FI73857B - Krets foer adressering av en registeruppsaettning i en foermedlingsstation. - Google Patents

Description

1 73857

Piiri rekisterisarjän osoittamiseksi välitys- keskuksessa - Krets för adressering av en registeruppsättning i en förmedlingsstation

Keksintö kohdistuu piiriin rekisterisarjän osoittami-5 seksi välityskeskuksessa, rekistereitä käytettäessä ohjaamaan kutsujen, esim. puheluiden, muodostamista ja purkamista .

Välityskeskuksessa rekisteri on muistialue, joka esimerkiksi voi käsittää 64 kuudentoista bitin sanaa; tämä 10 muistialue sisältää kaiken tiedon, jota tarvitaan muodostamaan ja purkamaan kutsuja; rekisteri osoitetaan kutsun muodostusvaiheen tai kutsun purkamisvaiheen alussa ja se vapautetaan sanotun kutsun käsittelyvaiheen lopussa.

Välityskeskukseen kuuluu useita rekisterisarjoja. Jo-15 kaisessa rekisterisarjassa rekisterit käsitellään syklisesti; siten tunnetaan järjestelmiä, joissa rekisteri käsitellään 125:n mikrosekunnin kuluessa kerran joka 8:ssa millisekunnissa, ja toisia järjestelmiä, joissa rekisteri käsitellään 32:n mikrosekunnin kuluessa kerran joka 16:ssa millise-20 kunnissa.

Tällainen käsittely perustuu pääpiirteissään siihen, että käsittelyaika kullakin rekisterillä on riippumaton vä-lityskeskuksen kuormasta. Tämä on edullinen piirre raskaasti kuormitetussa liikenteessä, koska se varmistaa jokaisen 25 rekisterin säännöllisen käsittelyn; se helpottaa myös signaalin ajastustoimenpiteitä; toisaalta se ei salli käsittely-ajan optimointia esim. kutsun purkamisessa tai muodostamisessa, koska vapaissa rekistereissä ja käytössä olevissa rekistereissä kuluu sama aika ja samoin kaikissa käytössä ole-30 vissa rekistereissä kuluu sama aika riippumatta siitä, käsittelevätkö ne hitaita tapahtumia (aikaviiveiden seuranta, silmukan tila, jne.) vai nopeita tapahtumia (esim. valinta-analyysi) .

,. Tämän keksinnön suositellut suoritusmuodot optimoivat 35 nopeiden tapahtumien rekisterikäsittelyajät säilyttäen kaik- ______ -· . li 2 73857 kien rekisterien syklisen käsittelyn.

Keksinnön tuloksena on piiri välityskeskuksen rekis-terisarjan osoittamiseksi, sanottuun piiriin kuuluessa rekisterilaskuri, jota syöttösignaali ohjaa osoitta-5 maan rekisterijoukko N toistokehyksessä; ensimmäinen osoiterekisteri, toinen osoiterekisteri ja kolmas osoiterekisteri, jotka ovat sarjakytkettyjä, ensimmäisen osoiterekisterin osoittaessa sanottua rekisteri-sarjaa rekisteristä lukemista varten, kolmannen osoitere-10 kisterin osoittaessa rekisterisarjaa rekisteriin kirjoittamista varten, kunkin osoitteen ollessa läsnä rekisterilas-kurin annossa ja ensimmäisen rekisterin annossa yhden kehys-aikavälin aikana, jonka sanottu syöttösignaali määrittelee, minkä jälkeen kukin osoite siirretään toiseen osoiterekis-15 teriin, jossa se on läsnä yhtenä aikavälinä, ja sitten kolmanteen osoiterekisteriin, jossa se on myös läsnä yhtenä aikavälinä; ja sille ollessa tunnusomaista muisti, jossa on N sanaa, joista kukin on ainakin yksi bitti; 20 kello, josta saadaan N pulssin jono; rekisterihakulaskuri; ensimmäinen multiplekseri, jonka ensimmäinen otto on yhdistetty rekisterihakulaskuriin, jonka toinen otto on yhdistetty toisen osoiterekisterin antoon, ja anto yhdistetty 25 muistin osoituspiiriin; toinen multiplekseri, jonka ensimmäinen otto on yhdistetty rekisterihakulaskuriin ja toinen otto yhdistetty re-kisterilaskuriin; missä ensimmäisen multiplekserin otto sallitaan en-30 simmäiseen multiplekseriin tuodulla kirjoitussignaalilla; missä muistin otto saa erityisen käskybitin, joka käsitellään rekisterissä, kirjoitussignaalin salliessa sanotun erityisen bitin arvon kirjoituksen muistiin, kun rekisteriosoi-te, joka on käsiteltävänä, sisältyy toiseen osoiterekiste-£ .^35^ . riin sanotun erityisen bitin arvon ollessa 1, kun käsky vaatii nopean käsittelyn, ja muuten ollessa 0; ja missä 3 73857 syöttösignaali estetään, kun siirtosignaali, jonka kesto on yhden aikavälin pituinen, tuodaan toiseen multiplekseriin systemaattisesti m aikavälin jälkeen sallimaan sen ensimmäinen otto ja lähettämään rekisterihakulaskurin osoittama 5 osoite, joka laskuri estetään heti kun bitti, jonka arvo on 1, luetaan muistissa, jolloin bitin, jonka arvo on 1, haku suoritetaan ajassa, joka on pienempi kuin m-1 aikaväliä, sanotun siirtosignaalin tuodessa kehykseen yhden ylimääräisen aikavälin kerran joka m aikavälissä, sanotun ylimääräisen 10 aikavälin kuuluessa rekisteriin, jonka käsky vaatii nopeaa käsittelyä.

Osoituspiiri tekee mahdolliseksi käsitellä syklisesti N rekisteriä, jotka sisältyvät rekisterisarjaan? se sallii myös rekisterien käsittelyn jaksona, missä ne tarvitsevat 15 nopeamman käsittelyn kuin syklinen käsittely. Tällaiset rekisterit muodostavat tietenkin osan N rekisterin sarjaa.

Tähän tarkoitukseen muodostetaan kehys N pääaikavälil-lä, joista jokainen kuuluu yksinomaan vastaavaan rekisteriin, ja lisäksi n ylimääräisellä aikavälillä, joiden kesto on yh-20 tä pitkä kuin pääaikavälien ja jotka on jaettu tasaisesti kehykselle. Ylimääräiset aikavälit sijoitetaan haluttaessa niihin rekistereihin, jotka tarvitsevat nopeaa käsittelyä, ja jotka siten käsitellään sekä·niiden syklisinä aikaväleinä ja myös ylimääräisen aikavälin aikana heti kun tällainen 25 ylimääräinen aikaväli esiintyy kehyksessä, joka seuraa välittömästi nopeaa käsittelyä tarvitsevan rekisterin ilmaisua.

Rekisterit ovat sentähden identtisiä; kun rekisteri suorittaa käskyn, yksi käskyn bitti - esim. bitti 47 - osoit-30 taa, tarvitseeko tätä käskyä suorittaa nopeasti.

Bitin 47 arvo on 1, jos käsky täytyy suorittaa nopeasti, ja 0 vastakkaisessa tapauksessa. Rekisterin käsittelyn aikana käskybitti 47 luetaan ja talletetaan muistiin, joka luetaan kahden ylimääräisen aikavälin aikana sen havaitsemi-'35 seksi, tarvitseeko rekisteri nopeaa käsittelyä. Annetulla ΐ;·.’ : λ< tehtävällä, jonka suorittamiseksi tarvitaan M käskyä, voi 4 73857 olla esim. R käskyä käsiteltävänä nopeasti ja L käskyä käsiteltävänä hitaasti, so. rekisterin käsittelyjaksoon nähden, sentähden M=R+L.

Jotta rekistereiden, joissa käytetään keksinnön mu-5 kaista osoituspiiriä, käsittelystä saataisiin suurin mahdollinen hyöty, on tärkeää optimoida R/L suhde ja sentähden valita järkevästi käskyt, jotka on suoritettava nopeasti, ja ne jotka on suoritettava hitaasti.

Esimerkiksi rekisterisarjalle, joka käsittää N = 256 10 rekisteriä, kehys jaetaan lukumäärään N pääaikavälejä ja esim. lukumäärään n = 64 ylimääräisiä aikavälejä, joiden kesto on yhtä pitkä kuin pääaikavälien. Kehys, joka kestää 10 millisekuntia, jaetaan esimerkiksi 320:een identtiseen aikaväliin, joista kukin kestää 31,25 mikrosekuntia; tässä 15 esimerkissä on yksi ylimääräinen aikaväli jokaisen neljän rekisteriin kuuluvan pääaikavälin jälkeen. Lasku osoittaa, että keskimääräisellä ylimääräisen aikavälin okkupaatiosuh-teella 0,8 keskimääräinen tosiaikavahvistus on 12 suhteessa multirekisteriin, joka säännöllisesti käsitellään joka 20 kahdeksas millisekunti, kuten erään tunnetun käsittelytoiminnon ollessa kyseessä. Tämän vahvistuksen saavuttamiseksi suhteen R/L täytyy pysyä pienempänä kuin 0,15; tämän arvon yläpuolella rekisterien määrä, jotka on käsiteltävä nopeasti, kasvaa hyvin nopeasti ja vahvistus pienenee.

25 Ennenkuin kuvataan erästä keksinnön mukaisen osoitus- piirin suoritusmuotoa, esitetään seuraavaksi pieni yhteenveto siitä, mitä on kaksoisohjelmointi.

Ohjelmointia kuvataan ranskalaisessa patentissa 2 359 563 nimitykseltään "Aikajakoiset puhelinkeskukset".

30 Rekisterin käsittelyaika, so. 31,25 mikrosekuntia, jaetaan 32:een elementaariseen aikaväliin, suositellusta μΟ,μΙ.....

μ31. Kullekin rekisterille on 3 mahdollista käsittelytyyp-piä: PROLENT, SIMPRO ja BIPRO.

PROLENT: Hidas ohjelma.

,¾¾ Vain yksi käsky käsitellään yOssta μl5:sta. Prosessi- yksikön toiminta estetään nl6:sta n31:een. Suoritettavan 5 73857 käskyn osoite on rekisterin ensimmäisessä sanassa (sana 0). Tätä toimintatapaa ei käytetä laajasti.

SIMPRO: Yksittäinen ohjelma.

Käsitellään saman ohjelman kaksi peräkkäistä käskyä, 5 ensimmäinen yOssta yl5:sta, toinen 16:sta 31:een. Suoritettavan käskyn osoite on aina rekisterin sanassa 0.

BIPRO: Kaksoisohjelma.

Kaksi yhdensuuntaista ohjelmaa suoritetaan tahdistetusta; esim. toinen vastaanottaa valinnan kutsuvalta tilaa-10 jalta, samalla kun toinen ohjelma jälleenlähettää tämän valinnan toiseen keskukseen.

1. ohjelma: käsky suoritetaan y0:sta yl5:sta, käskyn osoitteen ollessa rekisterin sanassa 0.

2. ohjelma: käsky suoritetaan yl6:sta y31:een, käskyn 15 osoitteen ollessa rekisterin sanassa 32.

Käsittelyn tyyppi, jota käytetään elementaaristen aikavälien yl6 - y31 aikana, määrätään yhdessä käskybittien 45 ja 46 tilojen kanssa, samalla kun ensimmäistä käskyä suoritetaan, ja sen rekisterin käsittelyn aikana, joka on yh-20 distetty puskurimuistiin, jota käsitellään. Tähän tarkoitukseen käytetään seuraavaa koodia:

Bitti 45 Bitti 46 PROLENT 1 0 tai 1 SIMPRO 0 1 BIPRO 0 0 25 Joissakin BIPRO tavalla suoritettavissa käsittelyope- raatioissa voi tulla sopivaksi suorittaa nopea ohjelma ja hidas ohjelma. Nopea ohjelma suorittaa esimerkiksi kääntö-operaatiot kutsuvalta tilaajalta vastaanotetuilla ensimmäisillä numeroilla, samalla kun hidas toinen ohjelma käsitte-30 lee syklisesti muiden numeroiden vastaanoton; tämän toisen ohjelman on tarpeellista olla hidas, koska sen täytyy ajastaa pulssit sen käsittelyjakson, joka on 10 millisekuntia V·'·' ' ;V,: pitkä, suhteen. Tästä syystä keksinnön osoituspiirin muis ti sisältää 2 bittiä rekisterilukumäärää kohti; ensimmäinen 35 kirjoitetaan ensimmäisen käskyn bitin 47 perusteella ja toi- _ -· tl __ 6 73857 sen käskyn bitin 47 perusteella.

SIMPRO ohjelmaa suoritettaessa molemmat muistibitit kirjoitetaan järjestelmällisesti l:ksi, jos jommallakummalla käskyllä on bitti, joka on arvoltaan 1; kun PROLENT oh-5 jelmaa suoritetaan, molemmilla muistibiteillä on järjestelmällisesti sama arvo.

Kun muistia luetaan ylimääräisen aikavälin käsittelyn kehyksen aikana, molemmat bitit testataan: ensimmäinen sallii käsittely-yksikön käsittelyn elementaarisina aikavälei-10 nä μ0 - yl5 ja toinen sallii sen elementaarisina aikaväleinä μ16 - μ31.

Seuraavaksi kuvataan keksinnön erästä suoritusmuotoa viittaamalla samalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuva 1 on lohkokaavio piiristä rekistereiden käsitte-15 lemiseksi, piiriin liittyy keksinnön mukainen osoituspiirij

Kuva 2 on kaavio kuvan 1 osoituspiiristä; ja

Kuva 3 on kuvassa 2 olevassa osoituspiirissä käytettyjen signaalien aaltomuotokartta.

Kuvassa 1 on lohkokaavio keksinnön mukaisesta osoitus-20 piiristä 1 ja siihen liittyvästä rekisterikäsittelypiiristä 2.

Rekisterikäsittelypiiri 2 ei muodosta osaa keksinnöstä, koska se on tunnetuntyyppinen, jollainen on kuvattu esimerkiksi ranskalaisessa patentissa 2 359 563 (FI-patenttihake-25 mus 77 2227) nimitykseltään "Aikajakoiset puhelinkeskukset". Rekisterikäsittelypiiri on kuvattu lohkokaavion muodossa ja siihen kuuluu: käsittely-yksikkö 3, rekisterisarja 4, joka olennaisesti on muistiyksikkö, jossa on esimerkiksi 256 muistialuetta, joista kussakin on 64 sanaa, kunkin muistialueen 30 vastatessa yhtä rekisteriä, kaksi puskurimuistia 5 ja 6, sekä lukupiiri 7. Osoituspiiri 1 on yhdistetty rekisterisar-jaan 4 lukulinjalla 16 ja kirjoituslinjalla 15.

Kumpikin puskurimuisti on yhdistetty rekisterisarjän 4 antoon ja kaksisuuntaiseen dataväylään 8, joka on myös r . > .35' yhdistetty mikrokäskymuistiin, jota ei ole esitetty. Kumpikin puskurimuisti on yhdistetty ensiksikin osoitteen ohjaus- 7 73857 linjaan 10 ja toiseksi alueenosoituspiiriin 12 linjan 13 kautta.

Käsittely-yksikkö 3 on myös yhdistetty puskurimuis-teihin 5 ja 6 dataväylällä 8; käsittely-yksikkö on yhdis-5 tetty osoituspiiriin 1 estolinjalla 11.

Käskymuistin 9 anto on yhdistetty osoituspiiriin 1 merkkijohdolla 14.

Rekisterikäsittelypiirissä 2 puskurimuistit 5 ja 6 toimivat vaihtoehtoisesti toinen luku/kirjoitustilassa ja 10 toinen käsittelytilassa, tämän tekee mahdolliseksi osoitteen ohjauslinjaan 10 tuotu osoitesignaali. Tämä signaali kestää 62,5 mikrosekuntia ja sillä on arvo 1 31,25 mikro-sekunnin aikana ja arvo 0 31,25 mikrosekunnin aikana.

Kun puskurimuisti toimii luku/kirjoitustilassa, sen 15 sanotaan toimivan aikaosoitustilassa, ja kun se toimii käsittelytilassa, sen sanotaan toimivan alueenosoitustilassa. Osoitesignaali ohjaa siirtymistä aikaosoitustoiminnasta alueosoitustoimintaan ja päinvastoin.

Puskurimuistit 5 ja 6 alueosoitetaan alueosoituspii-20 rillä 12, joka on linjalla 13 yhdistetty puskurimuisteihin 5 ja 6.

Kuva 2 esittää kuvan 1 osoituspiiriä. Rekisterihaku-laskuri 20 vastaanottaa hakusignaalin HR JA-veräjältä 21, jonka toinen otto on yhdistetty kellon 22 antoon, josta 25 saadaan kellosignaali H; kello 22 vastaanottaa alkusignaa-lin INIT ja kirjoitussignaalin CRW, joka määritellään myöhemmin; se käynnistetään alkusignaalilla INIT ja estetään joka kerta kun kirjoitussignaali CRW on läsnä. Kellosignaali H muodostuu pulssijonoista, joista kullakin on kaikkiaan 30 256 pulssia. Nämä pulssit tuodaan vähemmän kuin kolmen ai kavälin aikana kehykseen, ts. aikana joka on pienempi kuin 93,75 mikrosekuntia. Hakulaskurin 20 anto on yhdistetty ensiksikin ensimmäisen multiplekserin 24 yhteen ottoon ja toiseksi toisen multiplekserin 25 yhteen ottoon. Rekisteri-,35 laskuri 26 saa syöttösignaalin HL joka 31,25 mikrosekunti ja rekisterilaskurin 26 anto on yhdistetty toisen multiplek- 8 73857 serin 25 toiseen ottoon, jonka anto on yhdistetty JA-veräjän 27 toiseen ottoon, jonka toinen otto saa elementaarista aikaväliä μΟ esittävän signaalin, joka signaali on rekisterin ensimmäinen käsittelysignaali, kuten edellä on määritelty.

5 JA-veräjän 27 anto on yhdistetty ensimmäiseen osoiterekisteriin 28, jonka anto on yhdistetty ensinnäkin kuvan 1 rekis-terisarjaan 4 lukulinjalla 16 ja toiseksi JA-veräjän 29 toiseen ottoon, jonka toinen otto saa signaalin, joka esittää elementaarista aikaväliä μΟ. JA-veräjän 29 anto on yhdis-10 tetty toiseen osoiterekisteriin 30, jonka anto on yhdistetty ensinnäkin ensimmäisen multiplekserin 24 toiseen ottoon ja toiseksi JA-veräjän 31 toiseen ottoon, jonka toinen otto saa signaalin, joka esittää elementaarista aikaväliä μΟ. JA-veräjän 31 anto on yhdistetty kolmanteen osoiterekiste-15 riin 32, jonka anto on yhdistetty rekisterisarjaan 4 (kuva 1) lukulinjalla 15.

Ensimmäistä multiplekseriä 24 ohjaa kirjoitussignaali CRW, ja kun kirjoitussignaalin CRW arvo on 1, ensimmäinen multiplekseri antaan toisesta rekisteristä 30 saadun osoit-20 teen, kun taas kirjoitussignaalin CRW arvon ollessa 0 se antaa rekisterihakulaskurista 20 saadut osoitteet.

Toista multiplekseriä 25 ohjaa siirtosignaali ST tulostamaan osoite, joka on saatu rekisterihakulaskurista 20 silloin, kun siirtosignaalin arvo on 1, 31,25 mikrosekunnin 25 aikavälin kuluessa, ja antamaan osoitteet, jotka on saatu rekisterilaskurista 26 neljän aikavälin kuluessa, ts. 4 x 31,25 = 125 mikrosekunnin aikana, silloin kun siirtosignaalin arvo on 0.

Muisti 33, jonka kapasiteetti on 256 kaksibittistä sa-30 naa, saa tiedot, jotka liittyvät nopeaa käsittelyä vaativiin rekistereihin; tämä data siirretään käskymuistista 9 (kuva 1) merkkilinjaa 14 pitkin; ensimmäisen multiplekserin 24 antoon on yhdistetty muistinosoituspiiri 34. Kummankin JA-veräjän 35 ja 36 otto on yhdistetty merkkilinjaan 14; 35 > JA-veräjän 35 toinen otto saa ensimmäisen merkkisignaalin TW1; JA-veräjän 36 toinen otto saa toisen merkkisignaalin 9 73857 TW2; kumpikin JA-veräjä 35, 36 sallii yhden bitin kirjoittamisen muistin 33 sanaan. Muistin 33 annossa kukin bitti tuodaan TAI-veräjän 37 toiseen ottoon, jonka anto on yhdistetty salpabistabiiliin 38, jota ohjaa kellosignaali HR1, 5 joka on hakusignaalin HR viivästyttäjä, joka ottaa huomioon ajan, joka muistilta 33 on vienyt stabiloitumiseen rekiste-rihakulaskurin 20 toiminnan jälkeen; bistabiili 38 nollataan alkusignaalilla INIT.

Bistabiilin 38 anto on yhdistetty invertterillä 39 10 JA-veräjän 21 toiseen ottoon sekä JA-veräjän 23 toiseen ottoon, joka saa toiseen ottoonsa nollaanasetussignaalin RZ; JA-veräjän 23 anto on yhdistetty rekisterihakulaskurin 20 nollaanasetusottoon.

Muistilla 33 on anto, joka vastaa ensimmäisen merkki-15 signaalin TW1 ohjaamana kirjoitettuja bittejä, ja joka on yhdistetty invertterin 42 kautta bistabiiliin 40, jota ohjaa ensimmäinen näytteenottosignaali ECH1; muistilla 33 on myös anto, joka vastaa toisen merkkisignaalin TW2 ohjaamana kirjoitettuja bittejä, ja joka on yhdistetty invertterin 43 20 kautta bistabiiliin 41, jota ohjaa toinen näytteenottosignaali ECH2. Bistabiilin 40 anto on yhdistetty TAI-veräjän 46 yhteen ottoon, ja bistabiilin 41 anto on yhdistetty TAI-veräjän 46 toiseen ottoon, jonka veräjän anto on yhdistetty käsittely-yksikköön 3 (kuva 1) estolinjalla 11. Bistabiilin 25 40 nollaanasetusotto on yhdistetty TAI-veräjän 44 antoon, ja bistabiilin 41 nollaanasetusotto on yhdistetty TAI-veräjän 45 antoon; kummankin TAI-veräjän 44 ja 45 toinen otto on yhdistetty invertterin 47 antoon, jonka otto saa nopean ai-kavälisignaalin ITRA tahdissa ja kestäen yhtä kauan kuin ke-30 hyksen ylimääräinen aikaväli; TAI-veräjän 44 toinen otto saa nollaanasetussignaalin RZ1, ja TAI-veräjän 45 toinen otto saa nollaanasetussignaalin RZ2.

Kuvassa 3 on osoituspiirissä käytettävien signaalien ajastuskaavio. Kehys TR vastaa osoitteita, jotka saadaan 35. .. · toisesta osoiterekisteristä 30. Osoituspiirin toiminnan se- f· .: ’ f littämiseksi oletetaan, että rekisterisarjassa 4 (kuva 1) 10 73857 on 256 rekisteriä, ja että kukin rekisteri luetaan 31,25 mikrosekunnissa. Koska rekisterit kirjoitetaan ja käsitellään vaihtoehtoisesti puskurimuisteissa 5 ja 6, kukin rekisteri käsitellään 31,25 mikrosekunnin aikana, ts. käsitel-5 tävä rekisteri siirretään rekisterisarjasta puskurimuistiin 31,25 mikrosekuntia aikaisemmin. Siirto tapahtuu, kun rekisterin osoite tuodaan ensimmäisen osoiterekisterin 28 antoon, ja käsittely tapahtuu, kun sama osoite tuodaan toisen osoiterekisterin 30 antoon.

10 Rekisterilaskurista 26, joka toimii suhteessa syöttö- signaaliin HL, saadaan rekistereiden perättäiset osoitteet; kuvassa 3 kehyksen TR aikavälit, jotka kuuluvat rekistereihin EO, El, E2, E3, on merkitty ITO, ITI, IT2, IT3, ja ylimääräiset aikavälit on merkitty ITXO, ITXl,....; kehys TR 15 vastaa osoitteita 0, 1, 2, 3, X0, 4, 5, 6, 7, Xl, 8,...., jotka tuodaan toisen osoiterekisterin 30 antoon. Rekisterilaskurista 26 saadut osoitteet 0, 1, 2, 3, 4,.... tuodaan toisen multiplekserin 25 antoon niin kauan kuin siirtosig-naalin ST arvo on 0; tämän 31,25 mikrosekunnin signaalin 20 arvo on 1 rekisterilaskurista saatujen neljän osoitteen jälkeen; kuvassa 2 tämän signaalin arvo on sentähden 1 aikavälinä, joka edeltää kutakin ylimääräistä aikaväliä ITXO, ITXl,..... Alkusignaali INIT on pulssi, joka annetaan jo kaisen ylimääräisen aikavälin lopussa. Nollaanasetussignaa-25 li RZ, joka tuodaan rekisterihakulaskuriin 20 JA-veräjän 23 kautta, on pulssi, joka annetaan ajan jälkeen, joka vastaa aikaa, minkä kello 22 tarvitsee 256 pulssin antamiseen; tämä nollaanasetussignaali on myös annettava ennen kehyksen TR neljännen aikavälin alkamista. Tämä signaali RZ tuodaan 30 rekisterihakulaskuriin 20 haun lopussa vain, jos tämä haku on negatiivinen. Kuvasta 3 havaitaaan, että syöttösignaali HL on estetty siirtosignaalin esiintyessä; rekisterilaskuri 26 on pysäytettävä, kun toinen multiplekseri 25 käsittelee rekisterihakulaskurin 20 osoitteita.

A#; ^5.*Rekisteriä E0 pidetään keskuksen asianmukaisen toiminnan tarkkailemiseksi, ja käsittelyn jälkeen sen sisältö on 11 73857 aina nolla, koska se suorittaa aina saman käskyn, joka aina loppuu sen poispyyhkimiseen; rekisteri EO käsitellään siksi aina syklisesti, mutta se voidaan osoittaa ylimääräisenä aikavälinä, ellei mikään muista rekistereistä vaadi nopeaa 5 käsittelyä; tässä tapauksessa rekisteriä EO ei käsitellä lainkaan, kuten selitetään toiminnan kuvauksen aikana. Sen-tähden käskybitin 47 arvo on aina 0, koska tämä rekisteri ei koskaan tarvitse nopeaa käsittelyä.

Osoituspiirin toiminta on seuraava olettaen, kuten 10 kuvassa 3 on esitetty, että hetki on kehyksen TR alkuhetki, jolloin kehykseen rekisterien peräkkäiset osoitteet saadaan toisesta osoiterekisteristä 30.

Rekisterilaskuri 26 antaa rekisterin El osoitteen 1, alkusignaali INIT asettaa bistabiilin 38 nollaan, ja invert-15 teri 39 antaa signaalin, jonka arvo on 1 JA-veräjään 21; samanaikaisesti käynnistyy kello 22, ja kellosignaali H tuodaan JA-veräjästä 21 rekisterihakulaskuriin 20, joka jatkaa laskemista arvosta, johon se pysäytettiin; sen antamat osoitteet tuodaan ensimmäisen multiplekserin 24 kautta muis-20 tin 33 osoituspiiriin 34, siten aiheuttaen sen lukemisen; niin kauan kuin muistin kunkin sanan kahden bitin arvo on 0, TAI-veräjän 37 antosignaali on nolla, bistabiilin 38 arvo on yhä nolla annossa, ja invertterin 39 antosignaalin arvo on 1. Rekisterilaskurin 26 antama osoite 1 tuodaan toisen 25 multiplekserin 25 kautta ensimmäiseen osoiterekisteriin 28; tämä osoite havaitaan taas lukulinjalla 16, siten aiheuttaen rekisterisarjassa 4 rekisterin El sisällön siirtymisen puskurimuistiin; esim. 5, jos puskurimuisti on kirjoitussallit-tu signaalilla, joka on tuotu osoitusohjauslinjalle 10. Kun 30 rekisterilaskuri 26 antaa osoitteen 1, tämä osoite siirre-tään ensimmäiseen osoiterekisteriin 28, ja osoite 0 siirretään ensimmäisestä osoiterekisteristä 28 toiseen osoiterekisteriin 30, jonka anto on yhdistetty ensimmäiseen multiplekseriin 24. Vielä tällä hetkellä, joka vastaa alkusig-<35 ,.· naalia INIT, rekisterin E0 sisältö on puskurimuistissa 6,

Sv j'äi signaali oh jauslin jalla 10 sallii rekisterin E0 käsitte- ______ TT ___ i2 73857 lyn. Samalla kun puskurimuistia 6 käsitellään, rekisterin EO sana 0 luetaan elementaarisen aikavälin μΟ aikana, ja tämä sana sisältää käskymuistiin 9 luettavan käskyn osoitteen; luettaessa, tämän käskyn bitti 47 tuodaan merkkilinjalla 14 5 JA-veräjiin 35 ja 36; sen arvo on 0, ja se kirjoitetaan muistiin kahteen bittiin samalla hetkellä kuin signaalit TW1 ja TW2 jotka vastaavat kirjoitussignaalia CRW, joka sallii ensimmäisen multiplekserin 24, siten sallien muistin 33 osoittamisen osoitteella 0, joka on saatu toisesta osoiteli) rekisteristä 30 ja joka vastaa rekisteriä EO.

Yleensä aikavälillä, joka vastaa sen rekisterin käsittelyä, jonka osoite tuodaan toisen osoiterekisterin 30 antoon, on kirjoitussignaalia CRW kaksi pulssia; ensimmäinen vastaa käskyä joka on osoitettu elementaarisena aikavälinä 15 yO, ja toinen vastaa käskyä joka on osoitettu elementaarisena aikavälinä μ16. Kun kyseessä on yksittäinen ohjelma SIMPRO, koska molemmat käskyt välttämättä kuuluvat samaan ohjelmaan, muistin kaksi jakoa kirjoitetaan samoilla arvoilla riippuen toisen käskyn bitin 47 arvosta. Kun kyseessä 20 on hidas ohjelma PROLENT, elementaarisena aikavälinä μ16 ei lueta mitään käskyä, ja sentähden muistin 33 sen bitin arvo, joka vastaa JA-veräjää 36, on 0 kyseessä olevalle rekisterille. Kun kyseessä on kaksoisohjelma BIPRO, käsiteltävänä olevan rekisterin osoittamien kahden käskyn kunkin bitin 47 25 arvo on 0 tai 1, mutta arvot eivät liity toisiinsa.

Kirjoitussignaalin CRW pulssit estävät kellon 22 toiminnan niin kauan kuin niitä annetaan ja sallivat muistin 33 osoittamisen osoitteella, joka on tuotu toisen osoiterekisterin 30 antoon ensimmäisen multiplekserin 24 kautta.

30 Kun muisti 33 osoitetaan, JA-veräjä 35 sallitaan ensimmäisellä merkkisignaalilla TW1, ja JA-veräjä 36 sallitaan toisella merkkisignaalilla TW2. Ensimmäinen merkkisignaali TW1 sallii bitin 47, joka vastaa elementaarisena aikavälinä y0 osoitettua käskyä, kirjoittamisen muistiin 33; toinen merk-35 kisignaali TW2 sallii bitin 47, joka vastaa elementaarisena aikavälinä yl6 osoitettua käskyä, kirjoittamisen muistiin 33.

13 73857

Kun rekisterilaskuri 26 antaa osoitteen 2, tämä osoite kirjoitetaan ensimmäiseen osoiterekisteriin 28, osoite 1 siirretään ensimmäisestä osoiterekisteristä 28 toiseen osoiterekisteriin 30 ja osoite 0 siirretään toisesta osoitere-5 kisteristä kolmanteen osoiterekisteriin 32; osoite 0 tuodaan siksi kirjoituslinjalle 15. Kun puskurimuisti on kirjoitus-tilassa, se on myös lukutilassa, niin että sen sisältö voidaan kirjoittaa rekisterisarjaan 4 osoitteeseen joka vastaa rekisteriä, joka on käsitelty sanotussa puskurimuistissa.

10 Sentähden, nyt kyseessä olevassa tapauksessa, rekis terin E2 sisältö luetaan rekisterisarjassa 4, tämän sisällön osoite 2 tuodaan lukulinjalle 16, ja tämä sisältö kirjoitetaan puskurimuistiin 6, ja puskurimuistin 6 sisältö kirjoitetaan rekisterisarjaan 4 paikkaan, joka kuuluu rekis-15 teriin E0, rekisterisarja 4 osoitetaan kirjoitustoiminnon aikana kirjoituslinjaan 15 tuodulla osoitteella 0, ts. rekisterin E0 osoitteella.

Sitten rekisterilaskuri 26 antaa osoitteen 3, joka siirretään ensimmäiseen osoiterekisteriin 28; osoite 2 siir-20 retään ensimmäisestä osoiterekisteristä toiseen osoiterekisteriin 30 ja osoite 1 siirretään kolmanteen osoiterekisteriin 32. Rekisterin E3 sisältö siirretään puskurimuistiin 5, ja samanaikaisesti puskurimuisti 5 luetaan sen sisällön kirjoittamiseksi rekisteriin El; rekisteri E2, jonka 25 sisältö tuodaan puskurimuistiin, on käsittelytilassa.

Koska rekisterilaskuriin 26 ei tuoda mitään syöttösig-naalia HL, 31,25 mikrosekuntia sen jälkeen kun rekisterilaskuri on ilmaissut osoitteen 3, se estetään, mutta koska toiseen multiplekseriin 25 tuodaan siirtosignaali ST, rekisre-30 rihakulaskurin antama osoite siirretään ensimmäiseen osoiterekisteriin 28. Kuvan 3 signaalissa HR oletetaan, että rekisterihakulaskuri laskee 256 pulssia, koska mikään rekisteri ei vaadi nopeaa käsittelyä. Oletetaan myös, että rekisterille, joka vastaa rekisterihakulaskurin 20 antamaa osoi-35 tetta, ei tarvita nopeaa käsittelyä, joka laskuri pysähtyy fyain siirtosignaali ST tuodaan, koska kello 22 antaa vain 256 _________ - - u_ ____ 73857 kellosignaalia. Sentähden 2 bitin arvo muistin 33 annossa on 0; signaalin arvo invertterin 39 annossa on 1, ja kun nollaanasetussignaali RZ tuodaan JA-veräjään 23, rekisteri-hakulaskuri 20 asettuu nollaan ja antaa osoitteen 0, joka 5 vastaa rekisteriä E0. Sentähden osoite 0 siirtyy ensimmäiseen osoiterekisteriin 28 kun siirtosignaali ST tuodaan toiseen multiplekseriin 25? osoite 3 siirtyy ensimmäisestä osoiterekisteristä toiseen osoiterekisteriin 30 ja osoite 2 siirtyy toisesta osoiterekisteristä kolmanteen osoiterekisteriin 32. Rekisterin 10 E0 sisältö siirtyy puskurimuistiin 6, joka myös luetaan sen sisällön kirjoittamiseksi rekisteriin E2j rekisteri E3, jonka sisältö sisältyy puskurimuistiin 5, on käsittelytilassa.

Sitten rekisterilaskuri 26 jatkaa laskemista; sen antaessa osoitteen 4 toinen rekisteri 30 antaa osoitteen 0, 15 joka vastaa rekisteriä E0; rekisteri E0, jonka sisältö sisältyy puskurimuistiin 6, on käsittelytilassa kehyksen TR ylimääräisen aikavälin ITXO aikana. Kahden bitin muistista 33 arvo on 0, ja sen jälkeen kun ne on lisätty 42, 43:ssa, nämä signaalit siirretään bistabiileihin 40 ja 41, ensimmäi-20 sen ja toisen näytteenottosignaalin ECH1 ja ECH2 saapuessa vastaavasti ylimääräisen aikavälin ITXO aikana. Nämä bista-biilit ovat pysyvästi asetettu nollaan, koska invertteri 47 antaa signaalin, jonka arvo on 1, ja signaalin ITRA arvo itse on 0, paitsi aikavälinä joka vastaa ylimääräistä aika-25 väliä. TAI-veräjä saa 1 tason signaalin kummastakin bista-biilista 40 ja 41, ja antaa sitten signaalin, jonka arvo on 1 estolinjalla 11, siten estäen käsittely-yksikön 3 (kuva 1), siten estäen rekisterin E0 käsittelyn, kuten aiemmin on esitetty.

30 Kun rekisterilaskuri 26 antaa osoitteen 5, alkusignaa- li INIT aiheuttaa kellon 22 käynnistymisen, ja rekisteriha-kulaskuri 20 laskee nollasta. Kuvan 3 signaalissa HR oletetaan, että rekisterihakulaskuri pysäytetään kesken laskun sellaisen rekisterin ilmaisiin jälkeen, joka vaatii nopeaa 35 käsittelyä, esim. rekisteri 2. Rekisterihakulaskuri 20 pysäytetään seuraavasti: kun rekisterihakulaskuri 20 on osoit- 15 73857 tanut muistin 33, kunkin sanan kaksi bittiä luetaan ja tuodaan TAI-veräjään 37; heti kun bitillä on arvo 1, bistabii-lin 38 anto muuttuu l:een, ja invertterin 39 antama signaali ottaa arvon 0 siten estäen JA-veräjän 21 ja pysäyttäen las-5 kurin. Rekisterihakulaskuri pysähtyy sentähden arvossa 2, joka on rekisterin E2 osoite. Nollaanasetussignaali RZ on inoperatiivinen, koska invertterin 39 antaman signaalin arvo on 0; sentähden rekisterihakulaskuri 20 ei asetu nollaan. Osoite 2 tuodaan ensimmäiseen osoiterekisteriin 28 toisen 10 multiplekserin 25 kautta signaalin ST ohjaamana; kun rekisterihakulaskuri 26 antaa osoitteen 8, osoite 2 siirretään toiseen osoiterekisteriin 30, rekisterin E2 sisältö on kä-sittelytilassa ylimääräisen aikavälin ITX1 aikana; kun toinen osoiterekisteri 30 on saanut osoitteen 2, tämä osoite 15 tuodaan ensimmäisen multiplekserin 24 ottoon, joka multiplekseri on yhdistetty toisen osoiterekisterin antoon; tämä osoite lähetetään osoituspiiriin 34 kirjoitussignaalin CRW aikaväleinä, siten sallien käsiteltävänä olevan rekisterin osoittamien käskyjen kirjoittamisen muistiin 33. Toi-20 sessa suhteessa, ylimääräisen aikavälin ITX1 alussa muistin 33 bitin arvo, joka vastaa JA-veräjää 35, otetaan huomioon invertterin 42 kautta bistabiilissa 40 ensimmäisen näytteen-ottosignaalin ECH1 ohjaamana, ennenkuin uusi arvo kirjoitetaan muistiin; samoin muistin 33 bitin arvo, joka vastaa 25 JA-veräjää 36, otetaan huomioon invertterin 43 kautta bistabiilissa 41 toisen näytteenottosignaalin ECH2 ohjaamana, ennenkuin uusi arvo kirjoitetaan muistiin.

Jos veräjää 35 vastaavan muistin 33 antaman bitin arvo on "1", käsittely-yksikkö ei ole estetty aikavälien yO -30 yl5 määrittelemänä aikavälinä. Jos veräjää 36 vastaavan muistin 33 antaman bitin arvo on "1", käsittely-yksikkö ei ole estettynä aikavälin yl6 - y31 määrittelemänä aikana. Sentähden nähdään, että käsittely-yksikkö 3 voidaan sallia käsittelemään yksi käsky, ja estää toisen käskyn käsitte-35 lystä, jos käsittely suoritetaan esim. kaksoisohjelma BIPRO .. .^’toimintatilassa.

ie 73857

Kun rekistereitä käsitellään syklisesti, bistabiilit 40 ja 41 eivät ota huomioon muistin 33 antamia bittejä nopeaa käsittelyä vaativan rekisterin hakuvaiheen aikana eivätkä myöskään silloin, kun rekisterihakulaskuri 20 on pysähty-5 nyt havaittuaan nopeaa käsittelyä vaativan rekisterin. Ensimmäinen ja toinen näytteenottosignaali ECH1 ja ECH2 sallii bittien arvon muistin 33 annossa ottamisen huomioon vain rekisterin käsittelemisen aikana ylimääräisen aikavälin ITXO, ITX1, ITX2...., aikana; ylimääräisen aikavälin signaali ITRA 10 pitää bistabiilit 40 ja 41 pysyvästi nollassa. Havaitaan myös, että kehyksen ylimääräisen aikavälin aikana kumpikin bi-stabiili asetetaan nollaan nollaanasetussignaalilla RZl tai RZ2. Siten jos bistabiilin 40 annon arvo olisi 1, bistabii-li 40 asetetaan nollaan, kun taas bistabiili 41 saa toisen 15 näytteenottosignaalin ECH2 siten sallien signaalille esto- linjalla 11 vaaditun arvon sallimaan tai estämään käsittely-yksikkö kunkin muistin 33 antaman bitin arvon funktiona; toinen nollaanasetussignaali RZ2 tulee toimintaan ylimääräisen aikaväli lopussa.

20 Edelläolevassa osoituspiirin suoritusmuodon kuvaukses sa oletetaan, että kehyksellä on yksi ylimääräinen aikaväli ITXO, ITX1.... neljän normaalin aikavälin jälkeen; tietysti yleensä on mahdollista tuoda ylimääräinen aikaväli m normaa-liaikavälin jälkeen; tämä tapahtuu helposti modifioimalla 25 siirtosignaalin taajuus, koska ylimääräiset aikavälit tuodaan kehykseen silloin, kun siirtosignaali tuodaan toiseen multiplekseriin 25 lähettämään rekisterihakulaskurin 20 antoon tuotu osoite, joka laskuri pysähtyy, kun nopeaa käsittelyä vaativa rekisteri on ilmaistu, kuten edellä on esitet-30 ty. Kuvasta 3 käy ilmi, että rekisterihakulaskurin 20 täytyy lopettaa hakunsa lyhyemmässä ajassa kuin m-1 aikaväliä, jotta se pysähtyisi tehokkaasti, kun toiseen multiplekseriin tuodaan siirtosignaali ST. Muistetaan toki, että kuvan 3 kehys TR on identtinen toisen multiplekserin 25 annnon '^5'* kanssa ja siksi ensimmäisen rekisterin 28 annossa, mutta yhden aikavälin aikaviiveellä siihen nähden, koska kuvassa 3

Claims (5)

17 73857 esitetty kehys TR on se, joka on saatu toisen osoiterekisterin 30 annossa.

1. Piiri välityskeskuksen rekisterisarjän osoittami-5 seksi, johon piiriin kuuluu rekisterilaskuri (26), jota syöttösignaali ohjaa osoittamaan rekisterijoukko N toistokehyksessä; ensimmäinen osoiterekisteri (28), toinen osoiterekisteri (30) ja kolmas osoiterekisteri (32), jotka ovat sarja-10 kytkettyjä, ensimmäisen osoiterekisterin osoittaessa sanottua rekisterisarjaa (4) rekisteristä lukemista varten, kolmannen osoiterekisterin osoittaessa rekisterisarjaa rekisteriin kirjoittamista varten, kunkin osoitteen ollessa läsnä rekisterilaskurin annossa ja ensimmäisen rekisterin an-15 nossa yhden kehysaikavälin aikana, jonka sanottu syöttösignaali määrittelee, minkä jälkeen kukin osoite siirretään toiseen osoiterekisteriin, jossa se on läsnä yhtenä aikavälinä, ja sitten kolmanteen osoiterekisteriin, jossa se on myös läsnä yhtenä aikavälinä; joka piiri on tunnettu 20 siitä, että siihen kuuluu muisti (33), jossa on N sanaa, joista kukin on ainakin yksi bitti; kello (22) , joka antaa N pulssin jonon; rekisterihakulaskuri (20); 25 ensimmäinen multiplekseri (24), jonka ensimmäinen otto on yhdistetty rekisterihakulaskuriin, jonka toinen otto on yhdistetty toisen osoiterekisterin (30) antoon, ja anto yhdistetty muistin osoituspiiriin (34); toinen multiplekseri (25), jonka ensimmäinen otto on 30 yhdistetty rekisterihakulaskuriin ja toinen otto yhdistetty rekisterilaskuriin; missä ensimmäisen multiplekserin (24) otto sallitaan ensimmäiseen multiplekseriin tuodulla kirjoitussignaalilla (CRW); missä muistin (33) otto saa erityisen käskybitin, jo-35 ka käsitellään rekisterissä, kirjoitussignaalin salliessa • i sanotun erityisen bitin arvon kirjoituksen muistiin, kun re- ie 738 5 7 kisteriosoite, joka on käsiteltävänä, sisältyy toiseen osoiterekisteriin (30), sanotun erityisen bitin arvon ollessa 1, kun käsky vaatii nopean käsittelyn, ja muuten ollessa 0; ja missä syöttösignaali (HL) estetään, kun siirtosignaali, 5 jonka kesto on yhden aikavälin pituinen, tuodaan toiseen multiplekseriin (25) m aikavälin jälkeen sallimaan sen ensimmäinen otto ja lähettämään rekisterihakulaskurin osoittama osoite, joka laskuri estetään heti kun bitti, jonka arvo on 1, luetaan muistissa, jolloin bitin, jonka arvo on 1, ha-10 ku suoritetaan ajassa, joka on pienempi kuin m-1 aikaväliä, sanotun siirtosignaalin tuodessa kehykseen yhden ylimääräisen aikavälin kerran joka m aikavälissä, sanotun ylimääräisen aikavälin kuuluessa rekisteriin, jonka käsky vaatii nopeaa käsittelyä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri rekisterisar- jan osoittamiseksi, tunnettu siitä, että alkusignaa-lin (INIT) ohjaamana kello (22) käynnistää aikavälin siirto-signaalin (ST) loputtua; että se estetään väliaikaisesti kullakin kirjoitussignaalin (CRW) pulssilla; ja että N puls-20 sin jono annetaan lyhyemmässä ajassa kuin m-1 aikaväliä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri rekisterisar-jan osoittamiseksi, tunnettu siitä, että rekisteri-hakulaskuriin (20) tuodaan nollaanasetussignaali (RZ) sen jälkeen kun muistin (33) N sanaa on luettu, eikä millään 25 näistä sanoista ole bittiä, jonka arvo on 1.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen piiri rekisterisar-jan osoittamiseksi, tunnettu siitä, että kullakin muistin sanalla on kaksi bittiä, joista kumpikin kuuluu yhteen käskyyn, kun rekisteri käsittelee kaksi käskyä yhtenä 30 aikavälinä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen piiri rekisterisar-jan osoittamiseksi, tunnettu siitä, että muistin kukin anto, joka vastaa sanan bittiä, yhdistetään vastaavan invertterin (42, 43) kautta vastaavaan bistabiiliin elimeen .., 35 (40, 41), jota ohjataan näytteenottosignaalilla (ECHl, ECH2), jolloin rekisterihakulaskuri (20) estettynä 19 738 5 7 ollessaan antaa osoitteen, jonka siirtosignaali (ST) ottaa huomioon ja joka sisältyy toiseen osoiterekisteriin (30) vastaavan rekisterin käsittelemiseksi, jolloin ensimmäinen (ECH1) sanotuista näytteenottosignaaleista tuo-5 daan ensimmäiseen sanotuista bistabiileista (40) käsittely-ajan alussa, ja toinen (ECH2) sanotuista näytteenottosignaaleista tuodaan toiseen (41) sanotuista bistabiileista käsit-telyajan keskellä, kummankin bistabiilin antosignaali tuodaan käsittely-yksikköön (3), joka suorittaa käsittelyn es-10 tämään sen toiminta, kun muistin (33) annossa saatu vastaavan bitin arvo on 0. Patentkrav;