FI88603B - Noedbroms - Google Patents

Description

S 8 6 O 3

HÄTÄJARRU - NÖDBROMS

Tämän keksinnön kohteena on hissin hätäjarru, johon kuuluu kahdesta toisiinsa nivelöidystä saksirungon osasta muodostu-5 va runko, jonka rungon toinen, kitkapinnoilla varustetuilla kitkaelimillä varustettu pää kulkee molemmin puolin hissikuilussa olevaa kiskoa, kuten hissin johdetta pitkin, ja jonka rungon nivelöintikohdan toisella puolella on runko-osien väliin tai niiden ulkopuolelle sijoitettu jousi, ja 10 joista kitkaelimistä ainakin toinen on kiila tai vastaava, joka hätäjarrutuksessa on ohjattavissa rungon ja johteen väliin, jossa hätäjarrussa on voimakkuudeltaan säädettävä sähkömagneetti tai vastaava, sähkömagneettiin kytketty ja sitä ohjaava erillinen, takaisinkytketty ohjauslaite ja 15 hissikorin hidastuvuutta mittaava elin, joka on edelleen kytketty ohjauslaitteeseen.

Tunnetut hissien hätäjarrut muodostuvat mm. jousikuormite-tuista pitkistä saksista tai pihdeistä, jotka liikkuvat 20 hissikoriin kiinnitettyinä hissikuilussa olevaa johdetta pitkin. Hätäjarrutustilanteessa hissikorin liikkeitä seuraa-va erillinen, esim. keskipakovoiman avulla hissikorin nopeutta valvova nopeudenrajoittaja aktivoidaan, jolloin nopeudenrajoittaja ohjaa kiilan tms. elimen hätäjarrun 25 pihdin ja hissikuilun johteen väliin siten, että hissikori pysähtyy hätäjarrun jousivoiman kiilassa ylläpitämän kitkavoiman avulla.

Hätäjarruna toimivassa tarraajassa jousivoima on säädettävä 30 hissikorin maksimikuorman mukaan siten, että haluttu hidastuvuus saavutetaan jarrutustilanteessa. Yleensä haluttu hidastuvuus säädetään 0.2-1.4 G:ksi.

Käytännössä hidastuvuusarvo poikkeaa paljonkin säädetystä 3£ arvosta; itse asiassa säädetty hidastuvuus on tunnetuissa laitteissa vain jarrutusajan keskimääräinen hidastuvuus. Hissikorin hetkelliseen hidastuvuuteen vaikuttaa ainakin korin kuorma, sen alkunopeus jarrutustilanteessa sekä lämpö- 2 88603 tila. Näin ollen hissikorin hidastuvuuskäyrä todellisuudessa on ensin loivasti nouseva tai tasainen käyrä alle säädetyn keskiarvon, joka loppua kohden nousee jyrkäksi huipuksi, jolloin hidastuvuus voi olla moninkertainen säätöarvoon 5 (esim. 0.6G) verrattuna. Kevyellä kuormalla hidastuvuus voi olla jopa 2.0-2.5 G. Tällaiset hidastuvuudet ovat erittäin epämiellyttäviä ja jopa vaarallisia.

Suuri hissin maksiminopeus vaikeuttaa tilannetta monessa 0 suhteessa; toisaalta tarraajän jousivoiman on oltava riittävän suuri ääritilanteita varten, toisaalta kitkakerroin jarrutuspintojen välillä pienenee nopeuden kasvaessa, jonka tähden jousivoimaa on edelleen nostettava. Mitä suurempi tarraajän jousivoima on, sitä jyrkempi on hidastuvuuskäyrä 5 ainakin mitoituslähtökohtia lievemmissä olosuhteissa.

DE-hakemusjulkaisusta 2003951 tunnetaan pyörivän akselin jarruttamiseen tarkoitettu jarru, jossa on voimakkuudeltaan säädettävä sähkömagneetti, siihen kytketty ja sitä ohjaava 0 takaisinkytketty ohjauslaite ja liukuportaiden tai vastaavien hidastuvuutta mittaava elin, joka on kytketty ohjauslait-teesen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnetun tekniikan 5 haitat ja aikaansaada jarru, jonka avulla hissin hätäjarrutus voidaan suorittaa hallitusti. Keksinnön mukaiselle hätäjarrulle on siten tunnusomaista se, että hidastuvuutta mittaava elin on kiihtyvyysanturi, ja että sähkömagneetti on sijoitettu jousen tavoin nivelöintikohdan toisella puolella 0 runko-osien väliin tai niiden ulkopuolelle siten, että sen rakenteesta riippuen saadaan aikaan joko kitkapinnoissa olevaa normaalivoimaa pienentävä vetovaikutus tai kitkapinnoissa olevaa normaalivoimaa suurentava työntövaikutus.

5 Keksinnön avulla aikaansaadaan olennaisesti vakiona pysyvä hissikorin hidastuvuus hätäjarrutuksessa, koska kitkavoima jarrupinnoissa on vakio. Tällä tavalla ohjatulla hätäjarru- 3 88603 tuksella on myös useita muita etuja, kuten jäljempänä osoitetaan. Lisäetuna voidaan vielä todeta, että nyt esitetty tarraajajärjestely toimii täysin normaalina tarraajana, jos esimerkiksi sähkö katkeaa. Näin ollen ei sähkökatkos aiheuta 5 ongelmaa tarraa jän toiminnassa, vaikka hidastuvuuden mittaus ja tarraajan sähköinen takaisinkytkentä ei toimisikaan. Tämä on huomionarvoinen seikka hissin matkustajien turvallisuutta ja hissimääräyksiä ajatellen.

10 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuviot la ja Ib esittävät keksinnön mukaista hissin hätäjar-rua sovellettuna saksityyppiseen tarraajaan.

15

Kuvio 2 esittää kuvioiden la ja ib leikkausta Il-ll.

Kuvio 3a esittää hissikorin hidastuvuutta ajan funktiona nykyisin käytössä olevia hätäjarruja käyttämällä, 20

Kuvio 3b esittää hissikorin hidastuvuutta ajan funktiona keksinnön mukaista hätäjarrua käyttämällä.

Kuvio 3c esittää hissikorin hidastuvuutta ajan funktiona 25 keksinnön erään toisen sovellutusmuodon mukaista hätäjarrua käyttämällä.

Kuviossa la esitetyn, hissikoriin kiinnitettävän tarraajan ennestään tunnetut osat, jotka samalla periaatteessa muodos-30 tavat erään tekniikan tasoa kuvaavan tarraajalaitteen, ovat saksirungon kaksi osaa 1 ja 2, jotka ovat nivelöidyt toisiinsa kohdassa 3. Saksirungon 1,2 toinen, kitkaelimillä 4,5 varustettu pää on avoin ja kulkee normaalitilanteessa vapaasti hissikuilun johteen 6 molemmin puolin. Saksirungon 35 1,2 vastakkaisessa päässä on runko-osien ulkopuolella jousi 7. Jousen kireyden säätöä varten sen sisällä kulkee akseli 8, johon on liitetty jousen pituutta säätävä levy-mutteriyh- 4 »8603 distelmä 9. Jarrutustilanteessa kiila 4 nousee ylös, jolloin kitkapinnat 16,17 puristuvat johteen 6 pintoja vasten pyrkien samalla avaamaan saksirungon 1,2 avointa päätä, jolloin jousi 7 puristuu jonkinverran kokoon. Tällöin jousen kokoon-5 puristuminen aiheuttaa kitkapintoja 16,17 vastaan koh tisuoraan vaikuttavan normaalivoiman. Kuviossa Ib on esitetty ratkaisu, jossa jousi 7 on sijoitettu runko-osien väliin.

Kitkaelimet 4,5 muodostuvat kuvion 2 mukaisesti, joka esityö tää esimerkinomaisesti keksinnön mukaisessa tarraajassa käytettäviä ja sinänsä tunnettuja kitkaelimiä, ainakin yhdestä saksirungon 2 suhteen liukuvasta kiilasta 4, ja tässä esimerkkitapauksessa saksirungon toiseen osaan 1 muodostetusta, jarrupalaa muistuttavasta vastepinnasta 5. 5 Kitkaelimet voivat myös muodostua kahdesta vastakkaissuun-tiin liukuvasta kiilasta, kuten on esitetty esimerkiksi suomalaisessa patenttihakemuksessa no. 861892.

Tunnetulla tekniikalla toteutettuna hissikoria seuraava, 30 normaalistivapaasti hissikorin mukana liikkuva nostoelin 10 pysäytetään, jolloin se työntää kiilaa 4 ylöspäin suhteessa alaspäin menevään hissikoriin nähden. Näin tapahtuu, koska tarraajalaite seuraa edelleen hissikoria sen matkalla alaspäin (nuoli). Kiila 4 saa tällöin kiilakulmaansa a verran-15 nollisen liike- ja voimakomponentin johdetta 6 vasten, jolloin tarraajan rakenteesta johtuen kiila ja vastepinta 5 nopeasti puristuvat johteen 6 pintoja vastaan, jolloin hissikori pysähtyy tarraajan jousen 7 kiilassa ylläpitämän, normaalivoimasta johtuvan kitkavoiman avulla. Yllä selitekö tyistä syistä on hissikorin hidastuvuuskäyrä suhteessa asetusarvoon 0,6G tällöin kuvion 3a mukainen. Kuvion 3a merkinnällä -a tarkoitetaan negatiivista kiihtyvyyttä, eli hidastuvuutta. 1

Keksinnön mukaiseen tarraajaan kuuluu sähkömagneetti 11 jousen 7 tavoin runko-osien ulkopuolella (kuvio la) tai niiden välissä (kuvio Ib) , sitä ohjaava takaisinkytketty 5 ?8603 säätäjä 12 sekä hissikorin pystysuuntaista hidastuvuutta seuraava kiihtyvyysanturi 13. Sähkömagneettia käytetään hätäjarrutuksessa seuraavasti: 5 Hissikorin hidastuvuutta jarrutuksessa mitataan kiihtyvyysanturin 13 avulla, jonka antamien tietojen perusteella säätäjää eli servoa 12 ohjataan siten, että kitkavoima tarraajan kitkaelinten 4,5 pintojen 16,17 ja hissikuilun johteen 6 pintojen välissä pitää hissikorin hidastuvuuden 10 olennaisesti vakiona. Sähkömagneettiin kuuluu lisäksi akseli 14, johon vastelevy 15 on säädettävästi kiinnitetty. Sähkö-magneetilla aikaansaatu vetovaikutus kohdistetaan levyn 15 ja sähkömagneetin 11 väliin, jolloin vetovaikutus pienentää normaalivoimaa kitkapinnoissa 16,17 servo-ohjauksen 12 15 sähkömagneetille 11 antamien ohjaussignaalien mukaisesti ja näinollen myös hissikoria jarruttavaa kitkavoimaa siten, että anturin 13 tunnistamat hidastuvuuden muutokset saadaan kompensoitua. Tällä tavalla aikaansaadaan kuvion 3b hidas-tuvuuskäyrän mukainen hissikorin tasainen ja asetusarvoa 20 0,6G noudattava hidastuvuus.

Keksinnön mukaisesta järjestelystä seuraa mm. se, että jousen 7 voima voidaan mitoittaa suuremmaksi kuin mitä hissikorin laskennalliseen keskimääräiseen hidastuvuuteen .75 pyrittäessä muutoin olisi mahdollista, koska takaisinkytket ty servo-ohjaus korjaa nopeasti hidastuvuuden oikeaan arvoonsa. Tästä johtuu kuviossa 3b oleva käyrämuoto jarrutuksen alkuhetkillä. Myös varmuus kasvaa hätäjarrutuksen kriittisenä ajankohtana, eli kitkan muodostumishetkellä, jolloin 30 mahdolliset jarrutuspintojen kulumiset ja viat ainakin periaatteessa voivat aiheuttaa hätäjarrun pettämisen johtuen riittämättömästä kitkamuodostuksesta.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellu-35 tusmuodot eivät rajoitu yllämainittuun esimerkkiin, vaan että ne voivat vaihdella jäljempänä olevien patenttivaatimusten puitteissa. Niinpä esitetty vetävä sähkömagneettijär- 6 88603 jestely voidaan korvata kaksitoimisella sähkömagneettijärjestelyllä, jolloin levy 15 korvataan sähkömagneetilla. Etuna tällöin on se, että työntävän voiman ansiosta voidaan normaalivoimaa kitkapinnoissa myös suurentaa pienentämisen 5 lisäksi. Tällöin ei jousivoimaa tarvitse säätää suuremmaksi kuin keskimääräinen hidastuvuus vaatisi. Lisäetuna on tällöin hidastuvuuden pehmeä aloitus kuvion 3c mukaisesti.

Claims (1)

1. 7 '<8 603 PATENTTIVAATIMUS Hissin hätäjarru, johon kuuluu kahdesta toisiinsa nivelöi-dystä saksirungon osasta (1,2) muodostuva runko, jonka 5 rungon toinen, kitkapinnoilla varustetuilla kitkaelimillä (4,5) varustettu pää (4,5) kulkee molemmin puolin hissikuilussa olevaa kiskoa, kuten hissin johdetta pitkin, ja jonka rungon nivelöintikohdan toisella puolella on runko-osien väliin tai niiden ulkopuolelle sijoitettu jousi (7), ja 10 joista kitkaelimistä ainakin toinen on kiila (4) tai vastaava, joka hätäjarrutuksessa on ohjattavissa rungon (1,2) ja johteen (6) väliin, jossa hätäjarrussa on voimakkuudeltaan säädettävä sähkömagneetti (11) tai vastaava, sähkömagneettiin kytketty ja sitä ohjaava erillinen, takaisinkytket-15 ty ohjauslaite (12) ja hissikorin hidastuvuutta mittaava elin, joka on edelleen kytketty ohjauslaitteeseen (12) , tunnettu siitä, että hidastuvuutta mittaava elin on kiihtyvyysanturi (13), ja että sähkömagneetti on sijoitettu jousen tavoin nivelöintikohdan toisella puolella runko-osien väliin 20 tai niiden ulkopuolelle siten, että sen rakenteesta riippuen saadaan aikaan joko kitkapinnoissa olevaa normaalivoimaa pienentävä vetovaikutus tai kitkapinnoissa olevaa normaali-voimaa suurentava työntövaikutus. 8 ^8603 Nodbroms till en hiss, omfattande en saxstomme som bestär av tvä i varandra ledade delar (1,2), i vilken stommes ena 5 ända (4,5) befinner sig med friktionsytor försedda friktions-organ (4,5), vilka löper pä ömse sidor om en i hisschaktet belägen skena, säsom en hissgejd, och i vilken stomme pä andra sidan leden mellan eller ytterom stomdelarna anbringats en f jäder (7), och av vilka friktionsorgan ätminstone det ena 10 är en kil (4) eller liknande som vid nödbromsning kan styras in mellan stommen (1,2) och gejden (6), vilken nödbroms är försedd med en elektromagnet (11) eller liknande av variabel styrka, en separat äterkopplad styranordning (12) som är kopplad till elektromagneten och styr denna och ett organ som 15 mäter hisskorgens retardation och är kopplat till styranordningen (12), kännetecknad av, att det retardations-mätande organet är en accelerationsgivare (13), och att elektromagneten i likhet med fjädern är placerad pä andra sidan leden mellan eller ytterom stomdelarna sä, att beroende 20 pä dess konstruktion ästadkoms antingen en dragverkan som minskar normalkraften i friktionsytorna eller en skjutverkan som ökar normalkraften i friktionsytorna.