FI80914C - Foerfarande foer blekning av hushaollstvaett i en tvaettningscykel. - Google Patents

Description

1 80914

Menetelmä kotipyykin valkaisemiseksi pesujaksossa Tämä keksintö koskee menetelmää kotipyykin valkaisemiseksi pesujaksossa.

Nykyisin on kaupan pääasiassa kotipyykin "valmiiksi" luonnehdittuja pesuaineita, jotka sisältävät sekä pesuaineita että valkaisuaineita.

' Ensiksi mainituista tavallisimmat ovat pinta-aktiiviset ai neet, natriumpolyfosfaatit ja erityisesti natriumtripolyfos-faaatti.

Viimeksi mainituista yleisimmin käytettyjä ovat persuolat, erityisesti natriumperboraatti.

Nämä persuolat eli peroksohydraatit ovat suhteellisen kalliita aktiivihapen kantajia ja mikä tahansa parannus niiden valkaisutehoon merkitsee väistämättä taloudellista säästöä.

Tällaista parannusta on määrä etsiä erityisesti alhaisessa lämpötilassa, 70°C:ssa ja sitä alemmissa lämpötiloissa.

Näissä olosuhteissa persuolat eivät nimittäin ole riittävän tehokkaita ja niihin on sen vuoksi lisättävä niinsanottuja aktivointiaineita, joiden hinta pienentää osittain lämpö-energian kulutuksen vähenemisestä saatua säästöä.

Aktivointiaineet voivat olla kemialliselta laadultaan erilaisia. Teollisuudessa käytetyimpiä ja useimmin mainittuja ovat kuitenkin sellaiset yhdisteet kuten esimerkiksi tet-ra-asetyylietyleenidiamiini (TAED), c*-asetoksi- O^-metyyli-N,N'-diasetyylimalonamidi, joita kuvataan FR-patenttijulkaisuissa n:o 2 363 541 ja 2 363 629, syaaniamidi ja sen johdannaiset, joita kuvataan FR-patenttijulkaisussa n:o 2 340 371.

2 80914

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan parantaa pe-roksidivalkaisuaineiden kuten persuolojen, mutta myös vetyperoksidin, valkaisutehoa, kun niitä käytetään korkeintaan 70°C:n lämpötilassa jonkin aktivointiaineen läsnäollessa ko-tipyykin pesujaksossa.

Menetelmässä tällainen pesujakso suoritetaan kahdessa vaiheessa 40-60°C:n lämpötilassa, joista vaiheista ensimmäinen suoritetaan pH-arvolla 8-12 jonkin pesuainekoostumuksen, joka ei sisällä peroksidivalkaisuaineita, läsnäollessa ja toinen suoritetaan pH-arvolla 9-13 ainakin yhden peroksidival-kaisuaineen ja yhden aktivointiaineen läsnäollessa ilman pesuaineita ja sekä ensimmäisen että toisen vaiheen jälkeen suoritetaan tunnettujen pesujaksojen tavanomaiset huuhtelut .

Ensimmäisen vaiheen pesuliuos sisältää laadultaan ja määrältään pesuaineita, joita tavallisesti käytetään klassillisessa esipesussa, joka nykyisin suoritetaan jollakin niinsano-tulla "valmiilla" pesuaineella, joka aloittaa tunnetun jakson, kuten esimerkiksi natriumtripolyfosfaatilla.

Se voi myös laatunsa ja määränsä puolesta sisältää tällaisissa pesuaineissa tavallisia lisäaineita, kuten esimerkiksi metalli-ioneja sitovia yhdisteitä, pinta-aktiivisia aineita, kirkasteita jne.

Toisen vaiheen pesuliuoksessa mukana olevat valkaisuaineet voidaan valita aineista, joita tavallisesti käytetään "valmiissa" pesuaineissa kotipyykin valkaistavien tahrojen valkaisuun ja joita ovat esimerkiksi vetyperoksidi, persuolat eli peroksohydraatit, kuten natriumperboraatti, natriumper-karbonaatti ja ureaperoksohydraatti.

Aktiivihapen pitoisuus, joka saadaan aikaan tällaisia peroksidivalkaisuaineita käyttämällä, on yleensä 0,004-0,03 % pe-suliuoksen painosta.

li 3 80914

Valkaisuaineeseen toisessa vaiheessa liittyvän aktivoin-tiaineen laatu voi vaihdella, ilman että keksinnöllä aikaansaatava todettavissa oleva parannus vaarantuisi. Suuria valkaisutehoja voidaan kuitenkin todeta erityisesti silloin, kun aktivointiaineena on TAED- tai syaaniamidityyppi-nen aine, kuten kalsiumsyanamidi.

Peroksidivalkaisuaineen ja aktivointiaineen moolisuhde voi vaihdella melko laajoissa rajoissa riippuen erityisesti kummankin yhdisteen laadusta. Usein se on 1-10. Kun esimerkiksi valkaisuaineiksi valitaan vetyperoksidi tai natrium-perboraatti, aktivointiaineen ollessa syanamidi- tai TAED-tyyppinen, suhde voi olla yleensä 5-10.

Tarpeen vaatiessa voidaan ensimmäisessä vaiheessa käyttää ainakin yhtä proteolyyttistä entsyymiä.

Suurin osa pesuainekoostumuksista sisältää yhdisteitä, jotka ovat riittävän alkaalisia, jotta ensimmäisen vaiheen pH-arvo saavutetaan yksistään niiden vaikutuksesta tässä vaiheessa. Jos näin ei tapahdu, niihin voidaan liittää jokin alkaalinen lisäaine kuten mm. natriumhydroksidi.

Toisen vaiheen pH-arvo saadaan aikaan jollakin tavallisella alkaalisella aineella, joka ei ole hapettuva tai jonka pe-roksidivalkaisuaineet pelkistävät, pääasiassa taloudellisista ja käytännöllisyyssyistä valitaan useimmiten natriumhydroksidi .

Vaikka selvää valkaisutehon paranemista vielä todetaankin, kun pH on toisessa vaiheessa yli 12,5, selluloosakuitujen vahingoittumisvaara käy tällöin varteenotettavaksi.

Hyväksi todettu pH-alue on toisessa vaiheessa 9,5-12,5.

Keksinnön suorittamista varten on mainittu lämpötila-alue 4 80914 40-60°C, sillä alle 40°C:n lämpötilassa keksintö johtaa vain mitättömään valkaisutehon paranemiseen ja yli 60°C;n lämpötilassa se taas aiheuttaa tällöin todettuun lisäparane-miseen verrattuna nopeasti liian suuren energiankulutuksen.

Ensimmäisen ja toisen vaiheen yhteenlaskettu kestoaika on yleensä alle 1 tunnin, jolloin kumpikaan vaihe ei useimmiten kestä 0,5 tuntia kauempaa.

Seuraavat esimerkit, jotka esitetään keksintöä rajoittamattomina esimerkkeinä, valaisevat keksinnön mukaista menetelmää .

Näissä esimerkeissä: pesuaineella tarkoitetaan seuraavassa jauhemaista EMPA-standardin mukaista pesuainetta, joka perustuu natrium-tripolyfosfaattiin (43,8 paino-%); - menetelmän molemmat vaiheet suoritetaan AHIBA G VI B -vesihauteessa, jossa on pystysuuntainen ja pyörivä sekoitus; vesihauteen ja valkaistavan materiaalin painosuhde on noin 20 keksinnön mukaisen menetelmän kummassakin vaiheessa kuten myös niinsanottujen "valmispesujen", joita kuvataan vertailuesimerkkeinä, ainoassa vaiheessa. Tämän suhteen suhteellisen korkea arvo johtuu yksinomaan laitetyypistä, jota käytetään; - valkaistava materiaali on EMPA-standardin mukaisia kankaita, jotka on tahrattu vastaavasti viinillä, teellä tai pro-teiinipitoisilla tahroilla (maidolla, verellä, tussilla jne.) Proteiinipitoisia tahroja sisältävät kankaat on merkitty tunnuksella p.t.; - molemmat vaiheet suoritetaan samassa lämpötilassa, joko 40°C:ssa tai 60°C:ssa, joihin päästään 20 minuutin lämmitys-ajan jälkeen ensiksi mainitussa tapauksessa ja 30 minuutin lämmitysajan jälkeen viimeksi mainitussa tapauksessa lähtien kummassakin noin 20°C:n huoneenlämpötilasta; - ensimmäisen vaiheen vesiliuos, jonka pH on 9,6, sisältää 5 80914 5,8 g pesuainetta litraa kohti, - toisen vaiheen vesiliuos, jonka pH, joka saadaan aikaan natriumhydroksidillä, mainitaan tuonnempana tapaus tapaukselta, sisältää litraa kohti: 0,09 g aktiivihappea, joka on lisätty joko vetyperoksidin 35-painoprosenttisena vesiliuoksena tai natriumperboraattina, sellaisen määrän kalsiumsyaa-niamidia tai TAED:a, että moolisuhde vetyperoksidi/aktil/bin-tiaine tai natriumperboraatti/aktivointiaine on 8,5, ja tarpeen vaatiessa 0,0232 g erästä proteolyyttistä entsyymiä eli NOVO:n ESPERASEA; - vertailuesimerkkeinä kuvatut pesut luonnehditaan "valmiiksi". Ne käsittävät yhden ainoan vaiheen, joka suoritetaan tapaus tapaukselta mainitussa lämpötilassa ja pH-arvossa, 60 minuutin kuluessa, jonka ajan jälkeen ei juurikaan enää ole havaittavissa valkaisutehon paranemista käytettäessä samat määrät pesuainetta, valkaisuainetta, aktivointiainet-ta ja tarpeen vaatiessa entsyymiä ja muita lisäaineita kuin yhteensä keksinnön mukaisen menetelmän kummassakin vaiheessa, joihin ne ovat suoraan verrattavissa, ainoastaan natriumhydroks idin määrä voidaan säätää tarvittaessa siten, että pH "valmispesussa" on sama kuin keksinnön mukaisen menetelmän toisessa vaiheessa; - kuten jo mainittiin, käsitelty pyykki huuhdellaan klassilliseen tapaan sekä keksinnön mukaisen menetelmän kummankin vaiheen että "valmispesun" ainoan vaiheen jälkeen; valkaisuteho määritetään valkoisuuslukujen erolla ennen ja jälkeen pesujakson tai valkoisuuden muutoksena prosentteina verrattuna maksimivalkoiseen 100, seuraavan kaavan mukaan: valkoisuuden muutos valkaisuteho = ——-— x 100 lähtövalkoisuus 100

Mittaukset suoritetaan Carl Zeissin ELREPHO-spektrofotomet-rillä, joka on varustettu suodattimena n:o 8.

Esimerkit 1-8 koskevat kokeita, joissa aktivointiaineena käytettiin kalsiumsyanamidia.

6 80914

Esimerkit 1-5 suoritettiin keksinnön mukaan ja esimerkit 6-8 vertailuesimerkkeinä olosuhteissa, jotka edellä määriteltiin "valmispesuna", siten, että ensimmäinen vaihe esimerkissä 5 ja ainoa vaihe esimerkissä 8 suoritettiin ESPERASEA käyttäen.

Seuraavaan taulukkoon I on koottu saadut tulokset keksinnön mukaisen toisen vaiheen vesiliuoksen ja "valmispesun" vesi-liuoksen lämpötilan ja pH:n funktiona.

Taulukko I

Valkaisuteho

Esimerkki Lämpötila °C pH viini tee p.t.

n:o 1 60 9 52 26,5 2 60 11 60 39 3 60 12,5 61,5 41 4 40 11 49 27,5 5 60 11 61 40,5 46,5 6 60 11 51,5 24 7 60 12,5 56,5 30 8 60 11 49 32,5 36,5

Esimerkit 9-13 koskevat kokeita, joissa aktivointiaineena käytettiin TAEDta.

Esimerkit 9-11 suoritettiin keksinnön mukaan, esimerkit 12 ja 13, jotka ovat vertailuesimerkkejä, edellä "valmispesuna" määritellyissä olosuhteissa.

Seuraavaan taulukkoon II on koottu saadut tulokset keksinnön mukaisen menetelmän toisen vaiheen ja "valmispesun" vesiliuoksen lämpötilan ja pH:n funktiona.

li 7 80914

Taulukko II

Valkaisuteho

Esimerkki Lämpötila °C pH viini tee 9 60 9 58 32,5 10 60 9,5 59 38 11 60 13 58,5 41 12 60 9,5 49,5 32 13 60 12,5 58,5 33

Taulukkojen I ja II tulosten eräät vertailut osoittavat keksinnön mukaisen menetelmän edut.

Erityisesti verrattaessa kokeita 6 ja 2, kokeita 7 ja 3, kokeita 12 ja 10 ja kokeita 8 ja 5 havaitaan, että keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan annetussa lämpötilassa ja pH-arvolla valkaisutehon huomattava paraneminen. Teho on tässä suunnilleen 1,2-kertainen kysymyksen ollessa viinitah-roista, 1,2- ja jopa 1,6-kertainen kysymyksen ollessa teestä ja 1,3-kertainen, kun kysymyksessä ovat proteiinipitoi-set tahrat.

Kokeiden 6 ja 1 ja kokeiden 13 ja 9 vertailu osoittaa selvästi, että annetussa lämpötilassa keksinnöllä saadaan aikaan annettu valkaisuteho pH-arvolla, joka on yli 2 yksikköä alhaisempi kuin mikä tarvitaan tunnettuun menetelmään.

Sen lisäksi, että kaikkien muiden olosuhteiden ollessa samat keksinnön mukainen menetelmä lyhentää yleensä pesun kokonaiskestoa, kokeiden 6 ja 4 vertailu osoittaa, että tulos, joka saadaan 60°C:ssa tunnetun menetelmän puitteissa, voidaan käytännössä saada aikaan jo 40°C:ssa keksinnön mukaan menetellen.

Varsin lähelle yltäviä, joskin yleensä hieman heikompia β 80914 tuloksia saadaan, kun edellä esitetyt esimerkit toistetaan korvaamalla vetyperoksidi natriumperboraatilla.

Claims (10)

1. Menetelmä kotipyykin valkaisemiseksi pesujaksossa, tunnettu siitä, että se suoritetaan kahdessa vaiheessa 40-60°C:n lämpötilassa, joista vaiheista ensimmäinen suoritetaan pH-arvolla 8-12 jonkin peroksidivalkai-suaineita sisältämättömän pesuainekoostumuksen läsnäollessa ja toinen vaihe suoritetaan pH-arvolla 9-13 ainakin yhden peroksidivalkaisuaineen ja jonkin aktivointiaineen läsnäollessa ilman pesuaineita ja sekä ensimmäisen että toisen vaiheen jälkeen suoritetaan tunnettujen pesujaksojen tavanomaiset huuhtelut.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että toinen vaihe suoritetaan pH-arvolla, joka on mieluiten 9,5-12,5.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pesuainekoostumus on natriumtripoly-fosfaattiperustainen.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toinen vaihe suoritetaan käyttäen ainakin yhtä peroksidivalkaisuainetta, joka on valittu vetyperoksidin, natriumperboraatin, natriumperkarbonaatin ja ureaperoksohydraatin joukosta.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peroksidivalkaisuainemäärä vastaa aktiivihappipitoisuutta 0,004-0,03 paino-% toisessa vaiheessa .

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peroksidivalkaisuaineen ja aktivointiaineen moolisuhde on 1-10.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktivointiaineena on kalsium- 10 8091 4 syanamidi.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktivointiaineena on tetra-ase-tyylietyleenidiamiini.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, 1 tunnettu siitä, että peroksidivalkaisuaineen ja ak-tivointiaineen moolisuhde on 5-10.

9 80914

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen vaihe suoritetaan käyttäen ainakin yhtä proteolyyttistä entsyymiä. li n 80914