FI80949B - Elektroniskt kontrollsystem foer en kombination av en dieselmotor, en generator och en elmotor. - Google Patents

Description

80949

Elektroninen säätöjärjestelmä dieselmoottorin, generaattorin ja sähkömoottorin muodostamalle kokonaisuudelle - Elektro-niskt reglersystem för en kombination av en dieselmotor, en generator och en elmotor Tämä keksintö koskee elektronista säätöjärjestelmää dieselmoottorin ja sen käyttämän sähkömoottoria syöttävän sähköge-neraattorin muodostamaa kokonaisuutta varten. Tällaista kokonaisuutta voidaan käyttää esimerkiksi veturissa.

Tällaisen kokonaisuuden säätöjärjestelmiä tunnetaan ennestään; ranskalaisessa patenttihakemuksessa 82 05163, joka on jätetty 26. maaliskuuta 1982, ja jotka otsikoltaan on "Syst^me de regulation de locomotive Diesel dlectrique", on kuvattu ohjausjärjestelmä, jossa veturinkuljettaja ensin säätää sähkötehon, joka tarvitaan hänen haluamalleen vetovoimalle.

Tätä varten kuljettajalla on käytettävissään säätökytkin, joka mahdollistaa samanaikaisen asetusarvojen muodostamisen generaattorijännitteelle, sähkömoottorivirralle ja dieselmoottorin polttoaineruiskutukselle.

Systeemi käsittää ensimmäisen multippelikomporaattorin, joka vastaanottaa edellämainittujen muuttujien hetkelliset arvot ja muodostaa poikkeamien perusteella asetusarvoista generaa-torille magnetointivirta-arvon generaattorin tehon muuttamiseksi.

Tämä toiminta muuttaa kuitenkin dieselmoottorin polttoaine-ruiskutusta. Dieselmoottorin toimintapisteen pitämiseksi edelleen ruiskutus/nopeuskäyrällä, joka vastaa alinta polttoaineen kulutusta, tarvitaan toinen piiri kehittämään todellisen, mitatun ruiskutuksen perusteella nopeussignaali, joka dieselmoottorin todelliseen, mitattuun nopeuteen verrattuna voi antaa korjatun ruiskutusarvon.

Jotta säätöjärjestelmä, jonka kaltaista edellä yhteenvedonomaisesti kuvattiin, mutta jota yksityiskohtaisesti on ku- 2 80949 vattu edellä mainitussa patenttihakemuksessa, olisi stabiili, sen on oltava hidas. Tämä puolestaan johtaa siihen, että dieselmoottori huomattavalta osalta käyttöajastaan ei toimi alimman polttoaineen kulutuksen alueellaan.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada säätöjärjestelmä, joka takaa diesel-sähkökokonaisuuden jatkuvan toiminnan pienimmän polttoaineen kulutuksen pisteessä vaadittuun tehoon nähden.

Keksinnön kohteena on siten elektroninen säätöjärjestelmä kokonaisuudelle, joka käsittää dieselmoottorin, joka käyttää generaattoria, tämän syöttäessä sähkövirtaa sähkömoottorille, jolloin järjestelmää voidaan käyttää erityisesti veturin säätöön ja jolloin siihen kuuluu veturinkuljettajan käyttämä säätökytkin ja se asettaa moninkertaisen asetuskohdan gene-raattorivirran ja -jännitteen sekä dieselmoottorin polttoaineen ruiskutuksen suhteen, ja välineet virran ja jännitteen asetuskohdan vertaamiseksi vastaavien muuttujien mitattuihin arvoihin ja poikkeamia edustavien antosignaalien lähettämiseksi. Järjestelmälle on tunnusomaista, että se käsittää lisäksi: laitteiston mainittujen poikkeamasignaalien ja ruiskutuksen asetuskohdan syöttämiseksi tietokoneen ottoon, joka tietokone muodostaa dieselmoottorin ruiskutukselle uuden asetuskohdan, laitteiston mainitun uuden asetuskohdan syöttämiseksi, - tietokonepiirille, jonka muistissa on tiedot dieselmoottorin optimaalisesta ruiskutus-nopeuskäyrästä, ja joka antaa ensimmäisen elektronisen säätölaitteen ottoon dieselmoottorin nopeusasetuskohta-arvon, jolloin ensimmäinen säätölaite vastaanottaa myös signaalin, joka edustaa dieselmoottorin nopeuden mittausta, ja mainittu järjestelmä sisältää laitteiston korjaussignaalin syöttämiseksi dieselmoottorin ruiskutuksen muuttamiseksi, - ja lisäksi laitteiston mainitun uuden asetuskohdan syöttämiseksi yhteen toisen elektronisen säätölaitteen otoista, joka toinen elektroninen säätölaite sisältää lisäksi li 3 80949 oton, joka vastaanottaa signaalin, joka edustaa ruiskutusno-peuden mitattua arvoa, ja joka toinen elektroninen säätölaite antaa korjaussignaalin generaattorin magnetointivirran arvolle.

Keksintö tulee paremmin ymmärretyksi seuraavasta, sen erään edullisen suoritusmuodon kuvauksesta viitaten samalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuva 1 on lohkokaavio aikaisemmin tunnetuista diesel-sähkö-kokonaisuuden säätöjärjestelmästä;

Kuva 2 on lohkokaavio tämän keksinnön mukaisesta diesel-säh-kökokonaisuuden säätöj ärj estelmästä;

Kuvat 3A ja 3B ovat yksityiskohtaisia kaavioita keksinnön mukaisen säätöjärjestelmän lohkoista sovellettuna veturin ohjaukseen; ja

Kuvassa 4 on käyrä, joka esittää generaattorin virta-jänni-teasetuskohtaa.

Kuva 1 on yksinkertaistettu kaaviokuva edellämainitusta aikaisemmasta säätöjärjestelmästä.

Säätökytkemällä 1 lähetetään progressiiviset, regressiiviset tai pysäytyskäskyt yksikölle 3, joka asettaa arvon moninkertaiselle asetuskohdalle, jonka tarkoituksena on aikaansaada useita yksittäisiä asetuskohtia, jotka on saatu muisteja 4, 5 ja 6 käyttäen.

Muisti 4 sisältää päägeneraattorin virranvoimakkuuden I ase-tuskohdan, muisti 5 sisältää dieselmoottorin ruiskutuksen asetuskohdan C ja muisti 6 sisältää vaihtovirtageneraattorin jännitteen asetuskohdan U.

Nämä asetuskohdat osoitetaan vastaavasti komparaattoreihin 7, 8 ja 9, jotka vastaanottavat edellä mainittujen suurei- 4 80949 den todelliset mitatut arvot Ir, Cr ja U ja antavat tuloksena poikkeamat ΔΙ, AC ja AU (AI = I - I, AC = C - C, AU = Ur - U).

Nämä poikkeamat osoitetaan tallantimeen 10, joka antaa signaalin Si, jota käytetään säätämään generaattorin mag-netointivirran i vähentämistä tai lisäämistä: lisäämään sitä, jos poikkeama-arvot ovat kaikki negatiivisia, ja vähentämään jos ainakin yksi poikkeama on positiivinen tai nolla.

Aikaisemmin tunnettu järjestelmä käsittää lisäksi ketjun, johon kuuluu yksikkö 11, joka vastaanottaa dieselmoottorin mitatun ruiskutussignaalin Cr ja kehittää nopeuden asetus-kohtasignaalin νβ, joka vastaa dieselmoottorin alinta poltto-aineenkulustusta. Tämä signaali lähetetään komparaattoriin 12, joka vastaanottaa myös dieselmoottorin mitattua nopeutta vastaavan signaalin VrQ ja antaa antosignaalin SC, jota käytetään säätämään polttoaineen ruiskutusnopeuden lisäystä tai vähentämistä dieselmoottoriin.

Kuva 2 on yksinkertaistettu lohkokaavio tämän keksinnön mukaisesta järjestelmästä, jolloin samoille osille on annettu viitenumerot.

Signaalit AI, C ja AU lähetetään tietokoneeseen 20, joka tässä tapauksessa muodostaa uuden ruiskutusnopeuden asetus-arvon C' .

Tätä asetuskohtaa C verrataan elektronisessa säätölaitteessa 21 ruiskutusnopeuden todelliseen, mitattuun arvoon Cr, ja komparaattorin lähtösignaalia S'^ käytetään muuttamaan generaattorin magnetointivirtaa.

Tämä sama muunnettu asetuskohta C osoitetaan piirille 22, joka laskee dieselmoottorin optimikäyttöä vastaavan nopeuden

II

5 80949

VV

Tätä arvoa V'D verrataan elektronisessa säätölaitteessa 23 dieselmoottorin todelliseen nopeuteen, ja antosignaalia S' käytetään säätämään diselmoottorin ruiskutuspumppujen tehoa.

Järjestelmä, jota edellä kaaviomaisesti kuvattiin, ja jota jäljempänä tullaan kuvaamaan yksityiskohtaisemmin, mahdollistaa dieselmoottorin (käyttäen ruiskutusnopeuden korjaus-signaalia) ja vaihtovirtageneraattorin (käyttäen generaattorin magnetointivirran korjaussignaalia) rinnakkaisen säädön ja ohjauksen .

Kuvissa 3A ja 3B on esitetty yksityiskohtaiset kaaviot säätöjärjestelmästä, johon kuuluu aikaisemmin mainitut ohjaus- ja säätöyksiköt, ja jota on täydennetty muilla käyttöparametreil-la.

Järjestelmää voidaan käyttää veturin diesel-sähkökokonaisuu-dessa, johon kuuluu dieselmoottori ja sen polttoaineen ruis-kutuspumput, päägeneraattori ja lisägeneraattori, molemmat dieselmoottorin käyttämiä. Päägeneraattori syöttää virtaa veturin sähkövetomoottorille. Lisägeneraattori syöttää pää-generaattorin magnetointivirtaa. Seuraavassa kuvauksessa käyvät ilmi myös useat muut tyypillisesti veturiin kuuluvat yksiköt.

Viitenumero 100 tarkoittaa veturinkuljettajan käyttämää sää-tökytkintä, jolla lähetetään lisäys-, vähennys- ja pysäytys-käskyt tietokoneelle 103, joka muodostaa perusasetuskohdan ottaen huomioon jos käytössä ilmenee tarvetta: - piirin 102 veturin mitattua nopeutta edustavan signaalin perusteella - asetussignaalin 155, jonka piiri 104 muodostaa verraten veturin mitattua nopeutta 151 sen nopeusasetuskohtaan 153.

6 80949 Tämä piiri vastaanottaa myös signaalin 156, joka edustaa muita parametreja, kuten veturin nopeuden rajoitusta.

Perusasetuskchtaa voidaan muuttaa piirillä 105, joka vastaanottaa signaalin 158, joka osoittaa veturin toimintatilaa (veto, jarrutus, ilmastointi). Se antaa muutetun pe-rusasetuskohdan 159.

Piiri 106, joka vastaanottaa ensinnäkin sanotun muutetun perus-asetuskohdan 159 ja toiseksi mahdollisen nollaus tai nolla-käyttösignaalin 160 (esimerkiksi vetomoottorin luistossa, pois-kytkeytymisessä ja eristyksessä, jne.) muodostaa kolme ase-tusarvoa 165, 167 ja 168.

Asetusarvo 165 lähetetään yksikköön 109, joka vastaanottaa päägeneraattorin todellista mitattua jännitettä edustavan signaalin 170 virranasetuskohdan 175 laskemiseksi.

On toivottavaa, että generaattorin jännite U - virta I riippuvuus annetulla perusasetuskohdalla on sellainen kuin kuvan 4 käyrässä on esitetty, toisin sanoan - lineaarinen heikoilla virroilla - lineaarinen voimakkailla virroilla - hyperbolinen edellisten vyöhykkeiden välillä

Asetussarvoa 175 verrataan komparaattorissa 113 signaaliin 171, joka edustaa päägeneraattorivirran mitattua arvoa. Komparaattori 113 antaa signaalin 184, joka edustaa eroa todellisen, mitatun generaattorivirran ja virranasetuskohdan välillä.

Asetuskohta 165 lähetetään myös yksikköön 110, joka vastaanottaa todellista, mitattua generaattorivirta-arvoa edustavan signaalin 171, ja antaa jännitteen asetuskohdan, joka nuo-dattaa kuvan 4 käyrää. Tämä signaali 176 tuodaan komparaattoriin 114, joka vastaanottaa signaalin 170, joka edustaa pää- ii 7 80949 generaattorin todellista, mitattua jännitettä, ja antaa signaalin 185, joka edustaa mitatun generaattorijännitteen ja jännitteen asetuskohdan välistä eroa.

Asetuskohta 168 on dieselmoottorin ruiskutusnopeuden asetus-kohta .

Asetuskohta 167 tuodaan yksikköön 142 jarrutusvirran asetus-kohdan 135 muodostamiseksi, joka tuodaan komparaattoriin 142, joka vastaanottaa myös jarrutusvirran mitatun arvon 177 ja muodostaa signaalin 181, joka edustaa mitatun jarrutusvirran ja jarrutusvirran asetuskohdan välistä eroa.

Virhesignaalit 184, 185 ja 181 sekä asetuskohta 168 tuodaan yksikköön 116, joka muodostaa signaalin 187, joka on ruiskutusnopeuden korjattu asetuskohta.

Seuraavaksi selitetään, kuinka tätä asetuskohtaa 187 käytetään sähkötehon säätöön ja dieselmoottorin nopeuden ja ruiskutuksen säätöön.

Tämä asetuskohta 187 muutetaan piirillä 117 korjausasetuskoh-dan 186 huomioonottamiseksi, mitä selitetään tämän jälkeen.

Piiri 117 muodostaa lopullisen ruiskutusasetuskohdan 190.

Korjausasetuskohta 186 ottaa huomioon käytön mukaan sähköisen ryhmän eri parametrit: moottorin jäähdytysnesteen lämpötilan, lisägeneraattorin magnetointivirran arvon, päägene-raattorin megnetointivirran arvon ja liikasyöttöpainearvon.

Komparaattori 107 vastaanottaa signaalin 161, joka edustaa dieselmoottorin jäähdytysveden lämpötilan arvoa ja vertaa sitä asetusarvoon 162; antaen signaalin 234.

8 80949

Komparaattori 108 vastaanottaa signaalin 163, joka edustaa lisägeneraattorin magnetointivirran mitattua arvoa ja vertaa sitä asetusarvoon 164, ja antaa signaalin 174.

Komparaattori 111 vastaanottaa signaalin 172, joka edustaa liikasyöttöpainearvoa ja vertaa sitä asetusarvoon 173, ja antaa signaalin 178.

Komparaattori 120 vastaanottaa signaalin 189, joka edustaa päägeneraattorin magnetointivirran mitattua arvoa ja vertaa sitä asetusarvoon 192, joka on muodostettu yksiköllä 123 säätökäskyjen 197 perusteella, ja antaa antosignaalin 138.

Signaalit 174, 178, 188 ja 234, jotka komparaattorit 103, 111, 120 ja 107 vastaavasti ovat antaneet, lähetetään tietokoneen 112 ottoon, .joka antaa väliaikaisen korjaussignaalin 182. Tämä signaali lähetetään veräjän 115 kautta, korjaus-signaalia on merkitty 186:11a, ja kuten edellä on esitetty, tuodaan piirin 117 ottoon.

Tämä piiri muodostaa signaalin 187 ja 186 perusteella lopullisen ruiskutuksen asetuskohdan 190.

Asetuskohta 190 lähetetään piirin 121 ottoon, joka, sen muistissa ollessa pienintä polttoaineen kulutusta vastaavat dieselin ruiskutusnopeus - nopeuskäyrän C(VD) tiedot, muodostaa dieselmoottorin nopeuden asetuskohdan 195. Tämä nopeuden asetuskohta säädetään piirillä 125 hidastus-, kiihdytys-tai turvallisuusnkäskyjen mukaan. Säädetty dieselmoottorin nopeuden asetuskohta, jolla on kuvassa viitenumero 201, lähetetään elektronisen säätölaitteen 128 ottoon, joka vastaanottaa dieselmoottorin mitattua nopeutta edustavan signaalin 206. Komparaattori 182 antaa ohjaussignaalin 208. Signaali 208 kehitetään takometrilla 127 nopeusantureista tai taajuusantureista saatujen signaalien perusteella. Tako-metri 127 seuraa ja kaukoilmaisee myös dieselmoottorin nopeuden mittauksen. Vian esiintyessä se muodostaa hälytyssignaa- 9 80949

Iin 200. Päätösveräjä 131 vastaanottaa säätösignaalin 208 ja lähettää sen signaalina 218 tai estää sen riippuen siitä, vastaanottaako se mahdollisesti pysäytyssignaaleja 212 tai nopeudenrajoitussignaaleja 211. Pysäytyssignaalit 212 muodostetaan säätöpiirillä 132, jota kuvataan myöhemmin. Signaali 218 johdetaan elektronipiirin 135 ottoon, joka vastaanottaa ruiskutuspumppujen asemaa edustavan signaalin 226 ja antaa säätösignaalin 228 ruiskutuspumppujen sähkömekaaniselle käyttölaitteelle.

Seuraavaksi kuvataan sähkötehon säätöä.

Piiri 119 vastaanottaa otossaan signaalin 187 (ruiskutusnope-uden korjattu asetusarvo), signaalin 186 (korjauksen asetus-kohta) , signaalin 188 (vertailusignaali päägeneraattorin mag-netointivirran mitatun arvon ja asetusarvon välillä) ja signaalin 216, joka edustaa dieselmoottorin ruiskutuksen mitattua arvoa.

Tämä piiri antaa virhesignaalin 191, joka tuodaan elektroniseen säätölaitteeseen 122.

Elektroninen säätölaite antaa antosignaalin 196, joka muutetaan 204:ksi sen kulkiessa korjauspiirin 126 kautta, joka vastaanottaa korjaussignaalin 199, joka ottaa huomioon sähköisen ryhmän rakenteen.

Veräjäpiiri 130, joka vastaanottaa signaalin 204, joko päästään sen tai nollaa sen veturin muista suojajärjestelmistä tulevien käskyjen mukaan.

Piiri 130 antaa signaalin 163, joka vahdistimella 137 vahvistetaan signaaliksi 230 muodostamaan lisägeneraattorin 140 mag-netointivirta. Tämä antaa päägeneraattorin 233 magnetointi-virran.

Keksinnön järjestelmään kuuluu myös järjestelmän muista laitteista riippumattomat pysäytys- ja turvalaitteet. Diesel- 10 80949 moottorin todellisen nopeuden mittaus 266 suoritetaan dieselmoottorin nopueusmittarilla 136 ottojen 229 nopeusasennusantu-tista, jota lohkokaaviossa ei ole esitetty, mutta joka on osa suojajärjestelmää, perusteella. Flip-flopit antavat tietoja 227 nopeuskynnysten ylityksistä veturin muille järjestelmille. Jos ylinopeuskynnys ylitetään, vastaava kiikku lähettää pysäytyskäskyn 219 edellä mainittuun säätöpiiriin 132 samoinkuin veturin muihin järjestelmiin.

Tämä säätöpiiri 132 vastaanottaa myös käskyt 209 öljynpaine 202 -mittarista 129 dieselmoottorin todellisen nopeuden 266 mukaan sekä veturin muista järjestelmistä tulevat pysä-ytyskäskyt 213.

Käskyt 209 öljynpainemittarista 129 johdetaan myös informaa-tiotarkoituksessa veturin muihin järjestelmiin. Säätöjärjestelmä 132 lähettää pysäytyskäskyt 212 veräjöintilaitteeseen 131 sekä veturin muihin yksikköihin.

Perustuen veturin nopeuden 151 todellisiin mittauksiin, dieselmoottorin 206 nopeuteen ja dieselruiskutukseen 216 laite 134 laskee polttoaineen kulutuksen hetkelliset 223 ja kumulatiiviset 224 arvot.

Signaalit 223 ja 224 mahdollistavat kulutusarvojen etäisnäy-tön veturissa.

Säätölaitteella 138 säädetään tehonsyöttöä tuulettimen sähkömagneettiseen kytkimeen. Säätösignaali 231 lasketaan siten, että jäähdytysveden lämpötilan mittauksen 161 ja lämpötilan ase-tuskohdan 222 yhtäläisyys säilyy.

Säätöjärjestelmä, jonka erästä suoritusmuotoa edell on kuvattu ei rajoittavaksi tarkoitetulla tavalla, takaa veturin toiminnan jatkuvasti sen pienimmän polttoaineen kulutuksen alueella vaaditulla teholla.

11 80949 Täysin elektronisena ja rautatietekniikan mukaisena järjestelmä ei kaipaa mitään huoltoa.

Sen nykyaikainen suunnittelu sallii sen helpon integroimisen dieselvetureiden eri toimintoihin. Helposti parametroi-tavina ja sovitettavina sen monet mahdollisuudet antavat sille yleispätevät ominaisuudet. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä sähkönsiirtojärjestelmissä, mukaanlukien sekä tasavir-ta- että kolmivaihevaihtovirtavetomoottorit.

Claims (1)

1. Patenttivaatimus; 12 80949 Elektroninen säätöjärjestelmä kokonaisuudelle, joka käsittää dieselmoottorin, joka käyttää generaattoria, tämän syöttäessä sähkövirtaa sähkömoottorille, jolloin järjestelmää voidaan käyttää erityisesti veturin säätöön ja jolloin siihen kuuluu veturinkuljettajan käyttämä säätökytkin (1) ja se asettaa moninkertaisen asetuskohdan generaattorivirran (l) ja -jännitteen (U) sekä dieselmoottorin polttoaineen ruiskutuksen (C) suhteen, ja välineet (7, 9) virran (4) ja jännitteen (6) asetuskohdan vertaamiseksi vastaavien muuttujien mitattuihin arvoihin ja poikkeamia edustavien antosignaalien lähettämiseksi, tunnettu siitä, että mainittu säätöjärjestelmä käsittää lisäksi: laitteiston mainittujen poik-keamasignaalien (AI, AU) ja ruiskutuksen asetuskohdan (C) syöttämiseksi tietokoneen (20) ottoon, joka tietokone muodostaa dieselmoottorin ruiskutukselle uuden asetuskohdan (C), laitteiston mainitun uuden asetuskohdan syöttämiseksi, - tietokonepiirille (22), jonka muistissa on tiedot dieselmoottorin optimaalisesta ruiskutus-nopeuskäyrästä, ja joka antaa ensimmäisen elektronisen säätölaitteen (23) ottoon dieselmoottorin nopeusasetuskohta-arvon (V'D), jolloin ensimmäinen säätölaite vastaanottaa myös signaalin (VrD), joka edustaa dieselmoottorin nopeuden mittausta, ja mainittu järjestelmä sisältää laitteiston korjaussignaalin syöttämiseksi dieselmoottorin ruiskutuksen muuttamiseksi, - ja lisäksi laitteiston mainitun uuden asetuskohdan syöttämiseksi yhteen toisen elektronisen säätölaitteen (21) otoista, joka toinen elektroninen säätölaite sisältää lisäksi oton, joka vastaanottaa signaalin (Cr), joka edustaa ruis-kutusnopeuden mitattua arvoa, ja joka toinen elektroninen säätölaite antaa korjaussignaalin (S'^) generaattorin magne-tointivirran arvolle. ii 13 80949 Ett elektroniskt reglersystem för en kombination omfattande en dieselmotor som driver en generator, vilken matar elström till en elmotor, varvid reglersystemet kan användas speciellt för regiering av ett lok och varvid det omfattar en av lok-föraren manövrerad regleromkopplare (1) och det ställer in ett flerfaldigt börvärde för generatorströmmen (I) och -spän-ningen (U) samt dieselmotorns bränsleinsprutning (C), och medel (7, 9) för att jämföra strömmens (4) och spänningens (6) börvärden med de uppmätta värdena av motsvarande variab-ler och för att avge signaler som motsvarar avvikelserna, kännetecknat av att nämnda reglersystem dessutom omfattar: en anordning för att mata nämnda avvikelser (I, U) och insprutningens börvärde (C) tili en datamaskins (20) in-gäng, vilken datamaskin ger ett nytt börvärde (C) för bräns-leinsprutningen, en anordning för att mata det nämnda nya börvärdet, - tili en datamaskinskrets (22) i vars minne uppgifterna om dieselmotorns optimala insprutnings-hastighetskurva finns, och som avger värdet (V'D) pä dieselmotorns hastighetskurva tili ingängen pä en första elektronisk regleranordning (23), varvid den första regleranordningen mottar även en signal (VrD), som representerar dieselmotorns hastighetsmätning, och nämnda system omfattar en anordning för att mata en kor-rigeringssignal för att ändra dieselmotorns bränsleinsprutning, - och dessutom en anordning för att mata nämnda nya börvärde tili en av den andra elektroniska regleranordningens (21) ingängar, vilken andra elektroniska regleranordning dessutom innefattar en ingäng som mottar en signal (Cr), som representerar insprutningshastighetens uppmätta värde, och vilken andra regleranordning ger en korrigeringssignal (S^) för generatoms magnetiseringsström.