FI56987C - System foer stabilisering av massasuspensionstroemmen i en hydraulisk inloppslaoda i en pappersmaskin - Google Patents

Description

- ΓβΙ ««KUULUTUSJULKAISU e c QO 7 LBJ <11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 0090/ C(45) Patentti myönnetty 12 05 1930 J Patent oeddelat * (51) Kv.ik.*yint.a.* D 21 P 1/02 SUOMI — FINLAND (21) P»t*nttlh»k«mu* — P»t»nHn*öknlng 7^2393 (22) H»k*ml«pllvl — Antdknlngsdag 20.08.76 ^ ^ (23) Alkupilvi —Glltlgheudag 20.08.76 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offtntllg 21.02.78

Patentti- ja rekisterihallitus Nihtlvlkalpanon |. kuuL|ulk.iWn pvm—

Patent- och registerstyrelsen 7 Ansökan utlagd ooh utl.ikriften publkerad 31.01.80 (32)(33)(31) Pyydatty etuoikeus— Sagtrd prioritet (71) Valmet Oy, Punanotkonkatu 2, 00130 Helsinki 13, Suomi-Finland(FI) (72) Jouni Koskimies, Jyväskylä, Suomi-Finland(Fl) (7U) Forssen & Salomaa Oy (5U) Paperikoneen hydraulisen perälaatikon massasuspensiovirtauksen stabilointi järjestelmä - System för stabilisering av massasuspensionström-men i en hydraulisk inloppslida i en pappersmaskin

Keksinnön kohteena on paperikoneen hydraulisen perälaatikon massasuspensiovirtauksen stabilointijärjestelmä, johon perälaatikkoon kuuluvat virtaussuunnassa peräkkäin jakoputkistosta lähtien virtauksen tasauskammio, turbulenssikanavisto ja huuli-kartio-osa sekä virtauksen kuristuskohta kuten reikälevy mainitun tasauskammion ja turbulenssikanaviston yhtymäkohdassa.

Ennestään tunnetut nykyaikaiset paperikoneiden hydrauliset perälaatikot muodostuvat yleisesti jakotukista ja jakoputkistosta, virtauksen tasauskammiosta, turbulens-sikanavistosta ja huulikartiosta, joka on varustettu säädettävällä huuliraolla, josta massasuspensiovirta purkautuu muodostusviiralle.

Perälaatikon edellämainitussa tasauskammiossa etenkin, jos se on riittävän pitkä, näyttää kuitenkin syntyvän sellainen virtaustila, jossa virtauksen suunta ajallisesti, verraten hitaasti vaihtelee ennen turbulenssikanavistoon siirtymistään. Mainitut suuntavaihtelut muodostavat varsin huomattavan häiriölähteen perälaati- 2 56987 kon huulivirtauksen stabiilisuuden kannalta. Näiden häiriöiden taustana olevia fysikaalisia ilmiöitä selostetaan tarkemmin selityksen kuvioihin viittaavassa osassa.

Perälaatikkovirtauksen stabilisoimiseksi on ennestään tunnettua ohjata virtaus tasauskammioon useampirivisellä putkipatterilla virtaussuunnan vaihtelun pienentämiseksi. Epäkohtana on kuitenkin se, että tämän ratkaisun korjaava vaikutus vähenee mitä pitemmäksi tasauskammio joudutaan tekemään.

Toiseksi on tunnettua varustaa tasauskammio venturityyppisellä kuristusjärjestel-mällä tai koneen suuntaisella levystöllä, joka kuitenkin sallii poikittaisen virtauksen levyjen lomitse. Molemmat järjestelmät korjaavat jossain määrin suunta-vaihtelua, mutta eivät estä sitä riittävästi.

Kolmanneksi on tunnettua varustaa välikammiosta yhteys ilmatyynyvaimeniimeen.

Koska häiriö ei oleellisesti esiinny painehäiriönä, ei ilmavaimennin korjaa juuri lainkaan virtauksen suuntahäiriöitä riippumatta siitä muodostaako turbulenssi-kanavisto ja tasauskammio keskenään määrätyn kulman vai ei. Lisäksi on todettu, että ilmatyynyvaimennin välikammiossa voi tietyllä virtausalueella jopa lisätä huulivirtauksen epästabiilisuutta.

On lisäksi tunnettua lisätä turbulenssikanaviston painehäviötä avointa poikkipintaa pienentämällä tai kanaviston kitkapintaa suurentamalla. Avoimen pinnan pienentäminen turbulenssikanaviston tuloreunalla merkitsee geometrisen aukkosuhteen pienentämistä ja siten entistä suurempaa herkkyyttä kuroutusmiskertoimen vaihteluille (kts. myöhemmin esitettävä kaava (1)). Tästä on olemassa kokeellista näyttöä. Kanaviston kitkapinnan varteenotettava lisääminen tulee taas ylivoimaisen kalliiksi.

Keksinnön päätarkoituksena onkin saada aikaan perälaatikkovirtauksen stabilointi-järjestelmä, jossa edellämainitut häiriölähteet voidaan tehokkaasti eliminoida.

Tähän ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että tasauskammiosta turbulenssikanavistoon tapahtuu virtauksen suunnan muutoksista aiheutuvien virtausmäärän vaihteluiden ehkäisemiseksi mainitun kuristuskohdan, kuten reikälevyn virtausaukkojen läpi on sovitettu ulottumaan virtauksen pääsuunnan mukaisia ohjauslistoja tai vastaavia ohjauselimiä.

Varustamalla perälaatikon tasauskammion ja turbulenssikanaviston välinen kuristus-kohta keksinnön mukaisesti ohjaussiivistöllä, saadaan siivistön jakoa suurempikokoinen pyörteily oikenemaan ennen sen tuloa kuristuskohtaan ja kuristetun vir-tauspoikkipinnan ajallinen vaihtelu saadaan eliminoitua ja virtaus kyseisessä 3 56987 kuristuskohdassa ja sen jälkeisessä turbulenssikanavistossa saadaan ajallisesti tasaiseksi. Keksinnön mukaista järjestelmää voidaan soveltaa myös sellaisissa perä-laatikkorakenteissa, joissa massasuspensiovirtaus johdetaan poikkileikkaukseltaan suorakaiteen muotoisesta tasauskammiosta putkiryhmän muodostamaan turbulenssikana-vistoon, jolloin luonnollisesti ohjaussiivistöt tai -listat on muotoiltava tähän sovellutuskohteeseen sopivaksi.

Keksinnön mukaisen ratkaisun tärkeimpänä etuna on edellämainittu virtauksen stabiloituminen lamellikanavissa tai vastaavissa putkissa ja tästä johtuva tasainen neliömassajakautuma valmistettavaan paperiin. Toisena etuna voidaan mainita se, että tasauskammion ja turbulenssikanaviston kuristuslevyn tai vastaavan ritilä-levyn avoin pinta saadaan mahdollisimman suureksi mahdollisimman pienimittaisilla turbulenssikanavilla. Kuristuslevyn suuri avoin pinta osaltaan stabiloi virtausta ja tiheä lamellijako tehostaa massavirtauksessa olevien flokkien hajoamista ja parantaa turbulenssikanavien puhtaanapysymistä lisäämällä leikkausjännitystä kanavien pinnassa. Tästä on osaltaan seurauksena hyvä pohjan muodostus valmiiseen paperiin. Kolmantena etuna voidaan mainita perälaatikkovirtauksen parempi ohjattavuus huulikartiossa ilman, että on vaaraa turbulenssikanaviston lamellien tai vastaavien jättöpyörteistä, koska keksinnön edullisen sovellutusmuodon mukaisesti ohjauslistat voidaan järjestää ulottumaan huulikartioon asti siten, että ne ovat irti kanavan seinämistä, joita myöten mainitut jättöpyörteet helposti pääsevät huulisuihkuun asti, koska näitä pyörteitä hajoittava turbulenssi häviää seinämän välittömässä läheisyydessä. Viimemainitusta edusta on seurauksena raidaton paperi. Perälaatikon rakenteeseen liittyvänä etuna voidaan mainita se, että keksinnön mukaista järjestelmää sovellettaessa voidaan käyttää kiinteää, hitsattua peruslamellirakennetta, joka on halvempi kuin aikaisemmin käytetyt rakenteet.

Seuraavassa keksintöä ja sillä aikaansaatavia etuja selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin eräisiin keksinnön sovellutusesimerkkeihin, joihin keksintöä ei kuitenkaan ole mitenkään rajoitettu.

Kuviot 1 ja 2 havainnollistavat tasauskammiossa vaikuttavien virtaussuunnan muutosten vaikutusta virtauksen kuroutumiseen tasauskammion ja turbulenssikanaviston välisessä kuristuskohdassa.

Kuvio 3 esittää vaakatasoista leikkausta tasauskammion ja turbulenssikanaviston yhtymäkohdasta, jossa sovelletaan keksinnön mukaista stabilointijärjestelmää.

Kuvio 4 esittää leikkausta A-A kuviossa 3.

4 5G987

Kuvio 5 esittää pystysuuntaista leikkausta keksinnön mukaista järjestelmää soveltavasta perälaatikosta.

Kuvio 6 esittää leikkausta A-A kuviossa 5.

Kuvio 7 esittää leikkausta B-B kuviossa 5.

Kuvio 8 esittää keksinnön mukaista järjestelmää sovellettuna sellaiseen perälaatik-koon, jossa turbulenssikanavisto muodostuu putkiryhmästä ylhäältäpäin nähtynä.

Kuvio 9 esittää samaa kuin kuvio 8 turbulenssiputkiston pituussuunnasta katsottuna.

Kuviot 10 ja 11 esittävät kuvioita 8 ja 9 vastaavia rakenteita vastaavalla tavalla ohjauslistojen ollessa kuitenkin rakenteeltaan keskenään erilaisia.

Ennen kuin keksinnön mukaisen stabilointijärjestelmän taustana olevia fysikaalisia seikkoja ja keksinnön pääperiaatteita tarkemmin otetaan esille, käydään seuraa-vassa läpi lyhyesti kuvioissa esitettyjen perälaatikkorakenteiden pääasialliset osat. Kuviosta 5 parhaiten näkyvällä tavalla siinä esitetty perälaatikko muodostuu tasauskammiosta 11, jonka poikkileikkaus on massasuspensiovirtaukseen F nähden kohtisuorassa suunnassa olennaisesti suorakaiteen muotoinen. Tähän tasaus-kammioon 11 massasuspensiovirta tulee sinänsä tunnetusta jakoputkistosta. Tasaus-kammion 11 jatkeena on turbulenssikanavisto 12, joka voi olla rakenteeltaan esim. hakijan aikaisemmasta suomalaisesta patentista n:o 50260 selviävän kaltainen la-melliosa. Perälaatikon 10 turbulenssikanaviston 12 jatkeena on huulikartio-osa 13, joka päättyy perälaatikon huulirakoon 14, josta massasuspensio purkautuu paperikoneen viiralle. Tasauskammiossa 11 turbulenssikanavistossa 12 ja huulikartiossa 13 on olennaisesti tasomainen katto-osa 15 ja samoin tasomainen pohjaosa 16. Tasaus-kammion 11 ja turbulenssikanaviston 12 välillä on virtausta F kuristava ritilä-levy 20, jossa on aukkoja 19 turbulenssikanaviston 12 kunkin kanavan 18 kohdalla. Turbulenssikanavisto rajoittuu seinälevyihin 17, jotka ovat edellämainitusta suomalaisesta patentista selviävällä tavalla viistossa asennossa pystytasoon nähden. Kattoseinämä 15 ja pohjaseinämä 16 sekä kanavien 18 väliseinämät 17 muodostuvat sopivimmin keskenään yhteenhitsatuista levyistä. Tasauskammion 11 tuloreunaan on kiinnitetty joukko ohjauslistoja 21, jotka ulottuvat virtauksen F suunnassa ensiksikin tasauskammion 11 koko pituudelle ja sen jälkeen kuristuslevyn 20 kunkin aukon 19 läpi kussakin turbulenssiosaan 12 kanavassa 18 aina huomattavalle osalle huuli-kartio-osan 13 pituutta. Viimemainitussa osassa ovat ohjauslistojen 21 päät virtauksen F suunnassa suppenevia. Ohjauslistat 21 ovat sopivimmin vain etupäästään 5 56987 kiinnitetty paikalleen ja ne ovat mitoitettu niin, että kattoseinämän 15 ja pohja-seinämän 16 ja ohjauslistojen 21 reunojen väliin jää selvästi väli, jota on kuviossa 5 merkitty Ailia.

Kuvioihin 1,2 ja 5 viitaten selostetaan seuraavassa perälaatikon yleistä toimintaa ja sen perustana olevia fysikaalisia ilmiöitä.

Kuviosta 5 näkyvän perälaatikon 10 tasauskammion 11 tehtävänä on jakoputkistosta (ei esitetty) tulevan virtauksen F johtaminen turbulenssikanavistoon 12 siten, että nopeusprofiili yli paperikoneen leveyden on mahdollisimman tasainen. Tasaus-kammiossa 11 vallitsevan virtauksessa F vaikuttavat leikkaus- eli kitkavoimat tasaavatkin nopeusprofiilin tehokkaasti, jos tasauskammio 11 on riittävän pitkä. Riittävän pitkässä tasauskaramiossa 11 syntyy kuitenkin virtaustila, jossa virtauksen suunta ajallisesti edullisen pieniskaalaisen turbulenssin lisäksi, suhteellisen hitaasti vaihtelee turbulenssikanavistoon 12 tullessaan. Mainitut suuntavaihte-lut ovat osoittaneet muodostuvan varsin haitallisiksi perälaatikon huulessa vallitsevan virtauksen stabiilisuuden kannalta. Onkoon turbulenssikanaviston 12 tulo-reuna (taso A-A kuviossa 5) pyöreä- taikka suorakaideaukkoinen levy 20 taikka muu vastaava, tulovirtauksen suunnan vaihtelut aiheuttavat erilaisen virtauksen irtoamisen tuloaukkojen 19 reunoilla, ts. aukon kuroutumiskerroin, joka määritellään tehollisen virtausaukon ja aukon reikäpinnan suhteena, vaihtelee ajan mukana virtauksen suunnan funktiona. Näiden seikkojen osalta viitataan kuvioihin 1 ja 2. Koska virtauksen F tehollinen nopeus aukoissa 19 kasvaa aina vähemmän kuin aukko suhteessa pienenee, aiheutuu väistämättä virtaamavaihtelua turbulenssikanviston 12 kanavissa 18. Toisin sanoen virtauksen F nopeuden kasvu ei kompensoi kokonaan virtauksen F poikkipinnan kuroutumista. Asiaa voidaan valaista energiayhtälön avulla: (I) 1TL - Λ / Δ P- missä: 6 56987 / °o \2 p * ( — ) (pyöreälle kanavistolle)

Dq = aukon läpimitta kanavan 18 tuloreunassa,

Dp = kanavan 18 läpimitta a 2 = kuroutumiskerroin * a = virtauksen kuroutunut läpimitta = dimensioton kanavan kitkavastuskerroin = ^ * L/De ξ - kitkakerroin L =* kanavan 18 pituus D * kanavan 18 "kitkaläpimitta" e Γ ny - ny Ϋ

K_ = purkautumishäviökerroin «s. f I

1 . L VL 1

m nopeus purkautumisen jälkeen J

Edellä esitetty yhtälö kuvaa tarkasti kuroutumiskertoimen vaikutusta virtauksen F nopeuteen kanavassa 18 kuroutumiskertoimen muuttuessa hyvin hitaasti, mutta em. yhtälö kuvaa myös dynaamista prosessia sitä tarkemmin mitä hitaampi on vaihtelun taajuus ja mitä pienempiä ovat aaltosulkujen kaksi viimeistä termiä esimmäiseen verrattuna. Yhtälöön ei ole asian yksinkertaistamisen vuoksi otettu mukaan hitausvoimien vaikutusta. Näillä on vain vähän vaikutusta käytännössä tärkeäksi koetulla taajuusalueella f < 1 s \

Kuvioihin 1 ja 2 viitaten voidaan todeta, että virtausta F kuristettaessa epäjatkuvalla poikkipintamuutoksella (levy 20) pienenee tehollinen virtauspinta aina jos kuristuksen reunan pyöristyshalkaisija on paljon pienempi kuin kanavan läpimitta kuristuksen jälkeen. Kuten sanottu, todellinen virtauspoikkipintamuutos riippuu lisäksi siitä suunnasta, missä virtaus kohtaa kuristuksen. Kuvioissa 1 ja 2 on tätä tilannetta havainnollistettu kahdella eri suunnassa ( ja °*-β) kanavat 18 kohtaavalla virtauksella F. ja F„. Mitä vinommin virtaus F törmää levyn 20 kuris- tukseen, sitä enemmän se kuristuu ( oC o£_ ja a. ·<- a ). Pyörteisen virtauksen

A o A D

kohdatessa kuristimen se siten ohjaa lävitseen ajan mukana vaihtelevan määrän nestettä. Tämän epäkohdan eliminoiminen on esilläolevan keksinnön päätarkoitus.

Keksinnön mukaisesti (kuviot 3-11) koko tasauskammion 11 ja turbulenssikanaviston 12 läpi ohjataan sopivimmin vain tasauskammion 11 tuloreunaan (ei esitetty) kiinnitetyt ohjausliuskat 21, joita on yksi kutakin kiinteätä turbulenssikanavaa 18 kohti. Ohjauslistat 21 ovat tasauskammion 11 kohdalla riittävän kaukana (mitta Δ. kuviossa 5) katto- ja pohjatasoista sallien tarpeellisen poikkivirtauksen. Turbulenssi- 7 56987 kanaviston 12 ja varsinkin sen tuloreunan (levy 20) kohdalla ohjauslistat 21 ulottuvat aukkojen 19 lähes koko korkeudelle ohjaten virtauksen ideaalisesti kanavaan (kuvio 6). Ohjauslistat 21 voivat ulottua jopa suhteellisen pitkälle huulikartioon 13 virtausta F ohjaten ja muodostaen edullista turbulenssia kuitukimppujen hajoit-tamiseksi. Koska ohjauslistat 21 ovat huulikartiossakin 13 riittävän kaukana seinämien 15 ja 16 kiinteistä rajapinnoista, eivät ohjauslistojen 21 jättöpyörteet pääse aiheuttamaan em. rajapintoja myöten huulelle 14 vanavaikutusta. Keksinnön mukaisten ohjauslistojen 21 eräs lisäetu on se, että kiinteä turbulenssikanavisto 12 voidaan tällöin tehdä entistä väljemmäksi ja siten estää rakenteen kallistuminen hinnaltaan tai mahdollisesti voidaan tällöin jopa halventaa sitä. Eräs huomattava etu on siinä, että stabiilisuuden parantuminen on saavutettu lisäämättä oleellisesti perälaatikon painehäviötä ja siten käyttökustannuksia. Ohjauslistat 21 tehdään mieluiten kevyestä mutta lujasta ja riittävän jäykästä materiaalista. Tällöin ne ohjautuvat hyvin virtauksessa F, mutta koneen pysäytyksessäkään ne eivät kiinteistä kanavista lisätukea saaden mene solmuun. Puhtaanapidon kannalta on ohjauslistojen 21 pintojen oltava sileitä ja liukkaita.

Toinen keksinnön toteutusvaihtoehto on sellainen, että ohjauslistoilla 21 varustetun turbulenssikanaviston 12 tuloreuna (levy 20) tehdään niin avoimeksi kuin puhtaanapidon kannalta on mahdollista, mutta noin 7...10 kanavaläpimitan päähän tulo-reunasta tehdään huomattava kuristus esim. putken epäjatkuvalla poikkipintamuutok-sella. Tällöin voidaan lisätä edellä esitetyn yhtälöin ^-tyyppistä termiä, samalla kun mainittuun kuristuskohtaan muodostuva kuroutumiskerroin pysyy hyvin vakiona kanavan 18 ohjaamassa virtauksessa. Kuristuksen jälkeen tarvitaan taas vähintäin 7...10 D matka suoraa kanavaa 18 virtauksen rauhoittamiseksi. Ratkaisu merkitsee edelliseen verrattuna kasvavia käyttökustannuksia.

Kuviosta 3 näkyvällä tavalla on ohjauslistoihin 21 kiinnitetty sen molemmin puolin virtauksen kuristimet 22 ja näiden kuristusosien lisäksi voidaan mahdollisesti myös turbulenssiosan 12 kanavien 18 väliseinissä 17 käyttää kuristusosia 23, jotka ovat samalla tai eri kohtaa kuin ohjauslistoissa 21 olevat kuristusosat 22.

Kuvioiden 8-11 mukaisesti keksinnön mukaista stabilointijärjestelmää voidaan soveltaa myös sellaisissa perälaatikkorakenteissa, joissa turbulenssikanavisto 13a,13b muodostuu putkiryhmistä. Tällöinkin keksinnön mukaisesti voidaan virtauksen ohjaus-listat 21a,21b sijoittaa putkikanaviin 18a,18b. Kuvioiden 8 ja 9 mukaisesti oh-jauslista 21a on tasomainen ja se on pystysuuntainen ja korkeudeltaan olennaisesti yhtä suuri kuin putkikanavan 18a halkaisija kuitenkin niin, että ohjauslistan 21a ylä- ja alareunan sekä putken 17a sisäseinämän väliin jää selvä välys. Kuvioiden 10 ja 11 mukaisesti ohjauslista 21b on poikkileikkaukseltaan ristin muotoinen

Claims (11)

1. 8 56987 ja siinä on keskeltä yhteen liitetyt pysty- ja vaakatasoiset laipat. Ohjauslista 21b voidaan sijoittaa kanavaan 18b myös eri asentoon kuin mitä kuviossa 11 on esitetty. Keksintö ei ole mitenkään rajoitettu edellä vain esimerkin vuoksi selostettuihin yksityiskohtiin, jotka voivat vaihdella seuraavassa esitettävien patenttivaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.
2. 1. Paperikoneen hydraulisen perälaatikon (10) massasuspensiovirtauksen (F) stabi-lointijärjestelmä, johon perälaatikkoon (10) kuuluvat virtaussuunnassa peräkkäin jakoputkistosta lähtien virtauksen tasauskammio (11), turbulenssikanavisto (12) ja huulikartio-osa (13) sekä virtauksen kuristuskohta kuten reikälevy (20) mainitun tasauskammion (11) ja turbulenssikanaviston (12) yhtymäkohdassa, tunnettu siitä, että tasauskammiosta (11) turbulenssikanavistoon (12) tapahtuvan virtauksen (F ) suunnan muutoksista aiheutuvien virtausmäärän vaihteluiden ehkäisemiseksi mai-c nitun kuristuskohdan, kuten reikälevyn (20), virtausaukkojen (19) läpi on sovitettu ulottumaan virtauksen (F) pääsuunnan mukaisia ohjauslistoja (21) tai vastaavia ohjauselimiä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen stabilointijärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut ohjauslistat (21) tai vastaavat ovat erillään tasauskammion (11) pohja- ja kattotasoista tarpeellisten poikkivirtauksien mahdollistamiseksi.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen stabilointijärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittujen ohjauslistojen (21) etupää on kiinnitetty tasauskammion (11) tuloreunaan.
5. 4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen stabilointijärjestelmä, tunnettu siitä, että mainitut ohjauslistat (21) ulottuvat jälkipäästään sopivimmin suppenevina huomattavalle osalle perälaatikon huulikartiota (13). 1 Patenttivaatimuksen 1,2,3 tai 4 mukainen stabilointijärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittuja ohjauslistoja (21) on yksi kussakin turbulenssikanaviston (12) kanavassa (18). , 56987
6. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen stabilointijärjestelmä, jossa turbulenssikana-visto (12) muodostuu lamelliosasta, jonka seinämät (17) ovat kaltevassa asennossa pystytasoon nähden, tunnettu siitä, että ohjauslistojen (21) päätaso on olennaisesti lamelliosien mainittujen seinämien (17) suuntainen.
7. 7. Patenttivaatimuksen 1-6 mukainen stabilointijärjestelmä, jossa turbulenssikana-visto (12) muodostuu putkipatteristosta (17a), tunnettu siitä, että putkiin (17a,17b) on sijoitettu ohjauslistat (21a,21b), jotka ulottuvat olennaisesti koko putken (17a,17b) halkaisijalle.
8. 8. Patenttivaatimuksen 1-7 mukainen stabilointijärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjauslistat (21b) ovat poikkileikkaukseltaan ristin muotoisia (kuviot 10 ja 11).
9. 9. Patenttivaatimuksen 1-8 mukainen stabilointijärjestelmä, tunnettu siitä, että turbulenssikanavistoon (12) on ohjauslistoihin (21) ja/tai kanavien (18) seinämiin järjestetty massasuspensiovirtausta (F) kuristavia elimiä (22;23) kanavien (18) purkautumishäviökertoimen (1^) suurentamiseksi.
10. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen stabilointijärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjauslistoihin (21) ja/tai turbulenssikanaviston (12) kanavien (18) seinämiin järjestetyt virtausta (F) kuristavat elimet (22;23) on sijoitettu n. 7-10 kanavaläpimitan (D^) päähän turbulenssikanaviston (12) sekä tulo- että jättöreu-nasta.
11. 1. System för stabilisering av massasuspensionsströmmen (F) i en hydraulisk in-loppsllda (10) i en pappersmaskin, vilken inloppsllda (10) omfattar i strömnings-riktningen efter varandra, räknat fran ett fördelningsrörsystem en utjämningskammare (11) för strömningen, ett turbulenskanalsystem (12) och en läppkon (13), samt ett strypställe för strömningen, exempelvis en halskiva (20) mellan utjämningskammaren (11) och turbulenskanalsystemet (12), kännetecknat därav, att med strömningens (F) huvudriktning parallella styrlister (21) eller motsvarande styr-organ är anordnade att sträcka sig genom strömningsöppningar (19) i det nämnda strypstället, exempelvis halskivan (20), för att förhindra de variationer i ström-ningsmängden som beror pl riktningsändringar i strömningen (Fc) frän utjämnings-kammaren (11) in i turbulenskanalsystemet (12).