Huhtikuun lopulla 2020, koronapandemiaan liittyneiden poistumiskieltojen keskellä, Youtubeen ilmestyi erityislaatuinen video.
Siinä hieman pikkupoikamaisen habituksen omaava Heikki Ranta kertoo, millaisista ainesosista J. Karjalaisen laulut koostuvat. Mitkä sanat ja teemat toistuvat, millaisia ovat tyypilliset sointukierrot ja sävelkulut. Lopuksi Ranta tekee listaamistaan aineksista laulun, ja lopputulos kuulostaa hämmästyttävän paljon J. Karjalaisen tuotannolta.
Videosta tuli nopeasti hitti ja pian syntyi lisää. Tehdään biisi niin kuin Juice Leskinen, Leevi & The Leavings, Irwin Goodman, Miljoonasade, Dingo, Hurriganes, Ismo Alanko, Tuomari Nurmio ja niin edelleen.
Vaikka Rannan tyyli on kepeän ei-akateeminen ja analyysit hivenen kotikutoisia, videoihin sisältyy aina oivalluksia, jotka palkitsevat katsojan.
Esimerkiksi Ismo Alangon biiseissä useimmin toistuva sana on Rannan mukaan rakkaus, joskin myös tuska ja paska ovat usein esillä. Ja Tuomari Nurmion tuotannosta löytyy ainakin puoli tusinaa biisiä, jotka kaikki perustuvat samoihin kolmeen sointuun.
Näin kiivaimman joululaulusesongin keskellä on hyvä hetki tutkia, minkälaisia havaintoja Heikki Rannan analysointimenetelmällä voi tehdä kotimaisista joululauluista. Ranta innostuu haastattelupyynnöstä välittömästi, vaikka ei varsinainen joululauluihminen olekaan.
– Suhteeni joululauluihin on aika perinteinen. Ne tuntuvat vähän rasitteelta, kun ne alkavat joka vuosi soida liian aikaisin ja sen myötä tulee stressi, että pitäisi tehdä jouluvalmisteluja, Ranta kertoo kotonaan Helsingin Kalliossa.
Vanhoissa lauluissa motivaattorina kirkko
Koska joululauluja on järjetön määrä, tehdään aluksi karkea jako kahteen. Puhutaan ensin vanhoista, ennen sotia tehdyistä perinteisistä joululauluista, ja sitten uudemmista.
Näiden kahden kategorian väliltä löytyy Rannan mukaan selkeä ero, joka on helposti havaittavissa.
– Keskeisin ero perinteisten ja uudempien joululaulujen välillä on motivaatio, jolla yleisön kanssa resonoidaan. Ennen se oli lähes poikkeuksetta kirkollinen.
Tästä käyvät esimerkiksi vaikkapa Zachris Topeliuksen kirjoittamat klassikot Varpunen jouluaamuna ja En etsi valtaa loistoa. Ensimmäisessä pieni tyttö ruokkii varpusta ja lopussa paljastuu, että lintu onkin tytön varhain menehtynyt, nyt enkeliksi muuttunut veli.
Jälkimmäisessä rukoillaan maailmanrauhaa sekä onnellista joulua niin rikkaille kuin köyhille.
Rannan mukaan kotimaisissa joululauluissa, etenkin niissä vanhoissa, korostuu mollivoittoinen tunnelma.
– Se on ominainen tunnuspiirre ehkä laajemminkin suomalaisessa musiikissa.
Ranta mainitsee vastapainoksi yhdysvaltalaisen musiikintutkijan Joe Bennettin havainnon, jonka mukaan noin 95 prosenttia amerikkalaisista joululauluista pohjautuu duurisävellajiin.
Itse asiassa duuri on valttia myös uudemmissa suomalaisissa joululauluissa. Yle Radio Suomen Sunnuntailöylyt-ohjelmassa vieraillut dosentti Tapani Innanen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa viime vuosikymmenten aikana tehdyistä noin 200 joululaulusta valtaosa menee duurisävellajeissa.
– Mutta vanhempi joululauluperinne on ehdottomasti mollivoittoista, Innanenkin vahvistaa.
Myös uudemmissa usein hengellinen elementti
Tuoreemmissa kotimaisissa joululauluissa uskonnollinen lähtökohta ei välttämättä ole niin olennainen tai ainakaan näkyvä elementti.
Kuuntelijaa ei lyödä Raamatulla päähän, mutta teksteissä on silti usein vähintään häivähdys hengellisyyttä.
– Esimerkiksi Kassu Halosen ja Vexi Salmen klassikkojoululaulu Sydämeeni joulun teen ottaa kyllä paljon vaikutteita kirkollisesta musiikista sekä tekstinä että sävellyksenä. Melodiassa on tiettyä virsimäisyyttä, Ranta sanoo.
Heikki Ranta perehtyi tarkemmin joululauluihin jo pari vuotta sitten, kun hän teki yhteistyössä Jouluradion kanssa pienen syväanalyysin aiheesta.
Tuolloin Ranta laittoi 75 suomalaisen joululaulun sanat tietokoneohjelmaan, joka muodosti niistä sanapilven sanojen yleisyyden mukaan. Kärkisijoille nousivat vähemmän yllättäen sanat kuten joulu, tähti, lumi ja sydän.
Näistä etenkin sydän on kiinnostava, sillä Rannan mukaan uudemman polven joululauluissa usein toistuva teema on yksilön kokemus, ihmisen sisin. Tästä esimerkkinä käy vaikkapa Katri Helenan tulkitsemana tunnettu Joulumaa (1978):
Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa.
Toinen toistuva elementti uusissa joululauluissa on Rannan havaintojen mukaan nostalgia. Teksteissä vilahtelee usein vanhan ajan joulu ja siihen liittyvät muistot.
Tämä näkyy esimerkiksi Suvi Teräsniskan tunnetuksi tekemässä kappaleessa Hei mummo (2007):
Muistot tulvii mieleen aika häviää
Kuusi tuoksuu tuikkii monta kynttilää
Tai Leevi & The Leavingsin kappaleessa Jossain on kai vielä joulu (1990):
Jossain, talviöiset, huurteiset pellot
Jossain, joululaulut, kultaiset kellot
Jossain, lastensoitto, huilut ja sellot
Jossain on kai vielä joulu
Joulupukin nyrkkirauta hoitaa homman
Joululaulujen soitinvalikoima on Heikki Rannan mukaan tavallisesti varsin perinteinen. Pääosassa ovat tyypillisimmin piano tai kitara.
Kirkonkellojen tai kulkusten käyttö kuitenkin korostuu. Ranta hypistelee soittopeliä, jota musiikkiliikkeen myyjä sanoi kuulemma joulupukin nyrkkiraudaksi.
– Tällä kun vetää sopivaa rytmiä melkein minkä tahansa kappaleen taustalle, joulusingle on valmis! hän sanoo.
Vuonna 2024 Heikki Ranta aikoo jatkaa Tehdään biisi niin kuin -videoiden tekemistä. Työn alla on tällä hetkellä useampikin video, mutta kokonaisuuden loppuun saattaminen vie helposti useamman kuukauden.
– Alkuvuodesta on tulossa tosiaan lisää. Mukana on ihan perinteistä suomalaista laulunkirjoittajaa ja ehkä vähän uudempaakin bändiä, Ranta vihjaa.
