FI93504C - Siirtojohtosuodatin, jossa on säädettävät siirtonollat - Google Patents

Description

93504

Siirtojohtosuodatin, jossa on säädettävät siirtonollat -Overföringsledningsfilter med förskjutbara transmissions -nollor 5 Tämä keksintö koskee siirtojohtosuodatintä, johon on vai-heistustekniikalla lisätty siirtonollia. Suodattimen siirto-johtoresonaattorina voi olla mikä tahansa tunnettu resonaattori kuten helix-, strip-line-, microstrip- tai dielektrinen 10 resonaattori.

Tietoliikennetekniikassa on useita käyttötarpeita, joissa kaistanpäästösuodattimelta vaaditaan suurempaa vaimennusta estokaistan tietyillä taajuuksilla, kuin mitä tavanomaisella 15 kaistanpäästösuodattimella saavutetaan. Yhtenä havainnolli sena esimerkkinä tästä kuvataan seuraavassa radiopuhelimen etupään suodatinta. Radiopuhelimessa siirretään vastaanotettu radiotaajuussignaali etupään suodattimen, esim. duplek-sisuodattimen RX-haaran jälkeen välitaajuudelle sekoittamal-20 la se paikallisoskillaattorilta saatavan taajuuden kanssa.

Paikallisoskillaattorin taajuus on välitaajuuden päässä vastaanotetun signaalin taajuudesta. Sekoittimesta saadaan se-koitustuloksena suuri joukko sen tulotaajuuksien summia ja erotuksia, joista ei-halutut taajuudet suodatetaan välitaa-25 juussuodattimessa halutun taajuuden saamiseksi. Kaikille sekoitinta käyttäville järjestelyille on ominaista, etteivät ne pysty tekemään eroa halutun vastaanotetun signaalin ja sen peilitaajuussignaalin välillä: olkoon paikallisoskil-laattoritaajuus A MHz ja haluttu vastaanotettu taajuus B 30 MHz, joka on suurempi kuin A MHz. Sekoitustuloksena saatava haluttua informaatiota sisältävä välitaajuus IF on näiden erotus eli IF = (B - A) MHz. Välitaajuuden päässä paikallis-oskillaattoritaajuudesta A MHz sen alapuolella vastaanotetaan myös ns. peilitaajuus C MHz, joten yhtenä sekoitustu-35 loksena saadaan myös välitaajuus IF = (A - C) MHz. Välitaa-juussuodatin ei pysty erottelemaan näitä taajuuksia B-A ja A-C toisistaan mutta tietenkin halutaan demoduloida vain informaatiota sisältävä taajuus B. Tämä onnistuu vain siten,

_ I

93504 Γ 2 että ennen sekoitinta suodatetaan etupään suodattimessa pois peilitaajuussignaali C, jolloin sen pääsy sekoittimelle estyy ja välitaajuudene siirtyy vain haluttua informaatiota sisältävä signaali. Ei-haluttu peilitaajuussignaali on siis 5 aina välitaajuden päässä paikallisoskillaattoritaajuuden ylä- tai alapuolella riippuen siitä, kummalla puolella pai-kallisoskillaattoritaajuutta haluttua informaatiota sisältävä vastaanotettu taajuus on.

10 Etupään kaistanpäästösuodattimelle asetettavat vaatimukset ovat keskenään ristiriitaiset. Sen päästökaistan vaimennuksen on oltava pieni halutun signaalin taajuudella (taajuus B) mutta sen on vaimennettava voimakkaasti peilitaajuista signaalia, joka tavallisesti sijaitsee lähellä suodattimen 15 3 dB rajataajuutta. Päästökaistan leventäminen alentaa suo dattimen siirtohäviöitä mutta se alentaa myös vaimennusta peilitaajuudella. Ristiriitaiset vaatimukset on ratkaistu lisäämällä suodattimen siirtofunktioon yksi tai useampia ylimääräisiä siirtonollia, jotka sijaitsevat ei-toivotun 20 signaalin taajuudella. Nollan lisääminen voidaan tehdä erillisellä rinnakkaisella resonaattorilla tai voidaan käyttää suodattimen sisällä ns. vaiheistustekniikkaa.

Tätä siirtonollien lisäämisen periaatetta vaiheistustekniik-25 kaa käyttäen on kuvattu patentissa US-4 418 324 ja sitä selostetaan viitaten oheiseen kuvaan 1. Kuvan kaistanpäästö-suodatin käsittää neljä vierekkäin sijoitettua neljännesaal-lon pituista resonaattoria 1-4, joiden toinen pää on maadoitettu. Resonaattorit on asetettu interdigitaalisesti ja ne 30 ovat liuskajohtoresonaattoreita, mutta on selvää, että periaate pätee myös muun tyyppisille resonaattoreille. Resonaat-toreiden välinen kytkentä tapahtuu sähkömagneettisesti suodattimen rakenteesta riippuen ilman (helix-resonaattori), eristelevyn (microstrip- ja strip-line-resonaattori) tai ke-35 raamimateriaalin (keraaminen resonaattori) kautta ja kytkennän voimakkuus riippuu resonaattoreiden keskinäisestä etäisyydestä. Signaalin tuonti suodattimen ensimmäiseen resonaattoriin 1 ja lähtösignaalin otto viimeisestä resonaatto- 3 93504 rista 4 voidaan tehdä esim. tapittamalla. Jokainen resonaattori määrää tunnetusti siirtofunktion yhden navan, joten rakennetta varioimalla voidaan konstruoida haluttu kaistan-päästösuodatin. Suodattimen siirtofunktion ensimmäinen viri-5 tettävä siirtonolla on saatu aikaan kytkemällä kahden ei-vierekkäisen resonaattorin l ja 3 avoimien päiden välille siirtolinja, joka käsittää sarjassa säädettävän kapasitanssin 6, siirtolinjan 5 ja toisen säädettävän kapasitanssin 7. Toinen viritettävä siirtonolla on muodostettu vastaavalla 10 tavalla kytkemällä resonaattorin 2 ja 4 avoimien päiden välille toinen siirtolinja, jonka samoin muodostaa sarjaan kytkettynä säädettävä kapasitanssi 9, siirtolinja 8 ja toinen säädettävä kapasitanssi 10. Vaiheistuskytkennässä tuodaan siis resonaattoriin vastakkaisvaiheinen komponentti, 15 jonka amplitudista riippuen saadaan taajuuskäyrän tiettyyn kohtaan määrätty lisävaimennus.

Mainitussa patentissa interdigitaalisen suodattimen re-sonaattoriliuskat sijaitsevat kahden eristelevyn välissä 20 maatasojen ollessa levyjen toisella puolella (strip-line- rakenne). Siirtolinjan induktanssi käsittää maatasopuolelle etsaamalla muodostetun liuskan, jonka levennetyt päät ovat eristelevyn vastakkaisella puolella olevien resonaattoreiden avoimien päiden kohdalla. Tällöin näiden avoimien päiden ja 25 siirtolinjan levennettyjen päiden välille muodostuu kapasitanssi. Säätämällä siirtolinjojen kapasitanssiarvoja niiden levennettyjen päiden kokoa muuttamalla voidaan erikseen säätää täsmällisesti siirtonollien paikat halutuiksi. Siirto-nollat voidaan sijoittaa myös päällekkäin, jolloin suodat-30 timen vaimennuskäyrään saadaan tälle taajuudelle hyvin suuri vaimennus.

Kuvassa 2 on esitetty graafisesti siirtonollien lisäämisen vaikutus. Katkoviivakäyrä e kuvaa suodattimen taajuusvastet-35 ta silloin kun siirtonollia ei ole lisätty. Vastaanottotaa-juinen signaali B läpäisee suodattimen oleellisesti vaimentumatta mutta peilitaajuudella C oleva signaali vaimenee liian vähän. Lisäämällä ainakin yksi siirtonolla peilitaa- T” 4 93504 juudelle C voidaan tätä taajuutta lisävaimentaa vaikuttamatta silti varsinaisen päästötaajuuden B vaimennukseen, kuten käyrä d esittää. Siirtonollan lisääminen heikentää hieman vaimennusta myös vaimennuskäyrän yläpäässä, mutta haitta on 5 melko pieni tässä sovelluksessa. Siirtonolla voidaan lisätä myös taajuuden B yläpuolelle, jos halutaan vaimennuskäyrään "kuoppa" tälle kohdalle.

Siirtolinja tuottaa vaimennuskäyräne halutulle taajuudelle 10 vastakkaisvaiheisen komponentin, jonka amplitudin suuruus määrää tähän kohtaan syntyvän lisävaimennuksen. Tällöin syntyy vaimennuskäyräne tähän kohtaan nollakohta. Käytännössä em. mainitun patentin ratkaisussa valmistaja säätää nollakohdan paikan pienentämällä siirtolinjojen levennettyjä päi-15 tä käyttäen laseria tai aineenpoistoa, minkä jälkeen säätöä ei enää tehdä. Kuvan 1 periaatteen mukaan säätö voitaneen ainakin joissakin käytännön ratkaisuissa kuitenkin tehdä säädettävillä kapasitansseilla.

20 Tekniikan tason mukaisilla nollakohtien siirtotavoilla on joukko haittapuolia. Ensinnäkin siirtonolla asetetaan usein jo valmistuksen yhteydessä haluttuun paikkaan ja sen asetus voi olla hankalaa vaatien aineksen poistoa laserilla tai jyrsimällä. Toiseksi, jos siirtolinjan kondensaattori (kon-25 densaattorit 6, 7, 9 ja 10 kuvassa 1) onnistutaankin valmistamaan sellaiseksi, että nollakohdan säätö voidaan suorittaa myös valmistuksen jälkeen, aiheuttaa siirtolinjan kautta kulkeva teho ongelmia säätökondensaattorin tehon keston suhteen. Näistä haitoista voidaan luonnollisesti päästä eroon 30 luopumalla siirtolinjöistä ja lisäämällä sen sijaan suodat-timeen rinnakkaisresonaattoreita, mutta tämä huonontaa suodattimen Q-arvoa.

Tämä keksintö esittää siirtonollien säätötavan, jolla ei ole 35 kuvattuja haittoja. Suodattimelle on tunnusomaista se, mitä on sanottu patenttivaatimuksessa 1.

5 93504

Keksintö perustuu siihen oivallukseen, että koska siirtolin-jalla tuotetaan vaiheistus sen kautta kulkevaan signaaliin, voidaan tätä vaiheistusta muuttaa häiritsemällä siirtolinjan kautta kulkevaa signaalia ulkoisella sähköisellä häirintä-5 piirillä, joka on heikossa sähkömagneettisessa (ei galvaanisessa) kytkennässä suodattimen vaiheistuskytkennän siirto-linjaan. Jos häirintäpiiri ei ole käytössä, tuottaa siirto-linja sen komponenttien määräämän vaihe-eron. Kun häirintäpiiri kytketään toimintaan, se muuttaa siirtolinjan tuotta-10 maa vaihe-eroa ja siten lopputuloksena siirtää siirtonollan paikkaa taajuustasossa. Koska sähkömagneettinen kytkentä tehdään heikoksi, ei suodattimen tehoa mene siihen juuri lainkaan, joten häirintäpiirin komponenteille ei tarvitse asettaa erityisiä tehonkestovaatimuksia. Häirintäpiiri voi-15 daan tehdä sellaiseksi, että tietyssä rajoissa siirtonollan paikkaa voidaan muuttaa portaattomasti.

Keksintöä selostetaan tarkemmin oheisten kaaviollisten kuvien avulla, joissa 20 kuva l esittää erästä tunnettua siirtonollan tuottavaa kytkentää, kuva 2 kuvaa siirtonollan vaikutusta suodattimen vaimen-nuskäyrässä, kuva 3 kuvaa siirtonollan säätämisen periaatetta, 25 kuva 4 kuvaa kuvan 3 kytkennän taajuusvastetta, kuva 5 on nelipiirinen kaistanpäästösuodatin, jossa on kaksi säädettävää siirtonollaa, kuva 6 esittää kuvan 5 suodattimen taajuusvastetta.

30 Kuvia 1 ja 2 on selostettu jo edellä tekniikan tason kuvauksen yhteydessä.

Kuvassa 3, joka vastaa kuvaa 1 ja jossa soveltuvin osin käytetään samoja viitenumerolta, on esitetty keksinnön sovellus 35 tähän tunnettuun rakenteeseen. Siirtonollan aikaansaavien siirtolinjojen 5 ja 8 viereen on sijoitettu häirintäpiirit C ja D. Ne ovat resonanssipiirejä, jotka käsittävät siirtolinjojen 5 ja 8 kanssa yhdensuuntaiset siirtolinjat 11 ja vast.

6 93504 14, jotka on sijoitettu melko kauas siirtolinjöistä 5 ja vast. 8, joten niiden välinen sähkömagneettinen kytkentä kl ja vast. k2 on melko heikko. Tällöin linjoista 5 ja 8 vierellä oleviin siirtolinjoihin 11 ja 14 siirtyvä energia on 5 vähäinen, joten häirintäpiirit C ja D, joihin linjat 11 ja 14 kuuluvat, voidaan mitoittaa pienitehoisiksi. Ennen kaikkea diodeille asetettavat vaatimukset eivät ole suuret. Karkeana arviona voidaan olettaa, että kun vaiheistuskytkennän eli siirtolinjojen 5 ja 8 kautta kulkee noin 1/1000 suodat-10 timen tehosta, siirtyy noin 1/10 tästä tehosta eli 1/10000 suodattimen tehosta häirintäpiiriin. Kytkentäkertoimet kl ja k2 olisivat tällöin 0,1.

Häirintäpiiriin kuuluu sarjassa induktanssin muodostavan 15 siirtojohdon 11, vast. 14 kanssa myös ohjattava kapasitanssi, joka on kapasitanssidiodi 12 ja vast. 15. Kummankin ka-pasitanssidiodin kapasitanssia säädetään vastuksen 13 ja vast. 16 kautta tuotavalla tasajännitteellä VT. Tasajännit-teen syöttävä piiri on AC-erotettu resonanssipiiristä. Ero-20 tus voidaan hoitaa syöttöpiirissä tai vastukset 13 ja 16 voidaan korvata suurilla induktansseilla. Häirintäpiiri muodostuu siten induktanssin ja kapasitanssidiodin sarjakytken-nän muodostamasta resonanssipiiristä, jonka resonanssitaa-juus on säädettävissä ulkoisella tasajännitteellä.

25

Kun ohjaustasajännitettä ei ole, ei häirintäpiiri vaikuta varsinaisen vaiheistuskytkennän tuottamiin siirtonolliin juuri lainkaan. Tällöin suodattimen taajuusvaste voisi olla esim. kuvassa 4 kuvatun käyrän f mukainen. Siinä kumpikin 30 vaiheistuskytkentä 5 tuottaa omat siirtonollansa, jotka näkyvät taajuuksilla fx ja f2. Nyt kytketään molempiin häirin-täpiireihin ohjaustasajännite, joka aiheuttaa sellaisen ka-pasitanssiarvon diodeihin 12 ja 15, että resonanssipiirien 11, 12 ja 14, 15 resonanssitaajuudet tulevat lähelle niihin 35 kytkeytyvien vaiheistussiirtolinjojen resonanssitaajuutta.

Tämä aiheuttaa sen, että siirtolinjöistä siirtyy tehoa häi-rintäpiireihin, joten siirtolinjan normaali toiminta häiriintyy. Häiriö näkyy suodattimen taajuusvasteessa siten, 93504 7 että siirtonollien paikka on muuttunut: ensimmäinen siirto-nolla on siirtynyt taajuudesta tx taajuudelle ja toinen siirtonolla on siirtynyt taajuudesta f2 taajuudelle f'2. Taajuusvaste on siten muuttunut estokaistalla ja noudattaa nyt 5 käyrää g. Muuttamalla ohjausjännitettä VT voidaan siirtonollien paikkaa muuttaa määrätyssä taajuusalueessa.

Käyttämällä kummallekin häirintäpiirille C ja D omaa eri suuruista ohjausjännitettä voidaan siirtonollia siirtää toi-10 sistaan riippumatta.

Kuvassa 5 on kuvattu nelipiiristä kaistanpäästösuodatinta, jossa siirtonollien vaiheistuskytkentä on hieman erilainen kuin kuvan 1 kytkennässä. Kytkentä on sinänsä tunnettu. Suo-15 datin käsittää resonaattorit 1, 2, 3 ja 4. Ne voivat olla minkä tahansa tunnetun tyyppisiä, kuten esim. helix-reso-naattoreita, keraamisia, strip-line-, microstrip- jne. re-sonaattoreita. Tulosignaali kytketään ensimmäiseen resonaattoriin 1 esim. tapittamalla kohdassa Tx ja suodattimen läh-20 tösignaali saadaan viimeisestä resonaattorista 4 tapituskoh- dasta T2. Tulo- ja lähtösignaalien sovituksessa käytetään kapasitansseja 51 ja 52, kuten tunnettua.

Tulosignaali viedään vaimennettuna myös toiseen resonaatto-25 riin 2 tapittamalla kohdassa T3. Signaalia vaimennetaan suuruusluokaltaan 1/100 induktanssissa 53, jossa myös sen vaihe muuttuu. Vastaavasti myös lähtösignaali viedään vaimennettuna kolmanteen resonaattoriin 3 tapittamalla kohdassa T4. Signaalia vaimennetaan tätä ennen suuruusluokaltaan 1/100 30 induktanssissa 54, jossa myös sen vaihe muuttuu. Näin muodostetulla kahdella vaiheistuskytkennällä tuotetaan kaksi siirtonollaa halutulle taajuudelle. Siirtonollien paikka on siten täysin kytkennän määräämä ja siis kiinteä. Asia on ammattimiehen tuntema.

Keksinnön mukaisesti ensimmäisen siirtonollan paikkaa voidaan muuttaa tietyssä taajuusalueessa portaattomasti häiritsemällä häirintäpiirillä A tulopuolen vaiheistuskytkennän 35 8 93504 induktanssin 53 kautta menevää signaalia. Tämä tapahtuu siten, että induktanssin 53 kenttään sijoitetaan häirintäpii-rin induktanssi 55 siten, että induktanssien välinen kytkentä-kerroin kx on melko pieni, esim 0,1, jolloin noin kymmenes-5 osa vaiheistuskytkentälinjän tehosta siirtyy häirintäpii-riin. Induktanssi 55, jonka toinen pää on maadoitettu, ja sen toiseen päähän kytketty kapasitanssi 56 muodostavat sar-jaresonanssipiirin, jonka resonanssitaajuutta voidaan muuttaa muuttamalla vastuksen 57 kautta kapasitanssidiodin kato-10 dille tuotavaa ohjausjännitettä Vx. Häirintäpiirin resonanssitaajuutta muuttamalla muuttuu vaiheistuskytkennän ta-pituskohtaan T3 menevän signaalin vaihe ja amplitudi ja muutos näkyy taajuuskäyrässä nollakohdan siirtymänä.

15 Vastaavalla tavalla häiritään häirintäpiirillä B lähtöpuolen vaiheistuskytkennän induktanssin 54 kautta menevää signaalia. Häirintäpiirin B induktanssi 58 ja häirittävän induktanssin 54 välinen kytkentäkerroin on k2. Induktanssi 58, jonka toinen pää on maadoitettu, ja sen toiseen päähän kyt-20 ketty kapasitanssi 59 muodostavat sarjaresonanssipiirin, jonka resonanssitaajuutta voidaan muuttaa muuttamalla vastuksen 510 kautta kapasitanssidiodin katodille tuotavaa ohjaus jännitettä V2. Häirintäpiirin B resonanssitaajuutta muuttamalla muuttuu tämän vaiheistuskytkennän tapituskohtaan 25 T4 menevän signaalin vaihe ja amplitudi ja muutos näkyy taajuuskäyrässä tämän toisen nollakohdan siirtymänä.

Kuvan 5 suodattimen taajuusvaste on esitetty kuvassa 6. Kaistanpäästösuodattimen päästökaista on noin 890-920 MHz.

30 Päästökaistan molemmilla puolilla on estokaistalla siirto- nollan avulla tuotettu ylimääräinen vaimennus. Tässä kuvassa tarkastellaan vain päästökaistan yläpuolisen estokaistan siirtonollaa. Käyrä h esittää suodatinta, jossa ei ole lainkaan siirtonollaa. Taajuudella f2 on vaimennus 40 dB. Tälle 35 kohdalle halutaan enemmän vaimennusta, jolloin siirtonolla aiheutetaan tälle taajuudelle tekniikan tason mukaisella vaiheistuskytkennällä. Taajuusvaste noudattaa nyt käyrää i.

Jos sovelluksessa onkin erityisesti vaimennettava taajuutta 9 93504 f1# ei käyrän i vaimennus 35 dB riitä, joten häiritään vai-heistuskytkentää esitetyllä häirintäpiirillä. Tällöin vaimennus tällä taajuudella tuleekin olemaan 43 dB, kuten käyrä j esittää. Kuten käyristä huomataan, voidaan keksinnön kyt-5 kentää käyttää myös taajuusvasteen jyrkentämiseen siirryttäessä päästökaistalta estokaistalle. Tämä on hyvin edullista, sillä suodattimen jyrkkyys on useimmiten tavoiteltu asia. Suodattimen päästökaista säilyy muuttumattomana tehtyjen toimenpiteiden aikana.

10

Esitetyllä nollakohtien siirtotavalla on lukuisia etuja. Vaikutetaan vain sellaiseen suodattimen linjaan, jossa muutenkin kulkee pieni teho eikä vaikuteta siihen päälinjaan, jota pitkin siirtyvät suuret tehot. Resonaattoreita ei kuor-15 miteta ja näin ollen suodattimen päästökaista pysyy muuttumattomana. Suodattimen Q-arvo säilyy hyvänä. Koska kytkentä vaiheistuslinjaan on hyvin pieni, on häiriöpiirin teho pieni. Häiriöpiirin mitoitus on helpompaa ja voidaan käyttää halpoja kapasitanssidiodeja.

20

Patenttivaatimusten suojapiirissä pysyen suodatin voidaan toteuttaa monella tavalla. Mitään rajoituksia ei suodattimen tyypille eikä vaiheistuskytkennän toteutustavalle ole. Olennaista on vain se, että vaiheistuslinjan kautta menevää sig-25 naalia häiritään varsinaisen suodattimen ulkopuolisella häirintäpiirillä. Häirintäpiiri voidaan toteuttaa myös muilla tavoin, kuin edellä on esitetty. Se voi olla rinnakkaisreso-nanssipiiri, jonka resonanssitaajuutta ohjataan kapasitans-sidiodin yli vaikuttavalla tasajännitteellä. Ainoa vaatimus 30 häirintäpiirille on se, että muutos häirintäpiirin sähköisessä ominaisuudessa aiheuttaa hallitun muutoksen suodattimen nollan tuottavassa siirtolinjassa.

Claims (7)

10 93504

1. Siirtojohtosuodatin, jonka siirtofunktio käsittää ainakin kolme napaa ja ainakin yhden nollan ja johon kuuluu: - välineet (51, Tx, 52, T2) suodattimeen kytkeytymiseksi, 5. ainakin kolme vierekkäistä siirtojohtoresonaattoria (1, 2, 3, 4}, joiden välillä on sähkömagneettinen kytkentä ja jotka kukin tuottavat yhden navan, - ainakin yksi nollan tuottava siirtolinja (53; 54), joka toisesta päästään kytkeytyy yhteen resonaattoriin (2; 4) ja 10 toisesta päästään toiseen resonaattoriin tai välineeseen suodattimeen kytkeytymiseksi, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu ainakin yksi erillinen induktiivisen elimen sisältävä häirintäpiiri (A; B), jonka induktiivinen elin (53; 54) on sijoitettu nol-15 lan tuottavan siirtolinjan (53; 54) viereen sen sähkömagneettiseen kenttään ja jossa on liitäntä ulkoisen ohjaus-tasajännitteen (V^- V2) kytkemiseksi häirintäpiiriin, jolloin muutos ohjaustasajännitteessä aiheuttaa siirtymän nollan taajuudessa. 20

2. Filter enligt patentkrav 1, kännetecknat av att störningskretsen är en resonanskrets bestäende av det nämnda induktiva organet (53; 54) och ett kapacitivt organ (56; 59). 35

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatin, tunnet -t u siitä, että häirintäpiiri on mainitun induktiivisen elimen (53; 54) ja kapasitiivisen elimen (56; 59) muodostama resonanssipiiri. 25

3. Filter enligt patentkrav 2, kännetecknat av att resonanskretsen är en serieresonanskrets. 93504 __ r 12

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen suodatin, tunnet -t u siitä, että resonanssipiiri on sarjaresonanssipiiri.

4. Filter enligt patentkrav 1 eller 2, känneteck-n a t av att det kapacitiva organet är en kapacitansdiod, till vars ena anslutning styrlikspänningen (Vlf· V2) leds, varvid resonanskretsens resonansfrekvens förändras i en- 5 lighet med förändringen i styrlikspänningen.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suodatin, t u n -30 n e t t u siitä, että kapasitiivinen elin on kapasitanssi- diodi, jonka toiseen liittimeen tuodaan ohjaustasajännite (Vx; V2), jolloin resonanssipiirin resonanssitaajuus muuttuu ohjaustasajännitteen muuttuessa.

5. Filter enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att det induktiva organet utgö-res av en överföringslinje, vars ena ända är jordad. 10

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen suodatin, tunnettu siitä, että induktiivinen elin on siirto-linja, jonka toinen pää on maadoitettu. 11 93504

6. Filter enligt patentkrav 1, kännetecknat av att den elektromagnetiska kopplingen (kj, k2) mellan det induktiva organet i störningskretsen och överföringslinjen som producerar nollan, är svag. 15

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suodatin, tunnet -t u siitä, että häirintäpiirin induktiivisen elimen ja nollan tuottavan siirtolinjan välinen sähkömagneettinen kytkentä (k,, k2) on heikko. 5

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen suodatin, tunnettu siitä, että häiriöpiiri ja siirtojohtosuo-datin on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi.

10 Patentkrav 1. Överföringsledningsfilter, vars överföringsfunktion uppfattar ätminstone tre poler och dtminstone en nolla och vilket omfattar: - medel (51, T,, 52, T2) för koppling tili filtret, 15 - ätminstone tre parallella överföringsledningsresonatorer (1, 2, 3, 4) som har en elektromagnetisk koppling sinsemel-lan och var och en av vilka alstrar en pol, - ätminstone en nollan alstrande överföringslinje (53; 54), som vid den ena ändan kopplas tili en resonator (2; 4) och 20 vid den andra ändan tili en annan resonator eller medlen för kopplandet tili filtret, kännetecknat av att filtret ytterligare omfattar ätminstone en störningskrets (A, B) med ett separat induk-tivt organ (53; 54), vars induktiva organ (53; 54) placerats 25 i det elektromagnetiska fältet bredvid den överföringslinje (53; 54), som producerar nollan och uppvisar en anslutning för koppling av en yttre styrlikspänning (V,; V2) tili stör-ningskretsen, varvid ändring i styrlikspänningen förorsakar en förskjutning i nollans frekvens. 30

7. Filter enligt nägot av de föregäende patentkraven, kännetecknat av att störningskretsen och överfö-ringsledningsfiltern har integrerats tili en enhet.