FI82201C - Foerfarande och anordning foer avsvavling av roekgaser vid eldning med braennolja. - Google Patents

Description

! 82201

Menetelmä ja laite savukaasujen rikin poistamiseksi polttoöl-jylämmityksissä

Keksinnön kohteena on menetelmä savukaasujen rikin poistamiseksi polttoöljylämmityksissä, joissa on hapanta kondensaat-tia muodostava jäämälämmönvaihdin. Edelleen keksinnön kohteena on laite tämän menetelmän suorittamiseksi polttoöljylämmityk-sessä, jossa on jäämälämmönvaihdin ja koontisäiliö jäämälämmön-vaihtimesta poistuvaa kondensaattia varten.

Periaatteessa palamisen yhteydessä syntyvien savukaasujen rikinpoistot ovat tunnettuja. Näin voidaan esim. SC^ina esiintyvä rikki pestä (esim. ammoniakilla tai natriumhydroksidilla), jolloin SC>2 tai sulfaatti voidaan ottaa talteen esim. kipsin muodossa. Tunnettuja rikinpoistomenetelmiä voidaan käyttää ainoastaan suurteknisesti teollisissa lämmityksissä. Ne eivät sovellu pieniin polttoöljylämmityksiin, etenkään kotitalouksien polttoöljylämmityksiin, joissa on jäämälämmönvaihtimet.

Keksinnön tehtävänä on suorittaa savukaasujen rikinpoisto polttoöljylämmityksissä, joissa on hapanta kondensaattia muodostava jäämälämmönvaihdin, jolloin rikinpoisto soveltuu etenkin tämän tyyppisiin kotitalouksien polttoöljylämmityksiin.

Tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisessa menetelmässä siten, että kondensaattiin lisätään neutralointiainetta ja neutraloitu kondensaatti kierrätetään takaisin rikkidioksidin liuottamiseksi jäämälämmönvaihtimeen. Tämän menetelmän suorittamiseksi tarkoitetussa laitteessa on kondensaatin koontisäiliöstä jäämä-lämmönvaihtimeen palautettavaan kondensaatin kierrätysputkeen järjestetty pumppu ja neutralointiaineella täytetty säiliö. Keksinnön oleelliset tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista .

Seuraava keksinnön edullisten sovellutusmuotojen selitys selittää oheisen piirustuksen kanssa yksityiskohtaisemmin keksintöä.

2 82201

Piirustuksessa kuvio 1 esittää kaaviomaisesti polttoöljylämmitystä, jossa on jäämälämmönvaihdin ja savukaasujen rikinpoisto, kuvio 2 esittää kaaviomaisesti muunnettua laitetta savukaasujen rikin poistamiseksi, etenkin kotitalouksien polttoöljylämmityk-sissä ja kuvio 3 ja kuvio 4 esittävät kuvion 2 suhteen edelleen muunnettuja savukaasujen rikinpoistolaitteita.

Poltettaessa polttoöljyä EL, jonka rikkipitoisuus on n. 0,3 % ja jota käytetään etenkin kotitalouksien polttoöljylämmityksissä, palaa ilmaylimäärässä λ = 1,05 noin 3 % polttoöljyyn sisältyvästä rikistä S0^:ksi ja loput noin 97 % SO^ksi. Polttoöljylämmityksissä, joissa on kattilan jälkeen kytketty jäämälämmönvaihdin, jonka läpi savukaasu virtaa, muodostuu jäämälämmönvaihtimessa kondensaattia. Savukaasuun sisältyvä S0^ liukenee tähän konden-saattiin ja se siirtää pH-arvon arvoon noin 2,5, so. vahvasti happamelle alueelle. Tässä pH-arvossa ja S02:n alhaisessa osit-taispaineessa voidaan S02:sta pestä kondensaatissa korkeintaan 1 %.

Keksinnön mukaisen menetelmän periaate on se, että korotetaan S02-pesemisen parantamiseksi kondensaatin pH-arvoa vastaavasti. Tätä varten lisätään kondensaattiin jatkuvasti neutralointi-ainetta ja kierrätetään neutraloitu kondensaatti rikkidioksidin liuottamiseksi jäämälämmönvaihtimeen. Neutraloidun kondensaatin pH-arvo voi olla 5-8, mieluummin 7-7,5, etenkin 7,5. On todettu, että tällä tavalla kondensaatissa voidaan liuottaa, esimerkiksi pH-arvossa n. 7,5, yli 70 % rikkidioksidista kondensaattiin. Kondensaatin sulfaattikonsentraatio on tällöin 4000-5000 mg/1. Laimentamalla sulfaattipitoista kondensaattia vedellä etenkin jätevedellä suunnilleen kymmenen-viisitoistakertaiseen määrään kondensaatti voidaan johtaa vaaratta yleiseen viemäriverkostoon, niin että esitetty savukaasujen rikinpoisto soveltuu etenkin kotitalouksien lämmityksiin.

Il 3 82201

Kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisesti laite esitetyn rikinpoisto-menetelmän suorittamiseksi. Polttoöljypoltin 1 lämmittää tavanomaista esimerkiksi lämminvesikeskuslämmitystä vesikattilaa 2. Kattilasta 2 putken 3 läpi poistuva rikkipitoinen savukaasu virtaa energiataseen parantamiseksi sinänsä tunnetulla tavalla vielä jäämälämmönvaihtimen 4 läpi, jossa savukaasu jäähdytetään esim. noin 30-35°c: seen. Luovutettu lämpö luovutetaan esimerkiksi lämmitysjärjestelmän paluujohdossa takaisinvirtaavaan veteen ja käytetään tällä tavalla hyväksi. Savukaasun jäähtyessä mainittuun alhaiseen lämpötilaan kondensoituu n. 850-1000 ml vettä polttoöljyn kiloa kohden ja muodostaa niin kutsutun "kondensaatin". Kondensaatti virtaa putken 5 kautta jäämälämmön-vaihtimesta 4 koontisäiliöön 6. Kondensaattiin on liuennut savukaasuun sisältyvä S0^. Näin kondensaatin pH-arvona on 2,5. Hapan kondensaatti palautetaan koontisäiliöstä 6 pumpun 7 kautta kier-rätysputken 8 kautta jäämälämmönvaihtimeen. Kierrätysputki 8 sisältää neutralointiaineella täytetyn säiliön 9. Takaisinvir-taava, hapan kondensaatti neutraloidaan säiliössä 9 olevalla neutralointiaineella, niin että sen pH-arvo on esimerkiksi 7,5, kun se virtaa jälleen jäämälämmönvaihtimeen ja on siis emäksinen. Kierrätettyyn, neutraloituun kondensaattiin liukenee vähintään 70 % savukaasuun sisältyvästä S02:sta, joka pestään tällä tavalla. Jäähdytetty ja rikistä vapautettu savukaasu virtaa putken 11 (ja ei-esitetyn savutorven kautta) atmosfääriin.

Jäämälämmönvaihdin 4 on sovitettu tavanomaisella tavalla kondensaatin kierrätykseen, niin että se toimii kaasunpesijänä. Se sisältää tätä varten tavanomaisen kondensaatinjakajan S02-pesua varten tarvittavan, tasaisen lämmönvaihdinpintojen kondensaatti-sumutuksen takaamiseksi. Kotitalouksien polttoöljylämmityksissä on esimerkiksi noin 30-40 l/h:n kondensaatin tilavuusvirta edullinen .

Koontisäiliö 6 on varustettu tavanomaisella ylivuotolaitteella, jonka kautta ylimääräinen, rikkipitoinen kondensaatti virtaa putken 12 kautta pois. Koontisäiliössä 6 voi muutoin ensin 4 82201 SO^sta muodostuva sulfiitti muuntua vaarattomaksi sulfaatiksi. Muuntoa voidaan nopeuttaa johtamalla ilmaa putken 13 kautta säiliöön 6.

Säiliö 9 sisältää neutralointiaineena mieluummin MgO:ta, CaO:ta ja/tai NaOH:ta, vaikka myös muut aineet soveltuvat mainittuun tarkoitukseen.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 suhteen hieman muunnettua laitetta savukaasun rikin poistamiseksi, etenkin kotitalouksien polttoöljy-lämmitysten yhteydessä. Toisiaan vastaavia osia on merkitty aina samoilla viitenumeroilla. Kuviossa 2 on esitetty lisäksi tavanomainen lämmitysjärjestelmän paluujohto 14, joka on ohjattu jäämälämmön täydellistä hyväksikäyttöä varten sekä jäämälämmön-vaihtimen 4 että koontisäiliön 6 läpi. Kuten edelleen kuviossa 2 on esitetty, saapuu rikkipitoinen kondensaatti koontisäiliöstä 6 putken 15 kautta puskurisäiliöön 16. Sekä koontisäi]iöön 6 että puskurisäiliöön 16 voidaan johtaa ilmaa putken 13 kautta sulfiitti-sulfaattimuunnon parantamiseksi. Puskurisäiliöön 16 johdetaan putken 17 kautta talousjätevettä. Näin laimennetaan sulfaattipitoinen kondensaatti säiliössä 16 niin pitkälti, että sulfaattipitoisen kondensaatin poistaminen yleiseen jätevesi-viemäriverkostoon on mahdollista. Jäteveden sallitut sulfaatti-konsentraatiot ovat esimerkiksi noin 400-600 mg/1. Kun kuviossa 2 esitetyllä tavalla neutralointiaineena käytetään magnesium-oksidia tai natriumyhdistettä, esim. Na20:ta, Na0H:ta tai Na2C02:a, saapuu viemäriverkostoon lopuksi liuennutta magnesium-tai natriumsulfaattia.

Kuten kuviossa 2 on katkoviivoin esitetty, voidaan eräässä muunnetussa sovellutusmuodossa osa kierrätettävästä kondensaatista johtaa ohitusputken 18 kautta neutralointisäiliön 9 ohi. Ohitus-putki 18 sisältää ohjattavan ja säädettävän venttiilin 19.

Tällä tavalla voidaan kierrätettävän kondensaatin pH-arvo säätää määrättyyn arvoon. Jos työskennellään happamella alueella, esimerkiksi pH-arvossa 5-5,5, niin S02:n muuntoa sulfaatiksi voidaan nopeuttaa myös ilman ylimääräistä ilmansyöttöä.

s 82201

Periaatteessa voidaan työskennellä kondensaatin pH-arvoissa 5-8. Jos kierrätetään hapanta kondensaattia, niin jäämälämmön-vaihdin 4 on muodostettava jaloteräksestä tai jostakin muusta korroosiota kestävästä materiaalista. Jos sitä vastoin työskennellään neutraalilla tai emäksisellä alueella, esimerkiksi pH-arvossa 7,5, niin jäämälämmönvaihdin 4 voidaan valmistaa nor-maaliteräksestä, mikä on erittäin tärkeää jäämälämmönvaihtimen 4 valmistuskustannusten suhteen, nimittäin etenkin myös tavanomaisten lämmitysten suhteen, joissa ei ole kondensaatin kierrätystä ja joissa jäämälämmönvaihtimen 4 on oltava siinä muodostuvan kondensaatin johdosta samoin jaloterästä tai vastaavaa.

Suoritettaessa neutralointi magnesiumoksidilla ei tarvita neutra-lointiaineen pH-arvosta riippuvaista annostusta. Ph-arvon säätö on suositeltavaa kuitenkin käytettäessä vesiliukoista neutraloin-tiainetta, esimerkiksi natriumhydroksidia.

Kuviossa 3 esitetyssä laitteessa, joka vastaa pitkälti kuvion 2 mukaista laitetta, on koontisäiliön 6 ja puskurisäiliön 16 väliseen putkeen 15 järjestetty sulfaattierotin 21, johon voidaan johtaa puolestaan ilmaa putken 13 kautta. Sulfaattierottimessa 21 muodostetaan esimerkiksi lisäämällä CaO:ta, kalkkimaitoa tai Ca(OH)2:ta liukenematonta kalsiumsulfaattia (kipsiä) ja magnesiumhydroksidia. Nämä aineet saostuvat, niin että tässä tapauksessa jäteveteen ei pääse yhtään sulfaattia tai ainakin huomattavasti vähemmän sulfaattia.

Keksinnön eräs pääetu on se, että rikinpoisto ja jäämälämmön käyttö voidaan suorittaa yhdessä ja samassa laitteessa, nimittäin jäämälämmönvaihtimessa 4. Kondensaatti voidaan neutraloida halvalla neutralointiaineella, etenkin magnesiumoksidilla.

Jos neutralointi tapahtuu aina emäksiselle alueelle asti, niin on mahdollista käyttää jäämälämmönvaihtimen 4 valmistuksessa tähän asti käytetyn, kalliin austeniittisen materiaalin (jalo-metallin) sijasta halvempia ferriittisiä materiaaleja (normaali-terästä) . Eräs toinen suuri etu on se, että kondensaattiin 6 82201 sisältyviä sulfaatteja ei tarvitse poistaa, vaan ne voidaan johtaa vedellä suoritetun laimennuksen jälkeen yleiseen viemäriverkostoon. Tämä on edullista etenkin kotitalouksien lämmityksien kohdalla. Sulfaattipitoisen kondensaatin laimennus tapahtuu tällöin edullisesti talousjätevedellä. Lopuksi on otettava huomioon, että laitteen kokonaislämpötasetta ei haittaa neutralointiaineen lisäys. Korottamalla sulfiittipitoisen kondensaatin kokonaisoloaikaa laitteessa päätetään sulfiitti-ionien hapettuminen sulfaatti-ioneiksi pitkälti ennen kuin kondensaatti saapuu viemäriverkostoon.

Kuviossa 4 on esitetty eräs toinen edullinen keksinnön mukaisen savukaasun rikinpoistolaitteen sovellutusmuoto kotitalouksien lämmitystä varten, joka laite on osoittautunut käytännössä erittäin hyväksi. Laitteen toisiaan vastaavia osia on kuviossa 4 merkitty samoilla viitenumeroilla kuin kuvioissa 2 ja 3.

Etenkin kuvion 4 mukainen laite soveltuu sulfiitin sulfaatiksi tapahtuvaan parannettuun hapetukseen laitepanoksen vähentyessä samalla. Edelleen kuvion 4 mukainen laite sisältää parannuksia, jotka parantavat joko rikinpoistoastetta tai mahdollistavat keksinnön mukaisen savukaasujen rikinpoiston käytön jo olemassa olevissa kotitalouksien polttoöljylämmityksissä, joissa on tavanomaiset savutorvet tai savupiiput.

Ensimmäinen olennainen ero kuvioiden 2 ja 3 suhteen on kuvion 4 mukaiseen laitteeseen järjestetty savukaasujen ohitus polttimes-ta ja kattilasta tulevaan poistokaasuputkeen 3 järjestetyn läpän 21 muodossa, joka on käännettävissä nuolen suunnassa pisteviivoin esitettyyn asemaan. Jos läppä 21 on suorin viivoin esitetyssä asemassaan, niin esiintyy normaalitoiminta kuvion 2 mukaisesti, so. savukaasut pääsevät putken 3 kautta suoraan jäämälämmön-vaihtimeen 4. Jos sitä vastoin läppä 21 on pisteviivoin esitetyssä asennossaan, niin se sulkee poistokaasuputken 3 jäämälämmön-vaihtimeen 4 johtavan osan ja savukaasut pääsevät suoraan savu-torveen tai savupiippuun johtavaan putkeen 11. Tässä tapauksessa savukaasut siis johdetaan jäämälämmönvaihtimen 4 ohi.

7 82201 Tämä toimii laitteen suojana kesätoiminnassa, kun lämmityslait-teistoa tarvitaan ainoastaan käyttövettä varten eikä lämpöpat-tereiden lämmittämiseen. Tässä toimintatavassa ei muodostu etenkään mitään lämpöpattereista peräisin olevaa lämmitysjärjestelmän palautusta, joka tunkeutuu putken 14 kautta jäämälämmön-vaihtimen 4 läpi. Tässä toimintatavassa ei ole siten myöskään mahdollista jäämälämmönkäyttö eikä savukaasujen rikinpoisto. Jäämä-lämmön vaiht imen 4 poistokaasupuolen katkaisun ansiosta läpän 21 siirtämisen johdosta sen pisteviivoin esitettyyn asemaan jäämälämmönvaihtimessa ei muodostu mitään ei-toivottua lämpötilan- tai paineennousua.

Kuten on esitetty, poistokaasuputki 3 on ympäröity läpän 21 alueella molemmin puolin suljetulla suuremman läpimitan omaavalla putkella 22, joka muodostaa putken 11 osan. Siten 1ämmönvaihti-mesta 4 poistuvat, rikistä vapautetut ja putken 11 läpi virtaa-vat poistokaasut virtaavat poistokaasuputken 3 ympäri, joka ohjaa kuumaa poistokaasua. Putken 11 kautta savupiippuun tai savutorveen johdetut poistokaasut lämmitetään siten putken 22 alueella poistokaasuputkeen 3 virtaavilla kaasuilla. Putkessa 3 olevien poistokaasujen lämpötila voi olla esimerkiksi noin 200°C.

Kun rikistä vapautetut poistokaasut tulevat ulos noin 30°C:n lämpötilalla jäämälämmönvaihtimesta 4, niiden lämpötila voi olla noin 50°C niiden poistuessa putkesta 22, siis noin 20°C korkeampi. Tällainen noin 10-20°C:n lämpötilan korotus riittää kuivattamaan rikistä vapautetun alijäähdytetyn ja tästä syystä vesihöyryllä kyllästetyn poistokaasun putkessa 11. Savupiipussa tai savutorvessa ei esiinny tästä syystä vahingollista kondensaatin muodostumista. Tämän lisäksi saadaan poistokaasun lämpötilan kohoamisen johdosta putkessa 11 poistokaasulle riittävä veto, niin että ei tarvita kaasunpitävää savupiippua tai savutorvea. Esitetty alijäähdytetyn ja vesihöyryllä kyllästetyn poistokaasun esitetty tulistus putkessa 11 suoritetaan lämmityslaitteiston normaali- tai talvitoiminnassa.

Eräs toinen ero toisaalta kuvioiden 2 ja 3 ja toisaalta kuvion 4 välillä on se, että kuvion 4 mukaisessa laitteessa on konden- 8 82201 saatin koontisäiliö 6 jätetty pois. Sen sijaan kondensaatti kerääntyy välittömästi jäämälämmönvaihtimen 4 pohjalle allasalueelle 23, josta lähtee toisaalta putki 5 ja toisaalta putki 15. Tämä allasalue 23 ei ainoastaan yksinkertaista laitteistoa vaan se on myös edullinen koko lämmityslaitteiston lämpöta-seelle. Kuvioiden 2 ja 3 mukaisissa sovellutusmuodoissa tarvitaan hyvä ulkolämpösulku koontisäiliössä 6 ja hyvä sisäinen läm-mönvaihto lämmitysjärjestelmän palautukseen kierrätettävän kon-densaatin lämpömäärän syöttämiseksi lämmitysjärjestelmään.

Kaikki tämä tapahtuu kuvion 4 mukaisessa laitteessa jäämäläm-mönvaihtimessa.

Kuten kuviossa 4 on edelleen esitetty, ilman syöttö tapahtuu putken 13 kautta suoraan kondensaattipumpun 7 imupuolelle. Näin on mahdollista lisätä sulfiitin edelleenhapetusta varten tarvittava ilmamäärä kondensaatin kierrätyskiertokulkuun (putkiin 5, 8 ja 18). Kuten on esitetty, putki 13 syöttää kondensaattiput-keen 5 järjestettyä, pienen aukkopoikkileikkauksen omaavaa ilmanruiskutussuutinta 24. Tämän kautta saapuu lukuisia ja pieniä ilmakuplia kondensaattiin, jotka saavat aikaan suuren pinta-kosketuksen kondensaatin kanssa ja siten saavat aikaan hyvän happiva ihdon.

Putki 13 voi olla atmosfääriin päin avoin, niin että kondensaatin virtaus putkessa 5 imee ilman vapaasti suuttimen 24 kautta. Eräässä toisessa sovellutusmuodossa putki 13 voi olla yhdistetty myös polttimeen (kuvio 1) järjestettyyn puhaltimeen, niin että putkessa 13 vallitsee poltinpuhaltimen ilmanpaine. Tällä paineella ilma tulee ulos suuttimesta 24.

Myös suuttimen 24 jälkeen välittömästi kytketty kondensaatti-pumppu 7 huolehtii tällä välin jälleen yhteenkasvaneiden ilma-kuplien uudestaan tapahtuvasta hienontamisesta ja saa siten aikaan toisen intensiivisen kondensaatin sekoittumisen ilman kanssa.

Il 9 82201

Ylöspäin nousevat, ylöspäin suunnatun virtauksen sisältävät kondensaatin kierrätysputken 8 putkiosat 25, 26 sisältävät, kuten kuviossa 4 on esitetty, välikalvot 27 tai vast. 28, jotka kaventavat poikkileikkausta näissä putkiosissa. Myös näin pienenevät jälleen mukana kulkeutuneet ilmakuplat ja sekoittuvat kondensaatin kanssa, minkä ansiosta vaikutetaan samoin edullisesti SO^rn hapetukseen.

Ilmanruiskutussuuttimen 24 järjestely, tämän suuttimen tiivis yhteenkytkentä pumpun 8 imuistukoiden kanssa ja välikalvojen 27, 28 järjestely saavat aikaan kaikenkaikkiaan niin intensiivisen happisiirron ilmasta sulfiitti-sulfaattiliuokseen, että normaalisti ainoastaan "happamessa toimintatavassa" pH-alueella 5-5,5 esiintyvä nopea hapetus tapahtuu myös pH-arvossa 6,5-7,5. Siten on mahdollista myös "neutraali toimintatapa". Siten liittyvät happamen toimintatavan edut, nimittäin etenkin korkea sul-fatointiaste alkalisen toimintatavan etuihin, nimittäin laitteen, etenkin jäämälämmönvaihtimen 4 korroosionsuojaan.

Lopuksi on kuviossa 4 esitetty vielä eräs mahdollisuus, miten kondensaatti voidaan jakaa erittäin tasaisesti lämmönvaihtimessa 4. Tätä varten on lämmönvaihtimeen 4 järjestetty ylhäälle välipohja 29, jonka päälle kondensaatti saapuu putkesta 8. Välipohjasta 29 käsin kondensaatti jakautuu tasaisesti lämmitysjärjestelmän palautukseen johtavien putkiosien ulkosivuille, jotka osat on yhdistetty putkeen 14. Näin tasaisesti kondensaatilla päällystettyjen putkiosien ympäri virtaa poistokaasu putkesta 3, niin että rikki voi siirtyä tasaisesti jakautuneeseen konden-saattiin. On todettu, että tällaisen tasaisen kondensaatin jakautumisen johdosta jäämälämmönvaihtimessa 4 voidaan toteuttaa yli 90 %:n rikinpoistoasteita.

Eräs toinen mahdollisuus jakaa kondensaatti tasaisesti jäämälämmönvaihtimessa 4 on se, että kondensaatti saatetaan suuttimien, etenkin laakasuihkusuuttimien kautta jäämälämmönvaihtimeen ja suihkutetaan se tasaisesti lämmönvaihdinpinnoille.

Claims (16)

1. Menetelmä savukaasujen rikin poistamiseksi kotitalouksien polttoöljylämmityksissä, joissa on lämmitysöljynpoltin, tällä polttimella lämmitetty kattila ja kattilan ulostuloon kytketty, kondensaattivettä muodostava jäämälämmönvaihdin, jolloin rikinpoistoaineena käytetään yksinomaan jäämälämmön-vaihtimessa muodostunutta kondensaattivettä, ja kondensaat-tivesi, joka neutraloidaan neutralointiaineella rikkidioksidin liuottamiseksi sulfiittimuotoon, kierrätetään jäämäläm-mönvaihtimeen, tunnettu siitä, että kondensaattiveden pH-arvo pidetään välillä 5 ja 8, ilmaa johdetaan kondensaatti-veteen sulfiitin muuttamiseksi sulfaatiksi, ja ylimäärä sulfaattia sisältävää kondensaattivettä johdetaan pois.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neutralointi suoritetaan pH-arvoon 7-7,5, edullisesti 7,5.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kierrätettävä kondensaattivesi laimennetaan määrätyn sulfaattikonsentraation saavuttamisen jälkeen vedellä ja johdetaan jätevesiviemäriverkostoon.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, etenkin kotitalouksien polttoöljylämmityksissä, tunnettu siitä, että sulfaattipitoinen kondensaattivesi laimennetaan jätevedellä ennen sen johtamista viemäriverkostoon.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että neutralointiaineena käytetään MgOrta, CaOrta ja/tai NaOHtta.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kondensaattivesi siirretään sulfiitin hapettamiseksi edelleen sulfaatiksi puskurisäili-öön ja laimennetaan tässä säiliössä vedellä. il 82201

7. Patenttivaatimuksen 3, 4 tai 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sulfaatti erotetaan ennen kondensaatti-veden vedellä suoritettavaa laimentamista.

8. Laite jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän suorittamiseksi polttoöljylämmityksessä, jossa on jäämälämmönvaihdin ja koontisäiliö (6) jäämälämmönvaihti-messa (4) ulostulevaa kondensaattivettä varten, jossa koon-tisäiliöstä (6) jäämälämmönvaihtimeen (4) palautettavaan kondensaattiveden kierrätysputkeen (8) on järjestetty pumppu (7) ja neutralointiaineella täytetty säiliö (9), tunnettu siitä, että koontisäiliön (6) jälkeen on kytketty vesijohtoon (17) yhdistetty puskurisäiliö (16), ja että koontisäiliön (6) ja puskurisäiliön (16) väliin on järjestetty sul-faatinerotln (21), ja että laitteeseen kuuluvat välineet (13) ilman viemiseksi kondensaattiveteen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jäämälämmönvaihdin (4) on ferriittistä materiaalia (normaaliterästä).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jäämälämmönvaihtimen (4) eteen on kytketty tulistin (putki 22), jossa jäämälämmönvaihtimeen saapuva, S02~pitoi-nen poistokaasu lämmittää ja kuivaa vaihtimesta (4) ulos tulevan, jäähdytetyn ja S02:sta vapautetun poistokaasun.

10 82201

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että on järjestetty ohituslaite (läppä 21), jonka avulla S02~pitoinen poistokaasu on johdettavissa jäämälämmönvaihtimen (4) ohi suoraan savutorveen tai savupiippuun johtavaan putkeen (11).

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kondensaattiveden koontisäiliöksi on järjestetty jäämä-lämmönvaihtimessa (4) alhaalla oleva allasalue (23). i2 82201

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kondensaattiveden kierrätysputkeen (5, 8) on järjestetty olennaisesti välittömästi pumpun (7) imuistukan eteen ilmanruiskutussuutin (24).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että ilmanruiskutussuuttimeen (24) johdetaan ilmaa polttoöl-jylämmityksen poltinpuhaltimella tuotetulla paineella.

15. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kondensaattiveden kierrätysputken (5, 8) ylöspäin nouseviin osiin (25, 26) on järjestetty kaventumat (välikalvot 27, 28) ilmakuplien pienentämiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että jäämälämmönvaihtimeen (4) on järjestetty ylhäälle välipohja (29) kondensaattiveden jakamiseksi tasaisesti lämmitysjärjestelmän palautukseen johtaviin putkiin. i3 82201