntynyt ilahduttavasti. MPR-rokotteissa on päästy jo lähelle 90:tä prosenttia.
– Edistystä on ollut, koska vuonna 2013 syntyneistä alle 70 prosenttia rokotettiin. Tämä on kyllä iso parannus, Kontio kiittelee.