FI87613C - Anordning foer kontrollerat braennande av antaendbara vaete-syreblandningar i en skyddsbyggnad av vattenkylda kaernreaktorverk - Google Patents

Description

1 «76 ιΐ

Laite syttyvien vety-happiseosten kontrolloiduksi polttamiseksi vesijäähdytettyjen ydinreaktorilaitosten suoja-rakennuksessa 5 Keksintö koskee laitetta syttyvän vety-ilmaseok- sen kontrolloiduksi polttamiseksi vesi jäähdytettyjen ydinreaktorilaitosten suojarakennuksessa ainakin yhdellä sytytyslähteellä. Vaikean häiriön jälkeen voi kevytvesi-reaktorien suojakuoressa esiintyä syttyviä vety-happiseok-10 siä. Tällöin vaikealla häiriöllä ymmärretään modernien kevytvesireaktorien yhteydessä hyvin epätodennäköistä ytimen sulamisen tapausta. Tällaisen esiaste esiintyi TMI-häiriötapauksessa 1979 Yhdysvalloissa. Sydämen ylä-alueella esiintynyt polttoaine-elementtien ylikuumenemi-15 nen saatiin pysähtymään ja suuri määrä vetykaasua, joka oli suljettuna suojarakennukseen, kyettiin poistamaan vaarantamatta viereisiä alueita. Kun tällainen kaasuseos, jolla on korkea ^-pitoisuus, sytytetään kontrolloimattomasti, reaktorin suojakuorta 1isäkuormittavat räjähdys-20 paine- ja lämpötila. Tavoitteena oleva aikainen H2-ilma-seoksen sytytys alhaisella ^-pitoisuudella minimoi nämä kuormitukset ja estää suojakuoren vuodot.

Ehdotuksia siitä, miten epäsuotavat H2-määrät voitaisiin poistaa suojarakennuksesta, on esitetty jo pit-25 kään. DE-hakemusjulkaisusta 2 239 952 tunnetaan johdannossa kuvatuntyyppisestä poikkeava laite, jossa suojarakennukseen on sovitettu uudelleenyhdistämislaite vedyn ja hapen yhdistämiseksi vedeksi. Tällöin keskenään reagoivat molemmat kaasut kuumennetaan sopivaan reaktiolämpötilaan 30 vähintään 620°C, edullisesti 760°C. Tällaiset uudelleen-yhdistimet vaativat suhteellisen paljon tilaa.

Tämän johdosta on jo kehitetty kompaktimpia vapautuvien kaasujen polttojärjestelmiä ydinreaktoreita varten, ks. esim. DE-hakemusjulkaisua 2 017 800, jota kuvataan ns. 35 pistokepolttimeksi. Tällöin H2 ja 02 johdetaan sintrattu-jen, huokoisten kuparilevyjen läpi, joiden läpi on joh- 2 87613 dettu jäähdytysputkia ja kaasut palavat näillä huokoisilla kuparilevyillä ja niiden sisällä, jolloin sisäänvir-tauskammio ja ulosvirtauskammio (jossa vesihöyry tiivistyy) täytyy tällaisilla sintratuilla huokoisilla, jäähdy-5 tetyillä kuparilevyillä erottaa ulospäin vastaavasti toisistaan. Tällainen vesijäähdytetty poltin tarvitsee ainakin yhden sytytys lähteen, se soveltuu erityisesti kiehu-tusvesireaktorilaitoksiin, joissa ei ainoastaan häiriötapauksessa, vaan myös radiolyysin johdosta jo normaalikäy-10 tön yhteydessä syntyy rajallisesti poistettavia vetymää-riä.

DE-patenttijulkaisusta 3 004 677 tunnetaan sytys-lähteiden sovittaminen kaikkiin suojakuoren alueisiin, joissa voi esiintyä vetyä, jotka sytytyslähteet on sovi-15 tettu rasteriin, jonka etäisyys on riippuvainen kulloisenkin alueen vaarapotentiaalista. Tämän sinänsä itsestään selvän toimenpiteen yhteydessä (myös DE-hakemusjulkaisun 2 016 800 kohteeseen on sovitettu useita sytytys-lähteitä useine polttimineen, joiden täytyy luonnollises-20 ti toimia myös vaikeassa häiriötilanteessa) käytetään sy-tytyslähteinä hehkutulppia, sytytystulppia tai katalyyttisiä sytytyslähteitä. Katalyyttiset sytytyslähteet ovat alttiina likaantumiselle ja tämän johdosta niihin liittyy ongelma, toimivatko ne todella hätätilanteessa. Hehkutul-25 pat ja sytytystulpat vaativat energiansyöttöä kaapelin kautta, ehdottomasti hätävirtaverkosta, mutta kuitenkin myös tämä voi pudota pois edellä mainitussa häiriötilanteessa.

Keksinnön tehtävänä on toteuttaa johdannon mukai-30 nen laite siten, että se tulee toimeen kaapelittomalla energiansyötöllä ja joka tapauksessa sen toimintakykyisyys häiriötilanteessa on varmistettu. Keksinnön mukaisesti asetettu tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaisen laitteen yhteydessä patenttivaatimuk-35 sen 1 tunnusmerkkiosassa annetuilla tunnusmerkeillä.

3 87613

Edullisia suoritusmuotoja on esitetty patenttivaatimuksissa 2-7.

Omavaraisuudella tarkoitetaan, että energianvaras-toija ei tarvitse johtimia, olivat ne sitten kaapeleita 5 tai muita energiansiirtojohtoja siten, että riippuvuus etäälle sovitetusta energiavarastosta jää pois. Tämä on pikemminkin sovitettu välittömästi sytytyslähteeseen. Jos energiavarasto on kuivaparisto, niin sen lataustilan sähköinen kaukovalvonta on yksinkertaisella tavalla mahdol-10 lista, mutta on myös mahdollista pienen sytytyslähteen paikalle sovitetun hohtolampun avulla tehdä lataustila helposti havaittavaksi.

Edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että energiavarasto on suurjännitesytytysyksikön kuivaparisto, 15 jossa on jousikuormitettu kytkin kuivapariston virtapiirissä sekä suurjännitemoduuli, latauskondensaattori ja kipinäsytytin ja lämpötilariippuvaisesti reagoiva laukai-suelementti on sovitettu sulkemaan jousikuormitettu kytkin reagointitapauksessa. Tällaiset suurjännitesytytys-20 yksiköt ovat jo myynnissä useina erityyppeinä, esimerkiksi elektronisia salamavalolaitteita varten. Tällöin vaaditaan, että ennalta mainitut elementit lukuun ottamatta lämpötilariippuvaisesti reagoivaa laukaisuelementtiä, on sovitettu ja johdotettu koteloon, erityisesti metallikote-25 loon kosteudelta, paineelta ja lämpötilalata suojatusti. Kotelon seinän läpi tunkeutuvat ainoastaan kipinäsytytin, kytkentänasta ja mahdollisesti koestuskosketin (kuivapariston varauksen kontrollointia varten). Erityisen edullista on, kun laukaisuelementtinä käytetään nopeasti rea-30 goivaa Sprinkler-elementtiä (nopeasti reagoiva Sprinkler), jossa on lämpötilan raja-arvo saavutettaessa litistyvä seinä, kuori tai kalvo, joka tällöin reaqointitapauksos-sa vapauttaa onorgiavaraston purkausta varten, vastaavasti vapauttaa jousikuormitetun kytkimen sulkeutumista var-35 ten. Vaihtoehtoisesti tai redundanttisesti (lisäksi)

Sprinkler-laukaisun kanssa voidaan käyttää myös bimetal- 4 87613 lilaitetta lämpötilariippuvaisena laukaisuelementtinä, joka lämpötilan raja-arvo saavutettaessa vapauttaa tai käyttää jousikuormitettua kytkintä sen sulkemiseksi.

Erityistä huomiota täytyy kiinnittää siihen, että 5 energiavarasto yleisesti ja kuivaparisto erityisesti toimii myös korkeammissa lämpötiloissa suuruusluokkaa 200°C tyydyttävästi, ts. ajallisesti 4-5 päivään. Erityisen edullisia ovat tässä yhteydessä litiumparistot energiava-rastoina, jotka sietävät tällaisia lämpötilakuormituksia. 10 Esimerkiksi on litiumkloridikenno sähkökemiallinen toisio-elementti, jolla on merkittävästi korkeampi nimellinen energia- ja lataustiheys kuin tavanomaisilla akuilla. Litiumkloridikenno sisältää esimerkiksi rengasmaisen, huokoisen jaloteräsanodin, jonka huokosissa on sulatettua 15 litiumia ja anodirenkaaseen työntyvän sylinterimäisen, myös huokoisen grafiittikatodin, jonka läpi purkausvai-heessa diffundoituu klooria ja niiden välillä on litium-kloridisuolaa elektrolyyttinä.

Toisena edullisena sytytyslähteiden suoritusmuodok-20 si on osoittautunut painekuormitettavasti laakeroitu piet-sokide, jossa on sen molempiin napoihin liitetty kipinä-väli, jolloin energiavarastossa on elin jaksoittaisten painekuormitusten kohdistamiseksi pietsokiteeseen rea-gointitapauksessa. Energiavarasto voidaan kellokoneiston 25 tyyppisesti muodostaa vedettäväksi jousielementiksi, jossa on kääntömekanismi, jolloin kääntömekanismi on sovitettu muuttamaan jousivaraston veto-, paine- tai kiertovoi-mat pietsokiteeseen tarttuvan painekappaleen tahdistetuiksi iskuliikkeiksi. Seuraavassa lisää keksinnön suo-30 ritusmuotoesimerkkejä kuvataan piirustuksen avulla ja keksinnön kohteen lisäyksityiskohtia ja etuja sekä toimintatapoja valaistaan lähemmin. Piirustuksessa yksinkertaistettuina esityksinä

Kuvio 1 esittää yksinkertaisen sytytyslähteen pe-35 riaatteellisen toteutuksen, jossa on kuivaparisto, suur- i 5 8761? jännitemoduuli ja kipinäväli, jolloin jousikuormitetun kytkimen liipaisu tapahtuu Sprinkrel-elementin avulla.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaisen sytytyslähteen muunnoksen, jossa on tahtigeneraattori, suojadiodi ja 5 suurjännitesytytysmuuntaja.

Kuvio 3 esittää kaaviollisesti nopeasti reagoivan Sprinklerin suihkutuspään, jossa on lasikehys, joka raja-lämpötilan saavuttaessaan särkyy ja jousikuormitettu kytkin, jonka kosketussilta on kytketty Sprinkler-elementin 10 laukaisuiskuriin.

Kuvio 4 esittää myös kaaviollisesti bimetallijärjestelyn, joka myös voi toimia lämpötilariippuvaisena lau-kaisuelementtinä sytytyslähteen sytytystoiminnon käynnistämiseksi .

15 Kuvio 5 esittää voimakkaasti yksinkertaistettuna eli kaaviollisesti pietsosähköisen sytytyslähteen, jonka pietsokide reagointitapauksessa kellokoneiston tyyppisen mekanismin kautta jaksoittaisesti vastaavasti tahdistetus-ti deformoituu ja täten suorittaa sytytyskipinöiden luovu-20 tuksen.

Kuvion 1 mukaisesti on kuivapariston yksi plusjoh-din 1.1 ja miinusjohdin 1.2 liitetty suurjännitemoduulin 4 sisääntuloliittimiin 4.1, 4.2, jolloin miinusjohtimeen 1.2 on vielä liitetty jousikuormitteinen kytkin 2, joka 25 on saatettu toimintayhteyteen (ei lähemmin esitetyn) nopeasti reagoivan Sprinklerin laukaisuelementin 3 kanssa. Suurjännitemoduulin 4 plus- vast, miinusulostuloliitti-miin 4.3, vast. 4.4 on liitetty sähköisen kipinäsytytti-men 6 kipinäväli 6a - 6b sähköisen suurjännitejohtimen 30 6.1, vast. 6.2 kautta, jolloin johtimen osaan 6.1 on vie lä sovitettu latausvastus 8 ja latausvastuksen ja kipinä-välin 6 välissä molemmat johtimet 6.1, 6.2 on liitetty toisiinsa latauskondensaattorilla 5. Kipinäsytytin 6 on varustettu roiskesuijalla 7. Kuten on havaittavissa, ovat 35 kokonaisuutena viitemerkinnällä Z1 kuvatun sytytysläh-toen kaikki rakenneosat lukuun ottamatta Sprinkler-ele- 6 8761? menttiä 3, siihen liittyvää kytkentänastaa sekä kipinä-sytytintä 6 sovitettu kosteus-, paine- ja lämpötilasuo-jatusti metallikotelon 9 sisään ja johdotettu sen sisällä. Metallikotelon seinämän läpi tunkeutuvat ainoastaan 5 kipinäsytyttimen 6 sähköjohtimet, mainittu Sprinkler-ele-mentin kytkentänasta ja mahdollisesti koestuskosketin (kuivapariston varauksen kontrollointia varten) paine- ja kosteustiiviisti. Sytyslähteen Zl käytännön toteutus vaatii esimerkiksi noin 2 dm tilavuuden. Laukaisutapaukses-10 sa, ts. kun Sprinkler-elementti 3 reagoi, jousikuormitet-tu kytkin 2 kääntyy mustalla nuolella 2.0 merkityn jousen vaikutuksesta sulkuasentoonsa ja suurjännitemoduuli saa tasavirtaa kuivaparistosta 1. Suurjännitemoduulissa 4 kehitetty suurjännite otetaan ulkoisesta sytytyspiiristä 15 liittimiltä 4.3, 4.4 ja se kehittää RC-yhdistelmän 8,5 kautta saha-aaltomaisesti kulkevan sytytyssuurjännitteen molempiin sytytyselektrodeihin 6a, 6b. Tahtiaika voi olla useita minuutteja, koska vetytilavuuden palamisen jälkeen kuluu tietty aika, kunnes jälleen on olemassa syttyvä 20 seos. Paristolla 1 on sellainen kapasiteetti, että tahdistetut sytytystoimenpiteet voivat jatkua useita päiviä. Suurjännitemoduuli 4 on elektroninen rakenneyksikkö, joka muuntaa pienjännitekuivapariston 1 jännitteen vaadittavaksi kipinäjännitteeksi. Se muuttaa tasavirran muunta-25 miskelpoiseksi impulssivirraksi. Periaatteessa voitaisiin kuvion 1 mukaisessa sytytyslähteessä Zl elektronisen katko jän asemasta käyttää myös mekaanista katkojaa.

Kuvion 2 mukaisen sytytyslähteen Z2 yhteydessä on esitetty joitakin suurjännitemoduulin kytkentäelementte-30 jä yksityiskohtaisesti ja ainoastaan tahtigeneraattori 13 on symboloitu lohkon muodossa. Tämä tahtigeneraattori 13 antaa kytkimen 2 sulkemisen tapauksessa, kun Sprinkler-elementti 3 on reagoinut, impulssisarjän sen perään kytketylle suurjännitetransistorille 11, jonka kantaemitte-35 rivälin rinnalle on vielä kytketty suojadiodi 10. Kuiva- 7 97013 pariston 1 plusjohtimen 1.1 ja miinusjohtimen 1.2 väliseen kytkentätiehen on liitetty sytytysmuuntajän 12 en-siökäämi 12a, jonka läpi transistorin 11 johtaessa kulkee emitterikollektorivälin kautta paristolta tasavirta ja 5 tällöin se varastoi induktiivista energiaa. Jos transistori 11 suljetaan vastaavan kantaesijannitteen avulla, niin indusoituu suurjännitetoisiokäämiin 12b korkea sytytys jännite , joka purkautuu sytytyskipinöinä kipinävä-liin 6. Transistori 11 toimii samalla tavoin kuin mikä ta-10 hansa transistorisytytys ajoneuvossa.

Automaattisen Sprinkler-laitteiston laukaisuelemen-tin hyväksikäyttö, kuten jo edellä mainittiin, on erityisen edullista. Sprinkler-laitteistot ovat tunnetusti itsetoimivia palonsammutuslaitteita, joissa on suojattavaan 15 tilaan jaettuja suihkutussuuttimia sammutusvälineenä toimivaa vettä varten ja niitä käytetään palon alkujen sammuttamiseen. Ne reagoivat paikan päällä palon lämpötilaan, jolloin se murtaa suihkutussuuttimen-Sprinkler-pään-sul-jennan. Laukaisevina lämpöinä tulevat keksinnön mukaises-20 ti kysymykseen myös kuumat kaasu-höyryseokset, joita vau-riotapauksessa voi olla läsnä suojarakennuksessa. Sprink-ler-suihkutussuuttimien sulut koostuvat joko sulavista juotteista tai lasikuvuista ja niitä voidaan valmistaa erilaisia reagointilämpötiloja varten. Tavallisesti rea-25 gointilämpötila valitaan siten, että se on 50 K tavanomaisen huoneen lämpötilan yläpuolella. Kuvio 3 esittää kaa-viollisesti Sprinkler-elementin 3, jossa on sylinterimäi-nen lasikupu 14, joka kori- tai häkkimäisesti avoimella tai esimerkiksi sivuun suunnatulla konvektioaukolla 15.1 30 varustetulla kierrekannella 15 painetaan Sprinkler-säi-liön seinässä 17 olevan aukon 16 vastinpintaa 16.1 vasten. Aukon 16 ja kanavan 16.2 läpi ulottuu kierrepaine-jousen 18 avulla jousikuormitettu iskuri 19, johon on kiinnitetty kosketussiltakannatin 20 kosketussiltoineen 35 20.1. Liikkuvat koskettimet 20.1 ovat vastapäätä kiintei tä koskettimia 21.1 ja 21.2, jolloin avattava tai suljet- 8 87613 tava kosketinväli 21.1 - 21.2 yhteistoiminnassa kosketus-sillan 20.1 kanssa voi muodostaa kuvion 1, vast. 2 mukaisen jousikuormitetun kytkimen 2. Rengasrunkoon 22 molemmista päistään viety tuettu lasikupu 14 särkyy, kun rea-5 gointilämpötila on saavutettu ja iskuri 19 kääntyy jousen 18 vaikutuksesta kierrekannen 15 sisätilan suuntaan, minkä johdosta kosketinsilta 20.1 on vasten molempia kiinteitä koskettimia 21.1, 21.2. Kanava 16.1 ja vapaa aukko 16 toimivat muutoin paineenalaisen sammutusveden sisään-10 tuloina ei-lähemmin esitetystä Sprinkler-säiliöstä, jolloin vesi laajasti levinneen sammutussuihkun muodossa työntyy ulos kierrekannessa olevien suutinaukkojen läpi, tässä kuitenkin esitetty Sprinkler-elementti on kuitenkin muutettu lämpötilariippuvaisesti nopeasti sulkeutuvaksi 15 kytkimeksi sytytyslähteitä Zl, vast. Z2 varten. Muiden (ei esitettyjen) tavanomaisen tyyppisten nopeasti reagoivien Sprinklereiden sammutustoiminto, joiden yhteydessä kansi 15 toimii suihkutuspäänä, säilyy luonnollisesti ennallaan .

20 Lämpötilariippuvaisesti reagoivana laukaisuelement- tinä jousikuormitteista kytkin 2 varten voidaan käyttää myös kuvion 4 mukaista bimetallijärjestelyä 3'. Bimetal-lispiraalin 23 sisäpää 23.1 toimii samalla sekä kiristys-pisteenä että myös kytkimen koskettimena. Bimetallispi-25 raalin 23 vapaa pää 23.2 kannattaa kaksoiskosketinta 24.1, 24.2, joka esitetyssä asennossa I on vasten tyhjää koske-tinta 25.0. Toisessa esitetyssä asennossa II on bimetalli-spiraali lämmennyt siinä määrin, että ulomman metallilius-kan 23a suuremman lämpölaajenemisen johdosta (verrattuna 30 sisemmän metalliliuskan 23b vähäisempään lämpölaajenemiseen) bimetallispiraalin 23 vapaa pää 23.2 on jossain määrin ojentunut ja tällöin tullut vasten vastakosketinta 25. Riittävä kosketinpaine ja kiihdytetty kytkentäliike saavutetaan tällöin kohtaan 26.1 ripustetun kuolokohta-35 jousen 26 avulla. Tämä tarttuu bimetalliliuskan 23a, 23b vapaaseen päähän liitettyyn ja leikkauslaakeroidun metal- i, 9 87613 liliuskan 27 kohtaan 27.1 (tämä on merkitty pisteviivalla). Sovitelma on tehty siten, että molemmat kosketinasennot I ja II ovat stabiileja kuolokohdan ylitysasentoja.

Kuvion 5 mukaisen viidennen suoritusmuotoesimerkin 5 mukaisesti voidaan myös kuivaparisto jättää pois energia-varastona, jolloin sytytyslähteenä Z3 käytetään ainakin yhtä painekuormitetusti laakeroitua pietsokidettä 28, jossa on molempiin edullisesti metalloituihin napoihin 28.1, 28.2 liitetty kipinäväli 6, jolloin energiavaras-10 toon liittyy elin 29 jaksoittaisen painekuormituksen kohdistamiseksi pietsokiteeseen 28 reagointitapauksessa. Voimakkaasti yksinkertaistetussa suoritusmuotoesimerkissä on kiertyvään, ei-esitetyn spiraalijousen käyttämään akseliin 30 sovitettu nokkapyörä 31 nokkineen 31.1. Hei-15 lahteleva kulmavipu 32 on kiertyvästi laakeroitu kohtaan 32.0 nuolisuunnan t fl mukaisesti ja sitä vetää iskuri-päästään 32.1 spiraalijousi 33 pietsokiteen 28 suuntaan. Pietsokiteen 28 päällipinnan 28.1 kanssa kosketukseen tuleva vasarapinta, on kuten on esitetty, jossain määrin 20 viistottu, jolloin kosketustapauksessa aikaansaadaan suu-ripintainen kosketus. Kiertoradalla k kulmavivun 32 kään-töakselin 32.0 ympäri on merkitty, että nokkapyörän 31 · kiertyessä nuolen suunnassa f2 kulmavipu 32 ensiksi hei lahtaa suuntaan + fl ja tietyn mukaanottomatkan jälkeen, 25 joka vastaa likimain etäisyyttä kahden viereisen nokan 31.1 välillä, on vailla kosketusta nokkiin 31.1 ja tällöin vetojousen 33 vaikutuksesta heilahtaa takaisin niin pitkästi suuntaan - fl, että vasarapinta 32.3 osuu pietsokiteeseen 28. Tämän jälkeen ottaa seuraava nokka kulma- 30 vivun 32 jälleen mukaansa suuntaan fl jne., joten seurauksena on pietsokiteen 28 tahdistettu deformointi ja vastaavat pietsojännitteet kehittävät kipinävälille 6 ylilyön-tikipinöitä. Pietsokide 28 reagoi siis jaksoittaisesti paineeseen. Ei-lähemmin esitetty jousivarasto nokkapyö-35 rän 31 kiertämiseksi voi olla kellokoneiston tavoin varustettu liipottimella nokkapyörän 31 kiertymisen tasaa- 10 3761 3 miseksi. Se on tarkoituksenmukaisesti mitoitettu niin suureksi, että sillä on riittävä käyntireservi nokkapyö-rän 31 kiertämiseksi 4-5 päivän ajan. Pietsokide 28 on tuettu ja upotettu iskun kestävään tukeen 34. Tähän liit-5 tyy myös vetojousi 34 toisella päällään. Koko kääntömeka-nismi 29 on sovitettu häiriösietoiseen koteloon 25 paine-tiiviisti ja vesisuojatusti; ainoastaan kipinäväli 6 syty tyselektrodeineen on tuotu kotelon 35 ulkopuolelle ja eristetty sähköisine johtimineen 6al, 6a2 ja johdettu 10 painetiiviisti kotelon 35 sivuseinän läpi. Samoin voi olla ulkopuolelta tavoitettava monisärmäinen tappi, vastaavasti monisärmäinen kolo, olla käytössä (ei esitetyn) jousivaraston vetoavaimen asetusta varten. Jousivaraston purkaminen voidaan laukaista esimerkiksi Sprinkler-lau-15 kaisuelementillä, kuten kuvioiden 1-3 avulla on esitetty tai myös kuvion 4 mukaisen bimetallilaukaisuelementin avulla.

i

Claims (7)

11 8761 3

1. Laite syttyvän vety-ilmaseoksen kontrolloiduksi polttamiseksi vesijäähdytetyn ydinreaktorilaitoksen 5 suojarakennuksessa, jossa laitteessa on ainakin yksi sy-tytyslähde, tunnettu siitä, että sytyslähde (Zl, Z2, Z3) on varustettu omavaraisella, säännöllisin aikavälein varaustilaltaan tutkittavalla energiavarastolla (1) ja että sytytystoiminnon laukaisemiseksi lämpötilariippu-10 vaisesti reagoiva laukaisuelementti (3, 3') suorittaa energiavaraston purkamisen sytytyslähteeseen (6) ennalta määrätyn aikavälin kuluessa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että energiavarasto on suurjännitesy- 15 tytysyksikön (Zl) kuivaparisto jousikuormitettuina kyt-kimineen (2) kuivapariston (1) virtapiirissä sekä suur-jännitemoduuleineen (4), latauskondensaattoreineen (5) ja kipinäsytyttimineen (6) ja että lämpötilariippuvaisesti reagoiva laukaisuelementti (3) on sovitettu sulkemaan 20 jousikuormitettu kytkin (2) reagointitapauksessa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että laukaisuelementtinä on nopeasti reagoiva Sprinkler-elementti (3), jossa on läm-pötilaraja-arvo saavutettaessa litistyvä seinä, kuori tai 25 kalvo, joka vapauttaa energiavaraston (1) purkausta, vast. ··; jousikuormitetun kytkimen (2) sulkemista varten.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu bimetallijärjestelystä (3') lämpötila-kestoisena laukaisuelementtinä, joka lämpötilaraja-arvo 30 saavutettaessa vapauttaa tai käyttää jousikuormitettua kytkintä (2) sen sulkemiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu litiumparistosta kuivaparistona.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -35 n e t t u siitä, että sytytyslähde on ainakin yksi pai- nekuormitettavasti tuettu pietsokide (28), jossa on mo- 12 8761 3 lempiin napoihinsa (28.1, 28.2) liitetty kipinäväli (6), ja että energiavarastossa on elin (31, 32, 33) jaksoittaisten painekuormitusten kohdistamiseksi pietsokiteeseen reagointitapauksessa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tun nettu siitä, että energiavarasto on jännitettävä jou-sielementti kääntömekanismeineen ja että kääntömekanismi on sovitettu muuttamaan jousivaraajän veto-, paine- tai kiertovoimat pietsokiteeseen (32.1) tarttuvan painekappa-10 leen tahdistetuiksi iskuliikkeiksi. 13 8761 3