Airedalenterrieri

Yleistä

Terrieriryhmän kookkain koira on airedalenterrieri, joka on kotoisin Englannista, Yorkshiren kreivikunnan Aire-joen laaksosta.

Kotimaassaan Englannissa, kuten useassa muussakin maailmassa, sitä pidetään lähinnä seurakoirana, jonka kanssa voi harrastaa koiraurheilun eri lajeja.

Suomessa “airis” luetaan palveluskoiraksi. Englantilaisista koiraroduista se on ainoana hyväksytty myös Saksassa palveluskoiraksi. Esim. Hollannissa ja Yhdysvalloissa sitä käytetään myös metsästykseen.

Ulkomuoto

Nykyisen ulkomuotonsa rotu on saavuttanut suunnilleen vuonna 1910. Väriltään koira on kauniin ruosteenruskea ja sillä on musta tai tummanharmaa satula (black and tan). Kuono ja kallo ovat yhtä pitkät, silmät pienet ja tummat, korvat v-muotoiset ja hieman päälaen yläpuolelta taittuneet, kaula pitkä ja runko neliömäinen, luusto vankka. Peitinkarva on suoraa, karkeaa ja tiheää, pohjavilla pehmeää. Uroksen säkäkorkeus on n. 60 cm, nartun n. 57 cm.

Koulutus

Airedalenterrieri on melko kookas koira, jonka säkäkorkeus on 56–61 cm ja paino noin 20–27 kg. Suurena ja voimakkaana rotuna se tarvitsee johdonmukaista koulutusta, joka kannattaa aloittaa jo pennusta lähtien. Aluksi oppiminen tapahtuu parhaiten leikin kautta. Airedalenterrieri omaksuu uudet asiat nopeasti ja muistaa ne hyvin, mutta sen aktiivinen ja toisinaan omapäinen luonne vaatii kouluttajalta kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta.

Terrierin sisu tulee näkyviin, jos muut koirat hyppivät nenille. “Airis” ei yleensä aloita tappelua, mutta sellaiseen joutuessaan se ei anna periksi. Se tarvitsee järkevän kasvatuksen ja toimintaa, myös aivojumppaa. Itsenäisyys näkyy siinä, ettei sen aina tarvitse tulla kysymään, mitä tehdään, se osaa itsekin päättää.

Turkin hoito

Airedalenterrierillä ei ole karvanlähtöä. Turkki on karkea, ja kun se kammataan silloin tällöin ja trimmataan säännöllisesti, n. 2 kertaa vuodessa, siitä ei lähde kotiin karvaa. Lisätietoa turkin hoidosta löydät Trimmaus-sivulta.