FI73628B - Foerinstaellningsfoerfarande. - Google Patents

Description

1 73628

Esisäätömenetelmä Tämän keksinnön kohteena on menetelmä sylinterimäisten tai kartiomaisten kappaleiden painamiseen tarkoitetun kuivaoffset-koneen esisäätämiseksi. Varsin monia tuotteita toimitetaan sylinterimäisissä tai kartiomaisissa säiliöissä. Niinpä esimerkiksi kosmetiikan alalla käytetään aerosoliputkiloita ja erilaisia purkkeja. Muita esimerkkejä ovat mm. liimaputkilot, jogurttipurkit ja spray-maalit. Näissä säiliöissä olevat koristeet ja merkit painetaan kuivaoffsetkoneilla. Nämä koneet ovat suhteellisen kalliita ja sen vuoksi niitä olisi käytettävä jokseenkin jatkuvasti, jotta niiden hinta saataisiin kuoletetuksi. Tämä on sitäkin välttämättömämpää silloin kun painaminen suoritetaan koneella, joka on integroitu täydelliseen tuotantolinjaan, jossa kappaleet muotoillaan, painetaan, kuivataan ja jossa ne työstetään lopullisesti ja joskus vieläpä täytetään ja pakataan. Tällaisissa tuotantolinjoissa jokainen seisokki merkitsee huomattavaa tappiota. Linja on kuitenkin pysäytettävä silloin, kun vaihdetaan uudet kuvakkeet, jotta päästään aloittamaan uusi kappalesarja, jossa painoaiheet ovat toisenlaiset. Koska koneen seisottaminen on kallista, aika joka tarvitaan uuden kuvakesarjan paikalleen asettamiseen ja säätämiseen, on saatava mahdollisimman lyhyeksi. Tämä on huolenaiheena myös muilla aloilla, joilla painamista tarvitaan ja monia yrityksiä onkin tehty mainitun ajan lyhentämiseksi. Niinpä useita ratkaisumalleja on esitetty ennen kaikkea patenttijulkaisuissa. Suurin osa esitetyistä ratkaisuista lähtee samasta periaatteesta: pyritään yhdistämään kuvakkeen kiinnitys ja ripustus kuvakkeenpidin-sektoriin kuvakkeiden keskinäiseen säätämiseen. Tämän periaatteen soveltaminen tapahtuu yleensä niin,että kuvakkeeseen tehdään reikiä, joihin kuvakkeenpidinsektorissa olevat kiinni tyskoukut asettuvat, kiristävät kuvaketta ja asettavat sen paikalleen sektoriin. Tämäntyyppisen ratkaisun eri muunnelmia on esitetty erityisesti seuraavissa julkaisuissa: CH-patenttijulkaisut 492 557, 551 241, DE-hakemusjulkaisut 25 01 266, 29 44 675 ja 30 25 060, DE-kuulutusjulkaisu 73628 20 45 953 , DE-patenttijulkaisu 20 10 899, Γ.Β-patenttijulkaisu 1 575 016 ja US-patonttijulkaisu 3 908 546.

Esitetyt ratkaisut ovat pääasiassa tunnettuja siitä, että koneen säädön tarkkuus on riippuvainen tarkkuudesta, jolla reiät on tehty, sekä siitä, miten tarkasti koukut sopivat reikiin. Tätä tarkkuutta rajoittavat ominaisuudet, jotka ovat välttämättömiä aineelle, josta kuvakkeet on valmistettu, sekä se, että koukut on vaikeata tehdä samalla kertaa sekä Liikkuviksi että sellaisiksi, ettei niillä kuitenkaan ole minkäänlaista liikkumavaraa. Käytännössä näitä ratkaisuja ei käytetä, koska ne eivät ole täysin tyydyttäviä. Kuvakkeet asetetaankin koneisiin enimmäkseen käsin tunnustelemalla, jolloin tämän työvaiheen kesto riippuu tietysti koneen käyttäjän taidosta ja onnesta. Nelivärikoneessa, jossa on siis neljä sektoria, joihin neljä kuvaketta asemoidaan, asemomtiaika on noin kaksi tuntia. Tämän keksinnön tavoitteena onkin supistaa mainittu asemointiaika noin viiteentoista minuuttiin.

Keksinnön mukainen ratkaisu on esitetty patenttivaatimuksissa.

Menetelmä selostetaan seuraavassa selityksessä ja piirustuksissa, joissa:

Kuva 1 esittää esisäätömallinetta, kuva 2 esittää ensiömai1inetva, kuva 3 esittää kumikankaanpieinsektoria jo koostuskappaletta, kuva 4 esittää sektorin merkintää, kuva 5 esittää sektoria, johon on merkitty akseleita, kuva 6 esittää työstökuvaketta (tai mallinetta), kun sitä asetetaan paikalleen sektoriin, kuvassa 6e näkyy sektoriin piirretty akseli reiästä, kuva 7 esittää monimutkaisempaa ensiömallinetta, kuva 8 esittää tarkempaa muunnelmaa mallineesta.

Kuvassa 3 ei kuiuikankaa 1 le painettu kuva näy sellaisena kuin se todellisuudessa on, sillä kuvakkeet kaiverretaan positiiveina ja ne ovat näin ollen "Luettavia", mistä johtuen kumi-

II

3 73628 kangas puolestaan on "lukukelvoton", koska kuva on siinä ylösalaisin. Piirustuksissa on tahallaan jätetty huomioimatta tämä käänteisyys, jotta lukija löytäisi eri elementit samassa asemassa kaikissa kuvissa.

Kuten kuvasta 1 nähdään, malline on ohut kuvake, samanlainen joita käytetään yleensä kuivaoffsetpainannassa. Malline 1 valmistetaan samalla menetelmällä kuin työstökuvake. Kuvissa näkyvät mallineen eri aiheet kuvataan ensin lito-ortokromaat-tiselle filmille, josta ne voidaan sitten kopioida fotopolymeerilevyille, jotka sitten upotetaan pesukylpyyn, jolloin syntyy kohokuva.

Seuraavassa selityksessä kuvalaatan eri aiheet kuvataan sellaisina kuin ne esiintyvät kuvalaatassa. Työvaiheet, joissa tehdään filmi ja kaiverretaan sitten levyt, ovat alan asiantuntijalle tunnettua tekniikkaa eikä niitä sen vuoksi selitetä tässä.

Kuvalaatan valmistuksessa tavalliset kohdistusristit 2 sijoitetaan filmille. Lisätään akselit AA' ja BB'. Akseli AA' sovitetaan samansuuntaiseksi kuvalaatanpidinsektorin, johon malline kiinnitetään myöhemmässä vaiheessa, pyörintäakselin kanssa. Akseli AA' sijoitetaan mallineen oikeanpuoleisen kiin-nitysreunan 3 läheisyyteen. Sillä, miten lähellä se on mainittua reunaa, ei ole merkitystä. Toinen akseli BB’ on kuvassa esitetyssä muunnelmassa sijoitettu kohtisuoraan akseliin AA' nähden. Akselin BB' ei muuten välttämättä tarvitse olla kohtisuorassa akseliin AA' nähden, vaan onkin suotavaa, että mainitut akselit muodostavat keskenään 80-100 asteen kulman.

Filmi, jossa on kohdistusristit 2 ja akselit AA' ja BB' muodostavat perusmatriisin. Tämän matriisin kopioon tehdään sitten (kuva 2) neljä kohdistustankoa 8, 9, 10 ja 11 täsmälleen samansuuntaisesti akselin AA' kanssa, toisin sanoen samansuuntaisesti kuvakkeenpidinsektorin pyörintäakselin kanssa. Kuvan esittämässä esimerkissä tangot ovat 5 mm leveitä ja 35 mm pitkiä. Molemmat oikeanpuoleiset tangot 9 ja 11 sovitetaan τζ ----- · 73628 kuvalaatan oikeasta reunasta 12 etäisyydelle, joka vaihte-lee riippuen koneesta, jossa kuvakkeita tullaan käyttämään. WIFAG-tyyppisellä koneella, välimatka, joka erottaa kuvalaatan oikean reunan 12 tankojen 9 ja 11 oikeasta reunasta 13, on 40 mm. Tangon 9 pää 14 on 25 mm:n päässä kuvalaatan yläreunasta 15. Tangon 11 alapää 16 on 25 mm:n etäisyydellä kuvalaatan alareunasta 17. Vasemmanpuoleiset tangot 8 ja 10 ovat samanmittaisia kuin oikeanpuoleiset. Niiden sijainti kuvalaatalla määräytyy kahden seikan mukaan. Ensiksikin niiden sijainnin määrää kaksi akseliin AA' nähden kohtisuoraa linjaa. Toinen niistä kulkee ylemmän oikeanpuoleisen tangon 9 yläpään 14 kautta. Tangon 8 yläpää 18 yhtyy tähän kohtisuoraan. Samalla tavoin asetetaan tangon 11 alapää 16 ja tangon 10 alapää 19 samaan akselin AA' kanssa kohtisuoraan linjaan. Toiseksi välimatka, joka erottaa oikeanpuoleisten tankojen 9 ja 11 oikean reunan 13 vasemmanpuoleisten tankojen 8 ja 10 vasemmasta reunasta 20, määräytyy kappaleen, jolle painaminen lopuksi tehdään, kaaren pituudesta. Kappaleiden, joita kuvassa esitetyn kokoisella kuvalaatalla painetaan, tavalliset läpimitat ovat 35, 40 ja 45 mm. Näiden kappaleiden kaaren pituudet ovat näin ollen vastaavasti 109,2 mm, 124,8 mm ja 140,4 mm. Kuvassa 2 esitetyssä esimerkissä välimatka on 124,8 mm, joka vastaa kappaletta, jonka läpimitta on 40 mm. Samaan mallineeseen voidaan myös sovittaa tankoja, jotka vastaavat useampia kaaren pituuksia (kuva 7). Valmistettavien mallineiden lukumäärä riippuu siitä, montako väriryhmää koneessa on. Kuivaoffsetpaino-konetta varten, jossa on neljä väriryhmää, valmistetaan neljä mallinetta. Ensimmäiseen näistä mallineista, päämaUineeseen 100, joka vastaa ensimmäistä sektoria, sisältyvät kaikki edellä mainitut osat, eli kohdistusristit 2, kohdistusakselit AA' ja BB' sekä linjaustangot 8, 9, 10 ja 11 (kuva 2). Kolme muuta mallinetta ovat keskenään samanlaisia, mutta niissä on vain ristit 2 ja akselit AA' ja BB' (kuva 1). Kun mainitut neljä mallinetta ovat valmiina,jokaiseen niistä tehdään neljä reikää.

Nämä neljä reikää kohdistetaan samalla tavoin ja sijoitetaan samoihin kohtiin kaikissa neljässä mallineessa. Mallineisiin 5 73628 tehdään keskitetysti akseliin AA' nähden kaksi reikää 4 ja 6, joiden läpimitta on 5-10 mm, toinen niistä, 4, tehdään kuva-laatan yläosaan ja toinen, 6, kuvalaatan alaosaan. Nämä reiät ovat esimerkkikuvassa ympyränmuotoisi a, mutta ne voidaan tehdä muunkin muotoisiksi, nimittäin soikeiksi, nelikulmaisiksi tai koi mikulmaisiksi. Kaksi muuta reikää tehdään sen jälkeen akselille BB', joista toinen, 5, kuvalaatan oikeanpuoleiseen osaan ja keskitetysti samanaikaisesti sekä akselille BB' että akselille AA'. Läpimenevät reiät järjestetään myös akselille AA', mutta kuvien 1 ja 2 suoritusesimerkissä voidaan tehdä vielä kolmas kohdistusreikä 5, joka myös on kummankin läpimenevän reiän 4 ja 6 akselilla AA', kuten edellä on kuvattu. Toinen reikä 7 tehdään akselille BB', mutta tällä kertaa mallineen vasempaan laitaan. Kaikki neljä mallinetta taivutetaan sitten kaarelle, joka ei juuri ole avoimempi kuin niiden sektoreiden kaari, joille mallineet sovitetaan. Kun mallineet on rei'itet-ty ja kaarevoitettu, ne asetetaan koneeseen. Tällöin voidaan suorittaa koneen esi säätö. Esi säätö aloitetaan asemoimalla en-Siömalline koneen ensimmäiseen väriryhmään. Ensiömalline 100 on se malline, jossa on kohdistustangot 8, 9, 10 ja 11 kohdis -tusristien 2 ja akseleiden AA' ja BB' lisäksi. Ensiömalline kiinnitetään ensimmäistä ryhmää vastaavaan sektoriin. Sen jälkeen pannaan koekappale 21 kappaleenpidikeholkkiin 22 (kuva 3). Kun väri on siirretty mallineeseen, suoritetaan ajo kumi-kankaalla 23. Väri siirtyy mallineesta kumikankaal1 e 23 ja siitä sitten koekappaleelle 21. Tässä vaiheessa kumikankaan 23 päättymistä ei ole vielä säädetty ja näin ollen siihen jää ylimääräinen osa 24. Tästä syystä kumikangas 23 on kosketuksessa koekappaleen 21 kanssa suuremmalta pituudelta kuin kappaleen ympäryspituus. Seurauksena on, että väri, jonka kumi-kangas 23 on siirtänyt koekappaleeseen 21 levittyy uudelleen sen jälkeen, kun kappale on tehnyt täyden kierroksen, kumikankaan ylijäävälle osalle.

Kuten kuvasta 3 nähdään, ensimmäiset kuva-aiheet, jotka kumi-kangas siirtää, ovat tangot 8 ja 20, ne siirtyvät viitenumeroin 8' ja 10' koekappaleeseen 21 ja siirtyvät sitten uudelleen kumikankaal1 e viitenumeroin 8" ja 10". Sitten tarkistetaan , 6 73628 että tangon 8" pää 18" on tarkalleen samalla korkeudella tangon 9 pään 14 kanssa, joka on merkkinä kumi kankaan päättymisestä. Samoin tarkistetaan, että tangon 10" alapää 19" on samalla korkeudella tangon 11 alapään 16 kanssa. Jos yläpäät 18" ja 14 sekä alapäät 19" ja 16 eivät ole kohdakkain, säädetään ensiömal1inetta 100 sektorilla kiinnitystankojen 34 (kuva 6) välyksen avulla, kunnes ne ovat kohdakkain. Kun kohdistus on saavutettu, on ilmeistä, että akseli AA' seka kohdis-tustangot 8, 9, 10 ja 11 ovat oikein asemoituja samansuuntaisiksi sektorin pyöri ntäakseiin kanssa.

Riippuen siitä, pyöriikö offsetkone myötäpäivään (WIFAG-tyyppi) tai vastapäivään, kumikankaan päätekohta on joko oikealla tai vasemmalla; viimeksi mainitussa kaikkien edellä selostettujen osien asema on yksinkertaisesti päinvastainen.

Kun ensiömalline 100 on kohdistettu oikein ensimmäiseen sektoriin, suoritetaan sektorin merkintä (kuva 4) puikolla piirtämällä kaksi merkkiviivaa, jotka ovat samansuuntaiset akselin AA' kanssa, rei'istä 4 ja 6 ja kaksi muuta merkkiviivaa, jotka ovat samansuuntaiset akselin BB' kanssa, rei'ista 5 ja 7.

Merkintään käytetään joko yksinkertaista puikkoa 25 (kuva 4) tai puikkoa, joka on sovitettu ohjaimeen 26 (kuva 4a). Viimeksi mainitussa tapauksessa ohjaimessa on kouru 27, joka sopii tarkalleen akselin 28 kohoumaan ja joka ohjaa puikkoa liukuen akselin kohouman muodostamaa kiskoa pitkin.

Toista väriä vastaavan ryhmän säätämiseksi sovitetaan toiseen sektoriin yksi kuvan 1 mukaisista kolmesta mallineesta. Sitten suoritetaan ajo kumikankaal1 a, mutta käyttämättä tällä kertaa

II

73628 koekappaletta. Ensiömalline 100, joka on sovitettu ensimmäiseen sektoriin, siirtää kuva-aiheensa, esimerkiksi kohdistus-ristit 2, kumikankaalle kuten kuvassa 3. Toinen malline 1 puolestaan siirtää omat kuva-aiheensa, esimerkiksi kuvan 1 osoittamat, kumikankaalle. Toinen malline asemoidaan sitten toiseen sektoriin niin, että sen kohdistusristit 2 osuvat tarkalleen yhteen ensiömallineen 100 kumikankaalle siirtämien kohdistusristien 2 kanssa. Kun ristit ovat tarkalleen samalla kohdalla, suoritetaan toisen sektorin merkintä samalla tavoin kuin ensimmäisenkin.

Edellä kuvattu työvaihe toistetaan kolmannen ja sitten neljännen sektorin kohdalla. Neljää ryhmää vastaavat kohdistusristit ovat näin tarkalleen päällekkäin ja kaikki neljä sektoria on merkitty.

Sitten poistetaan kaikki neljä mallinetta koneesta ja piirretään (kuva 5) jokaiseen sektoriin akselit AA' ja BB* yhdistämällä merkit, jotka merkittiin reikien 4, 5, 6 ja 7 kautta, kuten edempänä selitettiin. Jokaisessa sektorissa on tällöin molemmat akselit AA' ja BB' kuten kuvassa 5 nähdään.

Eräässä pitemmälle kehitetyssä muunnelmassa (kuvat 7 ja 8) mallineisiin tulee edellä selostettujen osien lisäksi ohjaimet 29, joilla voidaan valvoa kumikankaan puristusta sekä kertausta, ja millimetriasteikot 30, 31 ja 32. Ohjaimet 29 ovat sovitetut eri kohtiin kaikkiin neljään mallineeseen niin, että kunkin mallineen ohjaimet jättävät erillisen painannan kumikankaaseen.

Millimetriasteikoilla on kullakin oma tehtävänsä. Millimetri-asteikot 30 ja 31 sijoitetaan ensiömallineeseen (kuva 7). Asteikko 30 sovitetaan alkamaan kumikankaan päättymislinjasta, jonka määrää kohdistustankojen 9 ja 11 oikea reuna 13. Kuten edempänä mainittiin, kumikangas on pitempi kuin koekappaleen kaaren pituus. Asteikko 30 painetaan ensiöma1lineesta kumi-kankaan ylijäävään osaan 24 (kuva 3). Siirretystä asteikosta 8 73628 30 voidaan lukea tarkasti ylijäävän osan 24 pituus, joka on eliminoitava. Tämän ansiosta voidaan säätää kumikankaan pidikesektoria 33 siten, että kumikankaan todellinen pääte-kohta X osuu tarkalleen yhteen ideaalisen päättymiskohdan Y kanssa, jonka määrää kohdistustankojen 9 ja 11 oikea reuna 13. Toinen millimetriasteikko 31 (kuva 7) sovitetaan kohtisuoraan akseliin AA' nähden. Se pannaan alkamaan ensiömallineen keskiosasta, sen tarkalla sijainnilla ei ole merkitystä. Kun se kuitenkin on valittu, se siirretään tarkasti kolmeen muuhun mallineeseen 1 (kuva 8). Asteikko 31 on kaksinkertainen siinä mielessä, että sen astejako jatkuu sekä oikealle että vasemmalle alkukohdasta lähtien.

Kolmeen muuhun mallineeseen 1 sijoitetaan millimetriasteikko 32 (kuva 8). Sen keskikohtana on asteikon 31 siirretty alkukohta; sen akseli on samansuuntainen akselin AA' kanssa.

Asteikko 31 ulottuu ensiömallineen koko pituudelta, sillä usein tapahtuu, että koneen sektorit ovat täysin epäsynkroni-set toisiinsa nähden. Tällöin saattaa esimerkiksi toisen mallineen painama asteikko 32 olla yhtä hyvin äärimmäisenä vasemmalla kuin äärimmäisenä oikealla ensiömallineen kumikankaa-seen jättämästä painannasta. Suoritettava korjaus voidaan lukea suoraan asteikon 31 ja asteikon 32 välisestä leikkaus-kohdasta. Kaaren pituuden korjaus toisin sanoen eri sektoreiden synkronointi luetaan asteikolta 31; mallineen korkeusaset-telua sektoriin koskeva korjauslukema luetaan asteikolta 32. Ensiömallineen asteikon 31 ja kolmen muun mallineen asteikon 32 tehtävä on sama kuin kohdistusristien 2, mutta ne tulevat kysymykseen silloin, kun korjausten laajuus on suurempi.

Kun kone on esisäädetty, toisin sanoen kun akselit AA' ja BB* on piirretty neljään sektoriin, kone on valmis vastaanottamaan työstettävät kuvalaatat ja aloittamaan kappaleiden sarjapai-nannan.

o

Kaikki työ stemt ävä t kuvalaatat en valmistettu filmimatriisin pohjalta. Tästä syystä akselit AA' ja BB ’ näkyvät kaikissa kuvalaatoissa. Xs or. kaiverrettu kuitenkin, vain reikien 4, n t S jä (..ouvar . ~ Se) ± ane a. a a.

Pannessaan kuvalaattasarjat koneeseen koneenkäyttäjän tarvitsee vain tarkistaa, että sektoriin piirretyt akselit AA’ ja BB1 osuvat kohdakkain kuvalaattaan kaiverrettujen akseleiden AA’ ja BB1 kanssa (kuva 6e). Koneenkäyttäjän tarvitsee vain säätää kuvalaatta liikuttamalla kiinnitystankoja 34 (kuva (F) ja viemällä akselit päällekkäin.

Kohdistaminen ja tarkistus on mahdollista sen vuoksi, että jokaiseen kuvalaattaan tehdyt reiät 4, 5, 6 ja 7 jättävät näkyviin sektoreihin piirretyt akselit (kuva 6e).

Koneen esisäätö tekee mahdolliseksi käyttää erikokoisia kuva-laattoja; kun nimittäin akseli AA’ on lähellä kiinnitvsreunaa 3, riippumatta siitä, minkäkokoinen kuvalaatta on kysymyksessä, on mahdollista tehdä kaksi reikää, joista akseli AA’ näkyy. Mitä taas tulee akseliin BB’, se on suunnilleen keskivälillä, jos kuvalaatta on suuri, ja kuvalaatan yläosassa, jos se on tieni.

Tämän keksinnön etuna aikaisemmin tunnettuihin ratkaisuihin verrattuna on se, että säätöhetkeä voidaan siirtää jossakin määrin tai tarkemmin sanottuna säätö voidaan erottaa kahdeksi eri vaiheeksi. Ensimmäinen vaihe on koneen esisäätäminen. Se vie hieman pitemmän ajan kuin tavallisesti käytetty säätö,mutta sen etuna on, että sillä on pysyvä vaikutus eli että sitä ei tarvitse toistaa. Toisessa vaiheessa, joka on tiiviisti sidoksissa ensimmäiseen, siirretään kuvalaatan säätämishetkeä sektoriin tai tarkemmin sanottuna se esisäädetään siten, että sen asemoiminen koneeseen supistuu pelkkään tarkistukseen, jolloin tunnustelemalla suoritettu asemointi, joka pysäyttää koneen liian pitkäksi ajaksi,, jää pois.

10 73628

Aikaisemmin tunnetuissa menetelmissä pyritään niissäkin siirtämään säätöhetkeä, mutta sen lisäksi että niiden toiminta on epävarmaa, niiden haittana on se, että ne edellyttävät täydellistä tarkkuutta yhdessä työvaiheista (kuvalaattojen rei'ittämisessä) ja tämä on juuri se vaihe, jossa tarkkuus on kaikkein hankalinta. Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä edellytetään samaa tarkkuutta vaiheessa, johon se soveltuu erinomaisesti (filmimatriisin kopiointi) kun sen sijaan käytetyt reiät tehdään vain likimääräisen tarkasti ilman, että siitä on mitään haittaa.

li

Claims (6)

1 1 73628

1. Menetelmä kuivaoffsetkoneen esisäätämiseksi ja vastaavien painokuvalaattojen säätämiseksi, jolloin mainittu kone on tarkoitettu sylinterimäisten tai kartiomaisten kappaleiden painamiseen ja käsittää sarjan kuvalaatan pidinsektoreita, kumikankaan pidinsektorin ja painettavan kappaleen pidikeholkin, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: a) valmistetaan perusfilmimatriisi kaivertamalla filmiin viite- ristit (2) ja kaksi akselia AA' ja BB' jotka muodostavat keske-° . nään 80-100 kulman, jolloin akseli AA suunnataan siten, että sen kuva jokaisessa mallineessa on samansuuntainen kuvalaatan pidinsektorin pyörintäakselin kanssa, johon malline asennetaan b) valmistetaan kehitetympi filmimatriisi, asettamalla a)-kohdas-sa valmistetun perusfilmimatriisin kopiolle kohdistustangot (8, 9, 10, 11), jotka ovat samansuuntaiset akselin AA' kanssa. c) valmistetaan ensiömalline (100) kehitetymmästä filmimatriisis-ta ja asetetaan mahdollisesti tälle ensiömallineelle kohdistus-asteikot (30, 31) d) valmistetaan mallineet (1) perusfilmimatriisista ja asetetaan mahdollisesti jokaiselle niistä ohjausasteikko (32) e) tehdään neljä reikää (4, 5, 6, 7) samalla tavalla ja suunnilleen samoihin kohtiin jokaiseen mallineeseen (100, 1), joista kaksi reikää (4, 6) akselilla AA' kunkin mallineen ylä- ja alaosaan, ja kaksi reikää (5,7) akselille BB' f) valmistetaan jokainen painokuvalaatta perusfilmimatriisin kopiosta, tekemällä tähän kopioon reiät (4, 5, 6, 7) ja kaivertamalla näiden reikien läheisyyteen mainitussa kopiossa esiintyvät akselit AA' ja BB' 12 73628 g) ensiomalline (100) kiinnitetään koneen ensimmäiseen kuvalaatan pidinsektoriin ja siilien suoritetaan värinsiirto, senjälkeen siirto kumi k an k aa lie (*- 3 ) ja j*. o o kappaleelle (^1) ja säädetään mainitun ensiömallineen (100) asemaa ensimmäisellä sektorilla tarkistamalla kahden kohtii stustam..on (8, 10) kuvien (8", 10") asemaa , jotka ovat siirtyneet uudelleen kumikankaalle (23) koekappaleeseen (21) painettujen tankojen (8, 10) kuvien (8', 10') vaikut uksesta h) senjälkeen asetetaan malline (1) jokaiselle toiselle kuvalaatan pidinsektorille, siihen suoritetaan värinsiirto ja suoritetaan siirto kumikankaalle (23), sitten säädetään mainitun mallineen (1) sijaintia saattamalla yhteen sen kumikankaalle (23) jättämät viiteristien (2) kuvat ensiömallineen (100) samalle kumikankaalle (23) jättämien ristien (2) kuvien kanssa, jonka ensiömallineen asemaa on säädetty g)-kohdassa ennen sitä, ja käyttämällä mahdollisesti mainitun mallineen (l) ja mainitun ensiömallineen (100) mainitulle kurnii.ankaalle (23) jättämien kohdistusasteikkojen (30, 31, 32) kuvia i) kun kunkin mallineen (100 tai 1) säätö on suoritettu vastaavalla kuvalaatan pidinsektorilla, kukin sektori merkataan mainitun mallineen (100 tai 1) reikien (4, 5, 6, 7) läpi akselin AA' kanssa samansuuntaisilla merkeillä ja akselin BB' kanssa samansuuntaisilla merkeillä, ja sitten poistetaan malline (100 tai 1) koneesta ja piirretään akselit AA' mainitulle kuvalaatan pidinsektorille yhdistämällä mainitut merkit j) jokainen painokuvalaatta sijoitetaan sitten vastaavalle kuva-laatan pidinsektorille asettamalla mainitun kuvalaatan reikien (4, 5, 6, 7) läheisyyteen kaiverrettujen akselien AA' ja BB' osuudet samansuuntaisesti mainitulle sektorille kaiverrettujen akselien AA' ja BB' kanssa. 13 73628

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kehitetylle filmimatriisille asetetut ja ensiömalli-neelle (100) monistetut ohjaustangot (8, 9, 10, 11) jaetaan kahteen ryhmään: toiset niistä (8 ja 10) osoittavat painettavan kappaleen kaartuman alkua, toiset (9 ja 10) puolestaan kumikankaan päätekohtaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensiömallineelle (100) asetetaan kohdistusasteikko (30) ja tämän asteikon (30) alku sovitetaan kumikankaan päätty-mislinjalle, jonka rajaa ohjaustankojen (9, 11) oikea reuna (13), joka merkitsee kumikankaan päätekohtaa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensiömallineelle (100) asetetaan toinen kohdistusasteikko (31) kohtisuoraan akseliin AA' nähden, jonka alku sijaitsee mainitun ensiömallineen (100) keskiosassa ja ulottuu oikealle ja vasemmalle tästä alkukohdasta, ja jossa asetetaan jokaiselle toiselle mallineelle (1) kohdistusasteikko (32) samansuuntaisesti AA':n kanssa, jonka keskiosa on samassa kohdassa kuin asteikko (31) ensiömallineessa (100). 73628 1 4 Paten tk ra v

1. Förfarande för förinställning av en torroffsetmaskin och för inställning av motsvarande arbetsklicheer, varvid maskinen är avsedd för tryckning pä cylindri$ka eller koniska fö-remäl och speciellt omfattar en serie av klicheuppbärande sektorer, en sektor som uppbär en tryckduk, och en dorn, som uppbär föremälen, kännetecknat av att det bestär av f ö1j a n d e steg: a) man framställer en basmatrisfolie genom att gravera pä en foiiereferens kors (2) och tvä axlar AA' och BB', som inbör- o o des b i 1 d a r en v i n k e i uppgaende tili 80-100 , varvid axeln AA' är orienterad, sä att dess avbildning pä varje mail är parallel! med rotationsaxeln hos den klicheuppbärande sek-torn, pä vilken denna mail skall monteras, b) man framställer en kompletterad matrisfolie genom att pä en kopia av den basmatrisfolie, som har framställts vid a), i nriktni ngsstänger (8, 9, 10, 11), som är parallella med axeln AA', c) man avdrar en huvudmall (100) med utgängspunkt frän den kömpietterade matrisfolien och man anordnar eventuellt pä denna huvudmall justeringsskalor (30, 31), d) man avdrar mallar (1) med utgängspunkt frän basmatrisfo-1ien och man anordnar eventuellt pä var och en av dessa en justeringsskala (32), e) man utför fyra genomgäende hai (4, 5, 6, 7) pä samma sätt och nastan pä samma ställen pä varje mail (100, 1), av vilka tvä genomgäende häl (4, 6) ligger pä axeln AA' upptill och nedtill pä varje mail och tvä genomgäende häl (5, 7) pä axeln BB', II 73628 f) man framställer varje arbetskliche med utgängspunkt frän en kopia av basmatrisfoiien genom att pä denna kopia utföra genomgäende hai (4, 5, 6, 7) och genom att gravera i närheten av dessa genomgäende hai de axlar AA' och BB', som förekommer pä denna kopia, g) man faster huvudmallen (100) pä den första klicheuppbä-rande sektorn i maskinen och man utför in färgningen , sedan utför man en passage med tryckduken (23) och ett provföremäl (21) och man anpassar läget hos denna huvudmall (100) pä den första sektorn med hjälp av veri fieringen av läget av av-bildningarna (8", 10") av tvä inriktningsstänger (8, 10), som har äter avsatts pä tryckduken (23) frän avbildningarna (8', 10') av dessa stänger (8, 10), vilka avbildningar är avtryck-ta pä provföremälet (21), h) man placerar sedan en mall (1) pä varje annan klicheupp-bärande sektor, man utför infärgningen och man utför en passage med tryckduken (23), sedan anpassar man läget hos mallen (1) genom att man fär avbildningarna av dess referenskors (2), vilka har avsatts pä tryckduken (23), att sammanfalla med avbildningarna av de kors (2), som har avsatts pä samma tryck-duk (23) av huvudmallen (100), vars läge förut har anpassats enligt g), och genom att eventuellt använda bilderna av jus-teringsskalorna (30, 31, 32), som är avsatta pä tryckduken (23) av mallen (1) och av huvudmallen (100), i) när instäl1ningen av varje mail (100 eller 1) har utförts pä den motsvarande klicheuppbärande sektorn, markeras varje sektor tvärsigenom de genomgäende hälen (4, 5, 6, 7) i mallen (100 eller 1) med kaiibreringar som är inriktade med axeln AA', och kaiibreringar, som är inriktade med axeln BB', sedan tar man bort mallen (100 eller 1) frän maskinen och man ritar axlarna AA' pä denna klicheuppbärande sektor genom att för-binda dessa kaiibreringar,