FI87472B - Foerfarande foer avfaergning av massafaergade papper och sjaelvkopierande papper. - Google Patents

Description

1 87472

Menetelmä massana värjättyjen paperien ja itsejäijentä-vien paperien siistaamiseksi

Keksintö koskee menetelmää massana värjättyjen paperien ja itsejäljentävien paperien (NCR-paperien) siis-5 taamiseksi. Näissä on monasti massana värjättyjä paperi-kerroksia.

Tavanomaisen keräyspaperin, esim. sanomalehtien ja aikakauslehtien uudelleenkäyttöä varten on lukuisia menetelmiä, mutta NCR-paperien uudelleenkäyttöön liittyy vielä 10 joukko ratkaisemattomia ongelmia.

Ns. siistauksessa tavallisesti käytetyt vaahdotus-menetelmät sopivat kylläkin painovärihiukkasten liuottamiseen paperin kuiduista ja niiden erottamiseen kuiduista, mutta ne ovat vähemmän tehokkaita massana värjättyjen pape-15 rien siistauksessa.

Itsejäijentävien paperien mikrokapseloidut väriaineet aiheuttavat lisävaikeuksia.

Valmistettaessa monivärisiä papereita saattaa väriä vaihdettaessa ongelmana olla hylyn palauttaminen tuo-20 tantoon.

Ei voida myöskään sulkea pois sitä mahdollisuutta, että käytettäessä keräyspaperia voi värisävy muuttua tuotannon aikana massana värjätyn paperin osuudesta riippuen. Käytettäessä uusiopaperin valmistuksessa keräyssekapaperia 25 voi massana värjätyn raaka-aineen suuri osuus vaarantaa tuotannon tasaisuuden.

On tunnettua käyttää natriumhypokloriittia väriaineiden hajottamiseksi ja valkaista lopuksi natriumditio-niitilla (Tappi, heinäkuu 1979, voi. 62, s. 27-30).

30 Mutta hypokloriittia voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, että raaka-aine muodostuu hiokkeettomista paperilaaduista. Tämä hypokloriitin käyttöä koskeva rajoitus johtuu siitä, että hypokloriitti reagoi puupitoisten aineiden sisältämän ligniinin kanssa. Niinpä puupitoisten 35 paperiraaka-aineiden kasvava osuus tekee hypokloriitin 2 B 7 4 7 2 käytön lähes mahdottomaksi käytettäessä uudelleen massana värjättyä hylkypaperia. Hypokloriitin käyttö valkaisuaineena voi lisäksi johtaa ympäristöä saastuttaviin kloori-orgaanisiin yhdisteisiin ja klooripäästöihin.

5 EP-julkaisussa A-0 120 132 kuvataan menetelmä NCR- paperien siistaamiseksi, jossa paperi hajotetaan natrium-hydroksidin ja vetyperoksidin läsnäollessa ilman vesilasi-lisäystä ja vaahdotus jätetään pois. Riittämättömien tulosten vuoksi tämä menetelmä ei kuitenkaan ole menestynyt 10 käytännössä.

DE-hakemusjulkaisussa 1 546 252 suositellaan vähän selluloosaa sisältävien puumassojen valkaisemiseksi form-amidiinisulfiinihappoa, edullisesti natriumbisulfiitin läsnäollessa.

15 Vastaavanlainen ongelma on DE-patenttijulkaisun 3 309 956 kohteena, joka kuvaa paperiraaka-aineiden, esim. puuhiokkeen, mutta myös keräyspaperin valkaisua. Keräyspaperi muodostuu tällöin sanomalehtien ja viikkolehtien seoksista, joihin lisätään tunnetussa vaahdotusmenetelmäs-20 sä formamidiinisulfiinihappoa vetoperoksidin asemasta, jolloin vaaleus ei kasva merkittävästi.

Keksinnön tehtävänä on tarjota menetelmä massana värjättyjen paperien ja itsejäljentävien paperien siistaamiseksi, jotka sisältävät mikrokapseloituja väriaineita, .25 usein myös massana värjättyjä paperiarkkeja.

Keksinnön kohteena on menetelmä massana värjättyjen paperien ja itsejäljentävien paperien (NCR-paperien) siistaamiseksi alkalisessa väriaineessa, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että siistataan sulpun sakeudessa 2 - 20 % V-i 30 ja lämpötilassa 20 - 80 °C, edullisesti 40 - 60 °C, 0,05 - 2,5 paino-%:illa, edullisesti 0,1 - 1,0 paino-%:illa formamidiinisulf iinihappoa (FAS) täysin kuivan paperin painos-ta laskettuna.

Erittäin sopivassa toteuttamismuodossa säädetään . 35 massan pH-arvo siten, että se on reaktion alussa 7,5 - 12.0, edullisesti 8,5 - 10,0 ja reaktion päätyttyä 6,0 - 8.0, edullisesti 6,5 - 7,5.

3 87472

Menetelmä toteutetaan siten, että paperi ensin hajotetaan (sulputetaan) sulputtimessa lämpötilassa 20-80°C, edullisesti 30-70°C vesiväliaineessa, joka on edullisesti tehty ennalta alkaliseksi natriumhydroksidilla.

5 Tämän jälkeen siistataan FASrllä.

Menetelmän edullisessa toteuttamismuodossa FAS:ää ei lisätä tämän menetelmävaiheen jälkeen, vaan samanaikaisesti sen alkaessa tai sen aikana.

Koska itse hajottamiseen kuluu vain n. 10-30 minuut-10 tia, annetaan massan tämän jälkeen reagoida loppuun, mahdollisesti sekoitusta jatkaen, lämpötilassa 20-80°C, edullisesti 40-60°C.

Raaka-aineena käytetään massana värjättyä paperia, joka voi olla sekä painettua että painamatonta, hiokkee-15 tonta tai hiokepitoista.

Käytetään myös itsejäijentävää paperia, joka sisältää mikrokapseloituja väriaineita.

Erityisesti käytettäessä painamatonta tai vain heikosti painettua, massana värjättyä keräyspaperia tai itse-20 jäljentävää paperia tai tuotannossa syntynyttä hylkypaperia, nämä paperilaadut eivät normaalitapauksessa edellytä lisämenetelmävaiheita eikä muita lisäkemikaaleja kuten saippuaa jne.

Käytettäessä painettua paperia - hiokkeetonta tai 25 hiokepitoista - ja/tai vaadittaessa valkoisempaa paperia, on sopivaa suorittaa tekniikan tasolla tunnettua vaahdo-.tussiistaus- tai pesusiistausprosessi tai sarja vaahdotus/ pesuja tai pesu/vaahdotuksia tai käyttää pesu- ja vaahdo-: tusmenettelyjen yhdistelmää, joissa käytetään vetyperok- 30 sidia, natriumhydroksidiliuosta, vesilasia ja muita tunnettuja dispergointi- ja vaahdotusapuaineita ennen siistausta formamidiinisulfiinihapolla. (DE-kuulutusjulkaisu 2 303 827, DE-kuulutusjulkaisu 2 813 448 ja PTS - Symposium "Altpapier - Aufbereitung", 1981 Miinchen, W. Auhorn ja 35 J. Melzer, s. 57-64, käsittelevät siistausmenetelmiä tekniikan tasolla).

4 87472

Vaahdotussiistauksen standardiresepti (paino-% täysin kuivasta paperimassasta laskettuna): 1 % vetyperoksidia 1 % NaOH:ta 5 0,3 % Na^DTPArta (dietyleenitriamiinipentaetikkaha- pon pentanatriumsuola tai muu tunnettu kompleksin muodostaja) 3 % vesilasia 0,6 % natriumolinaattia 10 Yllä kuvattu, massana värjättyjen paperilaatujen siistaukseen liittyvä problematiikka on ratkaistavissa yksinkertaisella tavalla keksinnön mukaisen menetelmän avulla käsittelemällä paperimassaa formamidiinisulfiini-hapolla. Samalla tavoin voidaan keräyspaperia, joka sisäl-15 tää itsejäijentävien paperien värikapseleista peräisin olevia väriaineita, siistata keksinnön mukaisesti käsittelemällä formamidiinisulfiinihapolla. Käsittely ditioniitil-la happamalla alueella johtaa sen sijaan usein jopa vaa-leusasteen pienenemiseen.

20 Mutta värjättyjen paperien arvostelussa ei vain vaaleusaste (R^^) ole merkitsevä, vaan myös värinmittaus, joka suoritettiinkin seuraavissa kokeissa (DIN 5033 mukaan) . FAS:n ja ditioniitin määrät on laskettu täysin kuivasta paperimassasta.

25 Esimerkki 1 (Vertailu ilman formamidiinisulfiini- happoa) : Sulputettaessa ilman kemikaaleja keräyspaperia, jos sa oli 80 % massana värjättyjä jäijennöspaperieriä, vaa-leusasteen heijastusarvoksi (**457) saatiin 42,9 %. Väriar-30 vot olivat x = 0,356 ja y = 0,372. Käsittelemällä 0,5 %:lla H202:ta, 1 %:11a natriumhydroksidia, 2 %:lla vesilasia ja 0,5 %:lla saippuaa sekä 0,1 %:lla DTPA:ta mitattiin vaah-dotuksen jälkeen sakeuden ollessa 12 % ja lämpötilan 40°C vaaleuden heijastusarvoksi (1*457) 53,9 % ja väriarvoiksi 35 x = 0,333 ja y = 0,354.

5 H7472

Esimerkki 2

Keräyspaperi, jossa oli 80 % massana värjättyjä jäijennöspaperieriä (NCR-paperia), sai läpikäydä klassisen vaahdotussiistausprosessin ja valkaistiin lopuksi pelkis-5 tävästi.

Toimittiin siten, että keräyspaperi impregnoitiin 15 minuuttia sakeudessa 15 % ja lämpötilassa 40 °C, annettiin reagoida loppuun 60 minuuttia, kuidutettiin 10 minuuttia sakeusessa 3 % Frank-vakiosulputtimessa ja vaahdo-10 tettiin 10 minuuttia sakeudessa 1 % laboratoriovaahdotus-kennossa.

Sitten vaahdotussiistattu massa valkaistiin pelkistävästä tunti lämpötilassa 70 °C ja sakeudessa 4,5 % FASrllä alku-pH:ssa n. 9,0 ja loppu-pH:ssa n. 7,2 tai di-15 tioniitilla pHrssa 5,5 - 6. pH-arvot optimoitiin ennalta saavutettavissa olevien siistausarvojen mukaisiksi.

Vaahdotussiistatun keräyspaperin vaahdotusasteen heijastusarvo (R457 ) oli 42,9 %. Väriarvot olivat x = 0,356 ja y = 0,372. Pelkistimen käyttömäärästä riippuen voitiin 20 havaita vaahdotussiistatun massan puhdistuneen enemmän tai vähemmän täydellisesti (ks. kuvio 1).

Käytettäessä 1 %:a FASrää väriarvot siirtyivät arvoihin x 0 0,322 ja y = 0,333 ja käytettäessä 1 %:a ditio-niittia arvoihin x = 0,327 ja y = 0,337.

25 Vaaleusaste kasvoi pelkistimen käyttömäärän funk tiona siten, että käytettäessä ditioniittia se kasvoi hei-jastusarvoon (R457 ) 74 % ja käytettäessä FAS:ää arvoon 77 %. Erityisesti pienillä konsentraatioalueilla voitiin FASrllä saavutettu vaaleusaste saavuttaa vain 2 - 3-ker-30 täisellä ditioniittimäärällä.

Esimerkki 3

Runsaasti (yli 40 %) hioketta sisältävä, massana värjätty keräyspaperi vaahdotussiistattiin 120 päivätonnin laitoksessa ja jälkivalkaistiin laboratoriossa 60 minuut-35 tia sakeudessa 15 %. Tällöin käytettiin kussakin tapauksessa 0,5 paino-% FASrää tai 1,5 paino-% ditioniittia.

6 67*7 2

Tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon 1. Tulokset osoittavat FAS:n suuren värinpoistokyvyn myös lämpötilassa 37 °C.

5 Taulukko 1 Värinpoisto 0,5-%:11a Värinpoisto 1,5-%:11a FAS:ää; pH alussa 8,3, Na2S204:lla; pH 5,5 Vaahdotus- pH lopussa 7,1 Lämpötila 10 siistaus Lämpötila R457 (°C) R457 R457 (°C) 61.3 50 66,9 50 66,0 61,9 50 65,8 50 64,9 15 68,6 37 74,6 50 71,3 66.3 37 72,0 50 69,7

Esimerkki 4 20 Keräyspaperi vaahdotussiistattiin tekniikan tason mukaisesti ja sitten alkuperästä riippuen osaksi värjätty aines pelkistettiin FAS:llä alaspäin toimivassa valkaisu-tornissa sakeudessa n. 12 - 14 %. Teho oli 4,5 t/h. FAS-vesiliuos annosteltiin torniin johtavaan kuljetuskieruk-25 kaan. Massasta otettiin näytteitä ennen valkaisutornia (reaktioaika 2-3 minuuttia) ja valkaisutornin jälkeen (reaktioaika 90 minuuttia).

Tulokset on koottu taulukkoon 2. Tulokset osoittavat, että jo 2 - 3 minuutin kuluttua oli väri saatu suu-30 reksi osaksi poistetuksi massasta.

7 87472 O oo m Ό 17 • -j- cm ro -d- ro

c (\J OJ ro CM Γ0 OJ

•3 ^ ro ro ro to ro ^

^ O1' θ' O O O O

O

. σν--—- fö <T ΓΟ r- O O- Jf> P o- io Ό oo O Is- ΐ| T- T- r- T- r- r- rrt χ ro ro ro ro ro_ rO_^

•H O1 O1 O O O O

-P__________ jj £; o ro o ^ 00 'i fvT θ' o ro1 ό" °ξΓ oc Ό Γ- Ό -o -o r ro ro oj f'- O» H <τ Ό ^ Γ^- Is-

§ ro oj (\j oj f'J [V

ro ro ro ro f·'1' ro mi ^ o o o O o o

(¾ OJ

K ^ -U-- M fv- t— ~j- ro <> rö 3 -o oo o- r; ° °2

Ih ö m ro ro ro ro ro Sr

a._l 1 ^ Λ - N WC

+JXOCDOOOC) 0)0) ro ^ λ; a) „ s 1--ί 3 •5 Γ" PO f\) O O 1- -Γ-l :(0 y-v .rJ LO -^ >. v v ' I Ϊ hi u_i ^ vo <r oo o ^ "J c i—i ^nonoo^O'0 ($ c S 3 -n <0 3 a--- «e -£

3 -S < LO lO O O ^ ;£ -HO

<0 .M U. ro ro <r <r -J- -p -H

3 o' o“ o‘ 1 £ a ro Λ: a____-4 o) ro g 1 MO) O <lu in ° to cq oj oj ο ιο oo^ θ_ ^

4-1 - ξ. a oo~ nT lO vo' oo Is- to o' N Ό M N G

m---~ -h c m ε -h m i_j ε -£ o 00

-H O tn LO O OJ OJ IO

•H <r <r m tn tn οι οί m

h- KK

- Λ &

O t— oo ro oj O il II

rv- vr o ro ro 'T

-- oj oi <r ro ro ro CW

m x ro m ro ro ro ro SS

Pl a > ^ t-U «Jm 4J o O O O O O £i Qt 5 ------- •h o «- <r o m o 1 1 -o oo io o oo <r r~ U) <— v— ro f\J oj oj

Ui x ro ro ro ro ^ ro ^ ro^ ^

f___£L-Ä-sS ' g-SLg-BLgjJ

I -| is is 1¾ A3 N- 00 t- 00 -p ^HIÖ °H (rtr-t (rt IA ·1 ^ Λ Γ—| Λ? iö M S ί—Γ(2 »S ^ ♦ r- la m ^ iti 3 (Ö 3 σΓ0 3-^ > α ^ j> & Pj 0^.0 · · · 1 1

T— CM ro ^ LO LD

8 87472 Nämä suurteknisessä mitassa suoritetut kokeet osoittivat toistamiseen, että väriä ei saada poistetuksi vaahdotussiistaamalla massana värjätystä paperista (3-6) ja paperiin jää siten selvästi havaittavissa oleva värisä-5 vy.

Vaahdotuksessa käytettiin seuraavia lisäaineita: 1,0 % vetyperoksidia 0,8 % NaOH:a 0,2 % kompleksinmuodostajaa (Na5DTPA) 10 2,0 % vesilasia 0,6 % saippuaa 0,1 % dispergointiainetta (natriumolinaattia)

Seosta, joka muodostui painamattomasta, itsejäljen-tävän paperin tuotannossa syntyneestä hylystä, josta n. 70 15 % oli massana värjättyä, käsiteltiin mekaaniseksi sakeu- dessa 18 %, lämpötilassa 45 °C ja pH-arvossa 9,0 laborato- riohiertimessä 20 minuuttia.

Tämä menettelytapa simuloi tehostetussa muodossa olosuhteita sakeamassasulputtimessa, jolloin väriainekap-20 selit, joilla paperi oli päällystetty, hajosivat osittain. Kapseleista purkautuneet, aluksi värittömät orgaaniset yhdisteet reagoivat myöhemmin väriaineiksi.

Tämän jälkeen suoritettiin värinpoisto sakeudessa 5 % ja lämpötilassa 60 °C formamidiinisulfiinihapolla 25 (FAS) tai ditioniitilla.

Tulokset ilmenevät taulukoista 3 ja 4.

9 P, 7 4 7·;

Taulukko 3 Väriarvot _R ^^_x_χ_Y_pH alussa pH lopussa

Raaka-aine 53,1 0,3213 0,3229 53,51 5 50°C hiertimessä 45,1 0,3227 0,3240 46,84 0,5 % FAS:ää 60,8 0,3030 0,3058 51,61 9,0 7,5 0,5 % ditio- niittia 55,5 0,3060 0,3083 49,63 6,0 6,3 70°C hiertimessä 45,0 0,3208 0,3207 45,77 10 0,5 % FASrää 61,8 0,3015 0,3039 51,77 9,0 7,4 0,5 % ditio- niittia 57,8 0,3213 0,3229 53,51 6,0 6,1

Taulukko 4 15 Väriarvot __x_y_Y pH alussa pH lopussa

Raaka-aine 53,1 0,3213 0,3229 53,51 50°C hiertimessä 44,2 0,3257 0,3263 47,60 1 % FAS:ää 63,1 0,3060 0,3100 55,50 9,0 7,3 20 1 % ditio- niittia 57,0 0,3087 0,3119 52,22 6,0 6,0 70°C hiertimessä 45,4 0,3209 0,3212 46,88 1 % FAS:ää 60,8 0,3042 0,3073 51,95 9,0 7,1 1 % ditio-25 niittiä_53,1 0,3213 0,3229 53,51 6,0 6,1

Esimerkki 6

Seosta, joka muodostui hiokkeettomasta, painamattomasta, itsejäljentävän paperin tuotannossa syntyneestä hy-30 lystä, josta n. 70 % oli massana värjättyä, käsiteltiin sakeudessa 18 % ja lämpötilassa 70 °C laboratoriohierti-messä FAS:llä (lähtö-pH 9,0; natriumhydroksidi ja FAS lisättiin samanaikaisesti) tai natriumditioniitilla (lähtö-pH 6,0), jonka jälkeen laimennettiin sakeuteen 5 %, pH-ar-35 vo säädettiin uudelleen arvoon 9,0 (FAS) tai 6,0 (ditio-niitti) ja seisotettiin tunti 60 °C:ssa.

Tulokset on koottu taulukkoon 5.

10 κ 7 47 )

Taulukko 5 Värinpoisto painamattomasta hylystä sulputuksen aikana FAS tai ditioniitti_0,5 paino-%_1,0 paino-% 5 Väriarvot Väriarvot

_R457 x_y_Y R457 x_y_Y

Raaka-aine 53,1 0,3213 0,3229 53,51 53,1 0,3213 0,3229 53,51 FAS 59,6 0,3008 0,3020 50,96 65,2 0,2969 0,2979 51,87

Ditioniitti 47,5 0,3144 0,3156 46,54 50,3 0,3178 0,3197 51,61 10 -

Esimerkki 7

Seos, joka muodostui hiokkeettomasta, painamattomasta, itsejäljentävän paperin (NCR-paperin) tuotannossa 15 syntyneestä hylystä, josta n. 80 % oli massana värjättyä, impregnoitiin siistauskemikaaleilla sakeudessa 15 % ja lämpötilassa 40 °C 15 minuuttia. Tämän jälkeen annettiin reagoida loppuun 45 minuuttia sakeudessa 5 % ja lämpötilassa 40 °C, kuidutettiin 10 minuuttia sakeudessa 3 % va-20 kiosulputtimessa, pestiin 10 minuuttia määrällä 2 litraa vettä/min Degussa-laboratoriopesu-siistauskennossa, jossa sihdin silmäkoko oli 64 pm. Sitten pesty massa jälkival-kaistiin tunti 60 °C:ssa ja sakeudessa 5 % seoksilla 0,5 % FAS/0,3 % NaOH tai 1,0 % FAS/0,5 % NaOH.

25 Siistauskemikaalit: a) 0,6 % NaOH:a 0,5 % Na-olinaattia b) 0,8 % NaOH:a 0,5 % Na-olinaattia 30 0,5 % H202:a 2,0 % vesilasia 0,2 % Na5DTPA:ta

Tulokset on koottu taulukkoon 6.

11 87472

Taulukko 6 NCR-hylyn pelkistävä jälkivalkaisu pesu-siistausvaiheen jälkeen 5 a) ilman H202:ta b) H202:n kera R457 Väriarvot R457 Väriarvot

x y Y _x_y_Y

Raaka-aine 40,3 0,3358 0,3495 52,4 40,3 0,3358 0,3495 52,4

Pesty-siistattu 44,3 0,3513 0,3652 66,7 45,6 0,3508 0,3642 68,7 10 Jälkivalkaisu määrällä 0,5 % FAS 71,9 0,3139 0,3272 77,5 73,8 0,3173 0,3266 78,8 1.0 % FAS 75,2 0,3139 0,3214 77,8 78,1 0,3143 0,3222 80,0

Esimerkki 8 15 Esimerkin 7 mukainen NCR-hylkynäyte käsiteltiin ku ten esimerkissä 7a) ja 7b) siistauskemikaaleilla. Tämän jälkeen vaahdotettiin 10 minuuttia sakeudessa 1 % Degussa-laboratoriovaahdotuskennossa ja pestiin lopuksi sakeudessa 1 % 10 minuuttia määrällä 2 litraa vettä/min Degussa-labo-20 ratoriopesu-siistauskennossa, jossa sihdin silmäkoko oli 64 pm. Näin saatu massa jälkivalkaistiin kuten esimerkissä 7 FAS:llä.

Tulokset ilmenevät taulukosta 7.

25 Taulukko 7 NCR-hylyn pelkistävä jälkivalkaisu vaahdotus- ja pesusiis-tausvaiheen jälkeen a) ilman H202:ta b) H202:n kera 30 R457 Väriarvot R457 Väriarvot

x y Y x y Y

Faaka-aina 40,0 0,3355 0,3486 49,8 40,0 0,3355 0,3486 49,8

Vaahdotus- siistaus 40,6 0,3371 0,3481 56,6 43,4 0,3421 0,3540 56,7 35 Pesu-siistaus 44,1 0,3489 0,3598 67,7 45,2 0,3536 0,3642 69,0 Jälkivalkaisu määrällä 0,5 % FAS 72,8 0,3180 0,3263 77,4 75,2 0,3180 0,3275 81,0 1.0 % FAS_74,2 0,3182 0,3253 78,8 77,8 0,3156 0,3239 81,9

Claims (6)

1. Menetelmä massana värjättyjen paperien ja itse-jäljentävien paperien siistaamiseksi alkalisessa vesiväli- 5 aineessa, tunnettu siitä, että siistaus suoritetaan sakeudessa 2 - 20 % ja lämpötilassa 20 - 80 °C 0,05 - 2,5 paino-%:illa formamidiinisulfiinihappoa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että formamidiinsulfiinihappo li- 10 sätään sulputuksen jälkeen ja annetaan sitten reagoida loppuun.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että formamidiinsulfiinihappo lisätään sulputuksen alussa tai sen aikana.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen mene telmä, tunnettu siitä, että sulputus suoritetaan lämpötilassa 20 - 80 °C.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulputuksen ja siistauksen 20 väliin kytketään tunnettu painovärin erotusprosessi, vaah-dotus tai pesu.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulputuksen ja siistauksen väliin kytketään vaahdotus- ja pesusarja tai pesu- ja 25 vaahdotussarja tai pesu- ja vaahdotusmenettelyjen yhdis telmä. 13 87472