FI20235465A1 - Työstöyksikkö, järjestelmä ja menetelmä jaksottaisten tiemerkintöjen muodostamiseksi sekä vastaava tiemerkintä - Google Patents

Abstract

Keksintö koskee työstöyksikköä (14) jaksottaisten tiemerkintöjen (100) muodostamiseksi tien pintaan (102), johon työstöyksikköön (14) kuuluu - työstörunko (16) työstöyksikön (14) tukemiseksi sitä kannattavaan työkoneeseen, - pyörivä työstöterä (18), - tukipyörä (20) yhdistettynä työstörunkoon (16), ja - oskillointivälineet työstöterän (18) poikkeuttamiseksi oleellisesti vertikaalisuunnassa, - työstörunkoon (16) nivelletty apurunko (24) sanotun työstöterän (18) tukemiseksi, joka työstöterä (18) on päärumpu (40) tiemerkintöjen (100) poikkisuuntaan pohjaltaan (104) tasaisen tiemerkinnän (100) muodostamiseksi ja työstöyksikköön (14) kuuluu edelleen kaksi viisterumpua (42) laakeroituna työstörunkoon (16) ja sovitettuna ennen päärumpua viistettyjen reunojen (106) muodostamiseksi, jossa päärumpu (40) ja viisterummut (42) ovat sovitettu pyörimään vähintään 50 m/s, edullisesti vähintään 70 m/s kehänopeudella tiemerkinnän (100) hiomiseksi. Keksintö koskee myös järjestelmää ja menetelmää sekä täristävää tiemerkintää.

Description

TYÖSTÖYKSIKKÖ, JÄRJESTELMÄ JA MENETELMÄ JAKSOTTAISTEN TIEMER-

KINTÖJEN MUODOSTAMISEKSI SEKÄ VASTAAVA TIEMERKINTÄ

Keksinnön kohteena on työstöyksikkö jaksottaisten tiemerkin- töjen muodostamiseksi tien pintaan, johon työstöyksikköön kuuluu — työstörunko työstöyksikön tukemiseksi sitä kannatta- vaan työkoneeseen, —— pyörivä työstöterä tiemerkinnän työstämiseksi tien pintaan, — tukipyörä yhdistettynä työstörunkoon laitteen tuke- miseksi tien pintaan, ja - oskillointivälineet työstöterän poikkeuttamiseksi oleellisesti vertikaalisuunnassa tiemerkinnän jak- sottaisen, edullisesti aaltoilevan pohjan muodosta- miseksi.

Keksinnön kohteena on myös järjestelmä ja menetelmä jaksot- taisten tiemerkintöjen muodostamiseksi tien pintaan sekä vastaava tiemerkintä.

Tekniikan tasosta tunnetaan julkaisu EP 3266935 B, joka esittää jyrsinlaitteen täristävien tiemerkintöjen jyrsimisek- n si tien pintaan. Tässä laitteessa tieliikenneajoneuvoon

S 25 yhdistetty jyrsinlaite jyrsii hitaasti pyörivän terän avulla 3 tien pinnasta materiaalia samalla liikkuen vertikaalisuunnas- © sa edestakaisin epäsymmetrisen tukipyörän varassa. Samalla z irtoavaa materiaali kerätään talteen imuyksikön avulla. > Jyrsinlaitteella saavutetaan merkittävä tehokkuusparannus s 30 suhteessa perinteisiin oman alustakoneen omaaviin jyrsinlait-

N teisiin, jotka ovat tarkoitettu ainoastaan jyrsintöjen muo-

N dostamiseen, ja jotka tarvitsevat lisäksi erillisen imuauton ja varoitusauton.

Edellä mainitun jyrsinlaitteen ongelmana on kuitenkin se, että jyrsinnän seurauksena muodostettavan tiemerkinnän reunat ovat karkeat hitaasti pyörivän jyrsinpyörän repiessä materi- aalia tien pinnasta. Siistin lopputuloksen saamiseksi jyrsi- men pyörintänopeus on säädettävä hyvin tarkasti ja etenemis- vauhti pidettävä maltillisena.

Lisäksi esimerkiksi Norjassa kansalliset säännökset tiemer- kintöjen osalta vaativat tiemerkintöjen olevan reunoiltaan suoria ja viistettyjä sekä pohjaltaan tasaisia tiemerkinnän poikkisuunnassa, jotta vesi jakautuu tiemerkinnän pohjalle tasaisemmin. Tällaista tiemerkintää ei voida muodostaa edellä mainitun kaltaisella tekniikan tason laitteella, jossa on ainoastaan yksi jyrsinpyörä. Edellä mainitun laitteiston avulla voidaan muodostaa ainoastaan kuvassa 4 esitetyn kal- taista, tekniikan tason mukaista tiemerkintää 100, jossa reunat 106 ovat aaltoilevat kuten myös tiemerkinnän pohja 104. Tällainen tiemerkintä ei täytä esimerkiksi Norjan kan- sallisia vaatimuksia.

Keksinnön tarkoitus on aikaansaada tekniikan tason ratkaisuja tehokkaampi työstöyksikkö, järjestelmä ja menetelmä tiemer- kintöjen muodostamiseksi, joiden avulla voidaan muodostaa n reunoiltaan viistettyjä ja suoria tiemerkintöjä, joissa on

S 25 tiemerkinnän poikkisuuntaan tasainen pohja, tekniikan tason 3 ratkaisuja nopeammin. Lisäksi keksinnön tarkoituksena on © aikaansaada tekniikan tason täristäviä tiemerkintöjä pinnan- z karheudeltaan sileämpi täristävä tiemerkintä. Keksinnön > mukaisen työstölaitteen tunnusmerkilliset piirteet käyvät s 30 ilmi oheisesta patenttivaatimuksesta 1, keksinnön mukaisen

N järjestelmän tunnusmerkilliset piirteet oheisesta patentti-

N vaatimuksesta 10, keksinnön mukaisen menetelmän tunnusmerkil- liset piirteet oheisesta patenttivaatimuksesta 12 ja keksin-

nön mukaisen tiemerkinnän tunnusmerkilliset piirteet oheises- ta patenttivaatimuksesta 14.

Keksinnön mukaisen työstöyksikön tarkoitus voidaan saavuttaa työstöyksiköllä jaksottaisten tiemerkintöjen muodostamiseksi tien pintaan, johon työstöyksikköön kuuluu työstörunko työs- töyksikön tukemiseksi sitä kannattavaan työkoneeseen, pyörivä työstöterä tiemerkinnän työstämiseksi tien pintaan ja työstö- runkoon nivelletty apurunko työstöterän tukemiseksi. Lisäksi työstöyksikköön kuuluu tukipyörän yhdistettynä työstörunkoon laitteen tukemiseksi tien pintaan sekä oskillointivälineet työstöterän poikkeuttamiseksi oleellisesti vertikaalisuunnas- sa tiemerkinnän jaksottaisen, edullisesti aaltoilevan pohjan muodostamiseksi. Työstöterä on päärumpu tiemerkintöjen poik- kisuuntaan pohjaltaan tasaisen tiemerkinnän muodostamiseksi.

Työstöyksikköön kuuluu edelleen kaksi viisterumpua laakeroi- tuna työstörunkoon ja sovitettuna työstöyksikön kulkusuunnas- sa ennen päärumpua tiemerkinnän viistettyjen reunojen muodos- tamiseksi. Päärumpu ja viisterummut ovat sovitettu pyörimään vähintään 50 m/s, edullisesti vähintään 70 m/s kehänopeudella tiemerkinnän hiomiseksi tien pintaan. päärumpu ja viisterummut voivat olla sovitettu pyörimään 50 - n 300 m/s, edullisesti 70 - 130 m/s kehänopeudella tiemerkinnän

S 25 hiomiseksi tien pintaan. Tätä suuremman nopeuden käyttäminen 3 hukkaa energiaa ja voi aiheuttaa vahinkoa päärummun tai © viisterumpujen rakenteelle.

E

LO Keksinnön mukaisella työstölaitteella voidaan muodostaa s 30 tiemerkintöjä, joissa on suorat ja viistetyt reuna sekä

N tiemerkinnän poikkisuuntaan tasainen pohja, tekniikan tason

N ratkaisuja huomattavasti suuremmalla tehokkuudella hiontatek- niikan ja erillisten päärummun ja viisterumpujen käytön ansiosta. Viisterummut muodostavat vakiosyvyydellä olevat tiemerkinnän viistetyt ja suorat reunat, kun taas nivellet- tyyn apurunkoon sovitettu päärumpu muodostaa tiemerkinnän poikkisuunnassa tasaisen ja pituussuunnassa jaksoittain syvyydeltään muuttuvan eli edullisesti aaltoilevan pohjan.

Nopeasti pyörivien päärummun ja viisterumpujen avulla materi- aalia poistetaan tienpinnasta hiomalla, jolloin tiemerkinnän pinta muodostuu tien pinnan asfalttikerrosta sileämmäksi kerrokseksi. Tämä puolestaan on tiemerkintöjen maalauksen kannalta positiivinen seikka, sillä maalia kuluu sileämpään pintaan vähemmän kuin tekniikan tason mukaiseen karkeampaan pintaan.

Edullisesti päärumpu on sovitettu pyörimisakselinsa osalta kohtisuorasti työstöyksikön kulkusuuntaan nähden ja tien pinnan tason suhteen yhdensuuntaisesti.

Edullisesti viisterumpuihin kuuluu timanttihampaita sovitet- tuna viisterummun leveydelle, jossa timanttihampaiden pituus viisterummun säteen suunnassa on kasvava tai pienenevä viis- terummun leveydellä tiemerkinnän viistetyn reunan muodosta- miseksi kunkin viisterummun pyörimisakselin ollessa kohtisuo- rasti työstöyksikön kulkusuuntaan nähden ja tien pinnan tason suhteen yhdensuuntaisesti. Viisterumpujen pyöriessä kukin n timanttihammas poistaa materiaalia tien pinnasta ollessaan

S 25 kontaktissa tien pintaan, jolloin yksittäisen hampaan poista- 3 ma materiaalimäärä on pieni ja työstöjäljestä tulee sileä. @ z Edullisesti myös päärumpuun kuuluu timanttihampaita. Nämä > ovat erittäin kestäviä.

S 30 3

N Edullisesti kukin timanttihammas on kiinnitettävissä viiste-

N rumpuun tai päärumpuun erikseen. Näin timanttihampaita voi- daan vaihtaa niiden vaurioituessa yksi kerrallaan, eikä koko viisterumpua tai päärumpua tarvitse vaihtaa yksittäisen timanttihampaan vaurioituessa.

Edullisesti työstöyksikköön kuuluu työstöyksikön poikkisuun- 5 tainen poikkinivel, jonka avulla apurunko on nivelletty työstörunkoon. Oskillointivälineet kääntävät apurunkoa poik- kinivelen suhteen edestakaisin, jolloin myös päärummun etäi- syys tienpinnasta muuttuu tiemerkinnän aaltoilevan pohjan muodostamiseksi.

Edullisesti oskillointivälineet käsittävät epäsymmetrisen muotopyörän laakeroituna työstörunkoon, johon apurunko tukeu- tuu sen kääntämiseksi poikkinivelen suhteen apurungon verti- kaalisen liikkeen aikaansaamiseksi. Muotopyörä on luotettava ja yksinkertainen tapa aikaansaada päärummun vertikaalinen edestakainen oskilloiva liike.

Edullisesti työstöyksikköön kuuluu voimansiirto pyörimisliik- keen välittämiseksi tukipyörältä muotopyörälle. Näin muoto- pyörä pyörii automaattisesti synkronoidusti työstölaitteen etenemisnopeuden suhteen.

Edullisesti poikkiniveleen kuuluu ensimmäinen akseli laake- n roituna työstörunkoon, ja sanotut viisterummut ja apurunko

S 25 ovat sovitettu ensimmäiselle akselille, apurungon ollessa 3 laakeroitu ensimmäiselle akselille ja viisterumpujen ollessa © kiinnitettynä ensimmäiselle akselille siten, että ensimmäisen

E akselin pyörimisliike siirtyy viisterumpuihin. Näin viiste- > rummut etenevät tasaisesti valitulla vakiotyöstösyvyydellä, s 30 kun taas ensimmäisen akselin ympäri kääntyvään apurunkoon

N laakeroitu päärumpu liikkuu vaihtelevalla työstösyvyydellä

N hyödyntäen samaa ensimmäistä akselia tukirakenteena.

Viisterummut voivat olla kiinnitetty ensimmäiselle akselille irrotettavasti siten, että viisterumpujen sijainti ensimmäi- sellä akselilla on muutettavissa työstettävän tiemerkinnän leveyden muuttamiseksi. Tämä mahdollistaa saman työstölait- teen käytön erilevyisien tiemerkintöjen tuottamiseen ilman rakenteellisia muutoksia.

Erään sovellusmuodon mukaan työstöyksikköön kuuluu ensimmäi- nen toimilaite, edullisesti hydrauliikkamoottori, päärummun pyörittämiseksi ja toinen toimilaite, edullisesti toinen hydrauliikkamoottori, viisterumpujen cpyörittämiseksi. Hyd- rauliikkamoottorit toimilaitteina ovat varmatoimisia toimi- laitteita, joille on tarjolla hydrauliikkaa työstöyksikköä kannattavasta työkoneesta, esimerkiksi kuorma-autosta tai traktorista. Vaihtoehtoisesti toimilaitteet voivat olla myös sähkömoottoreita.

Erään sovellusmuodon mukaan muotopyörän ulkokehän muoto vastaa siniaaltoa. Näin muotopyörään tukeutuvan apurungon vertikaalinen liike on siniaallon muotoista ja siirtyy samal- la apurunkoon laakeroituun päärumpuun ja sitä kautta tiemer- kinnän pohjan muotoon. n Keksinnön mukaisen järjestelmän tarkoitus voidaan saavuttaa

S 25 järjestelmällä jaksottaisten tiemerkintöjen muodostamiseksi 3 tien pintaan, johon järjestelmään kuuluu laitteisto tiemer- © kintöjen työstämiseksi ja tieliikenneajoneuvo tai sen perä- z vaunu laitteiston kannattamiseksi, johon laitteeseen kuuluu > runko työstöyksikön ripustamiseksi tieliikenneajoneuvoon tai s 30 sen perävaunun yhteyteen sekä jonkin edellä mainitun sovel-

N lusmuodon mukainen työstöyksikkö tiemerkintöjen työstämiseksi

N tien pintaan yhdistettynä runkoon. Edelleen laitteistoon kuuluu imuvälineet sovitettuna ainakin osittain työstöyksikön yhteyteen työstössä irtoavan tien pinnan materiaalin ime-

, miseksi pois tien pinnalta ja korkeussäätövälineet sovitettu- na työstörungon yhteyteen työstörungon liikuttamiseksi verti- kaalisuunnassa suhteessa runkoon ja tien pintaan työstöterän työstösyvyyden säätämiseksi.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä integroituu sekä imulait- teisto että työstöyksikkö tieliikenneajoneuvon tai sen perä- vaunun yhteyteen, jolloin työstöyksiköllä voidaan tehdä yhtä aikaa sekä tiemerkintöjen hiontaa että materiaalin keräystä.

Keksinnön mukainen mukaisessa järjestelmässä työstöyksikkö voidaan integroida osaksi tieliikenneajoneuvoa tai sen perä- vaunua, jolloin erillistä ja kallista omavoimaista työstöyk- sikköä ei tarvita. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä työs- töyksikön vertikaalista positiota suhteessa tieliikenneajo- neuvon runkoon kiinnitettyyn laitteen runkoon voidaan säätää korkeussäätövälineiden avulla tiemerkinnän halutun syvyyden saavuttamiseksi. Koska työstöyksikön päärummun ja viiste- rumpujen korkea pyörintänopeus mahdollistaa tiemerkintöjen nopean ja tarkan hionnan tien pintaan myös suurilla työs- tönopeuksilla, on tieliikenneajoneuvon käyttö työstöyksikön ripustamiseen optimaalista, koska tieliikenneajoneuvo kykenee vaivatta suuriin ajonopeuksiin. n Edullisesti järjestelmään kuuluu jäähdytysvälineet päärummun

S 25 ja viisterumpujen jäähdyttämiseksi, joihin jäähdytysvälinei- 3 siin kuuluu vesisäiliö, suuttimet sijoitettuna päärummun ja © viisterumpujen yhteyteen veden syöttämiseksi, edullisesti z sumuttamiseksi päärummun ja viisterumpujen päälle, pumppu > veden pumppaamiseksi vesisäiliöstä suuttimille sekä linjastot s 30 vesisdilion yhdistämiseksi suuttimiin. Päärummun ja viiste-

N rumpujen jäähdytyksen merkitys kasvaa keksinnön mukaisessa

N järjestelmässä, jossa työstöyksikön päärumpu ja viisterummut pyörivät huomattavan suurella kehänopeudella verrattuna tekniikan tason mukaiseen jyrsinlaitteen jyrsinpyörään.

Jäähdytysvälineiden syöttämä vesi myös sitoo pölyä ja estää pölyn leviämisen ympäristöön.

Edullisesti työstöyksikkö on sovitettu sijoitettavan tielii- kenneajoneuvon pituussuunnassa tieliikenneajoneuvoon kuulu- vien pyörien väliselle matkalle pääosin tieliikenneajoneuvon rungon alle. Näin sijoitettuna työstöyksikkö on suojassa iskuilta, eikä pidennä tieliikenneajoneuvon kokonaispituutta.

Edullisesti imuvälineisiin kuuluu tieliikenneajoneuvoon tai sen perävaunuun yhdistetty imusäiliö jyrsinnässä irtoavan tien pinnan materiaalin keräämiseksi, imuyksikkö imun aikaan- saamiseksi ja imuletku jyrsinnässä irtoavan tien pinnan materiaalin imemiseksi jyrsinterän yhteydestä imusäiliöön imuyksikön aikaansaaman imun avulla. Tämä mahdollistaa tie- merkintöjen muodostamisen ainoastaan yhden työntekijän voi- min, joka ohjaa tieliikenneajoneuvoa ja samalla laitteen toimintaa.

Edullisesti tieliikenneajoneuvo on kuorma-auto. Kuorma- autossa on valmiiksi tarjolla riittävästi tehoa työstöyksikön ja imuvälineiden käyttämiseksi sekä kantokykyä tiemerkinnän muodostamisen yhteydessä syntyvän materiaalin talteen otta- n miseksi. Lisäksi käytettäessä kuorma-autoa siirtoajot ovat

S 25 nopeita suorittaa ja kuorma-autoa voidaan käyttää talvella 3 muihin käyttötarkoituksiin irrottamalla laitteisto kuorma- © autosta.

E

LO Edullisesti työstöyksiköitä on kaksi kappaletta, kukin yhdel- s 30 lä puolella tieliikenneajoneuvoa. Näin työstöyksikköä ei

N tarvitse irrottaa ja kiinnittää uudelleen vaihdettaessa

N työstön puolta.

Keksinnön mukaisen menetelmän tarkoitus voidaan saavuttaa menetelmällä jaksottaisten tiemerkintöjen muodostamiseksi tien pintaan, jossa menetelmässä ajetaan työkoneella tien pinnalla, muodostetaan tien pintaan tiemerkintää pyörivän työstöterän avulla työstöterän poistaessa tien pinnasta materiaalia, siten, että muodostetaan tiemerkintään suorat viistetyt reunat käyttäen kahta toistensa suhteen välin päähän sijoitettu pyörivää viisterumpua ja tiemerkintöjen poikkisuuntaan tasainen pohja käyttäen työstöteränä päärum- pua. Lisäksi menetelmässä poikkeutetaan päärumpua vertikaali- suunnassa tiemerkinnän pituussuuntaisesti jatkuvasti aaltoi- levan muodon aikaansaamiseksi. Menetelmässä viisterummut ja päärumpu ovat sijoitettu samaan työstöyksikköön ja päärumpua ja viisterumpuja pyöritetään vähintään 50 m/s, edullisesti vähintään 70 m/s kehänopeudella tiemerkinnän hiomiseksi tien pintaan.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä tiemerkinnän muodostaminen on kaksivaiheinen prosessi, jossa syvyydeltään vakiot, suorat reunat tiemerkintään muodostetaan vakiokorkeudella olevien viisterumpujen avulla, kun taas tiemerkinnän aaltoileva pohja muodostetaan edullisesti viisterumpuja seuraavan päärummun avulla. Vaihtoehtoisesti viisterummut voivat olla sijoitettu n myös päärummun jälkeen työstöyksikön kulkusuunnassa.

S 25

N

3 Päärumpua ja viisterumpuja voidaan pyörittää 50 - 300 m/s, © edullisesti 70 - 130 m/s kehänopeudella tiemerkinnän hio- z miseksi tien pintaan. Tätä suuremman nopeuden käyttäminen > hukkaa energiaa ja voi aiheuttaa vahinkoa päärummun tai s 30 viisterumpujen rakenteelle. & &

Edullisesti päärumpu on sovitettu pyörimisakselinsa osalta kohtisuorasti työstöyksikön kulkusuuntaan nähden ja tien pinnan tason suhteen yhdensuuntaisesti.

Edullisesti menetelmässä käytetään jonkin edellä mainitun sovellusmuodon mukaista työstöyksikköä tiemerkintöjen muodos- tamiseksi.

Edullisesti keksinnön mukaisella työstöyksiköllä, järjestel- mällä ja menetelmällä muodostettava jaksottainen tiemerkintä on niin sanottu täristävä tiemerkintä. Tulee kuitenkin ymmär- tää, että työstöyksikköä, järjestelmää ja menetelmää voidaan käyttää myös muodostamaa esimerkiksi tien keskimerkintöjä tai muita jaksoittain toistuvia merkintöjä edullisesti tien sivussa olevien täristävien tiemerkintöjen sijaan. Tällaiset muut tiemerkinnät eivät välttämättä aiheuta vastaavaa herät- tävää tärinää kuin täristävä tiemerkintä, vaan toimivat muutoin huomiota herättävänä elementtinä.

Keksinnön mukaisen tiemerkinnän tarkoitus voidaan saavuttaa jaksottaisella tiemerkinnällä asfalttitietä varten, johon kuuluu pohja, joka pohja on tiemerkinnän poikkisuunnassa tien pinnan tason suhteen yhdensuuntainen ja tiemerkinnän pituus- n suunnassa aaltoileva, ja viistetyt reunat, jotka reunat

S 25 yhtyvät sanottuun pohjaan. Viistetyt reunat ovat tiemerkinnän 3 pituussuuntaiset ja oleellisesti suorat. Tiemerkinnän pinnan- © karheus (Ra) oleellisesti kaikilla tiemerkinnän pinnoilla z välillä 0,2 - 10 um, edullisesti 0,4 - 6 um. a 3 x 30 Keksinnön mukainen tiemerkintä on pinnaltaan tekniikan tason

N mukaisia tiemerkintöjä sileämpi, mikä tekee siitä visuaali-

N sesti siistimmän, mutta myös vähentää tiemerkintöjen maalaa- miseen käytettävän maalin käyttöä. Maalinkäytön vähentyminen johtuu sileämmästä pinnasta, jonka ominaispinta-ala on karkea ja huokoista pintaa pienempi.

Edullisesti tiemerkintä on muodostettu jonkin yllä mainitun sovellusmuodon mukaisella menetelmällä, jossa tiemerkintä hiotaan tien pintaan. Hionta antaa tiemerkinnälle sen ominai- sen pinnankarheuden.

Keksintöä, jota ei ole rajoitettu seuraavassa esitettäviin sovellusmuotoihin, selostetaan tarkemmin viittaamalla ohei- siin kuviin, joissa

Kuva la esittää sivulta päin keksinnön mukais- ta järjestelmää,

Kuva 1b esittää päältä päin keksinnön mukaista järjestelmää,

Kuva 2a esittää aksonometrisesti taka- ja yläviistosta keksinnön mukaista työs- töyksikköä erillään,

Kuva 2b esittää aksonometrisesti etu- ja alaviistosta keksinnön mukaista työs- töyksikköä erillään,

Kuva 2c esittää takaa päin keksinnön mukaista n työstöyksikköä erillään,

S 25 Kuva 2d esittää päältä päin keksinnön mukaista 3 työstöyksikköä erillään, © Kuva 2e esittää sivulta päin osittain leikat-

I tuna keksinnön mukaista työstöyksikköä > erillaan, 3 = 30 Kuva 2f esittää kuvan 3e suhteen vastakkaisel-

N ta sivulta päin keksinnön mukaista

N työstöyksikköä erillään,

Kuva 3a esittää aksonometrisesti keksinnön mukaista järjestelmää ilman tieliiken-

neajoneuvon rungon yläpuolisia raken- teita,

Kuva 3b esittää päältä päin keksinnön mukaista järjestelmää ilman tieliikenneajoneu- von rungon yläpuolisia rakenteita,

Kuva 3c esittää aksonometrisesti alaviistosta keksinnön mukaista järjestelmää ilman tieliikenneajoneuvon rungon yläpuoli- sia rakenteita,

Kuva 4 esittää aksonometrisesti tekniikan tason mukaista tiemerkintää,

Kuva 5 esittää aksonometrisesti keksinnön mukaista tiemerkintää,

Kuva 6 esittää tiemerkinnän pituussuuntaisena leikkauskuvana keksinnön mukaista tie- merkintää,

Kuvat 7a -— 7c esittävät tiemerkinnän poikkisuuntai- sena leikkauskuvana keksinnön mukaisen tiemerkinnän muodostamisen vaiheita keksinnön mukaisella menetelmässä.

Kuvissa la ja lb on esitetty keksinnön mukainen järjestelmä 11, johon kuuluu perusosina tieliikenneajoneuvon 1 tai sen n perävaunu ja tiemerkintöjen laitteisto 10, joka käsittää

S 25 edullisesti tieliikenneajoneuvon 1 runkoon 3 kiinnitetyn 3 laitteiston 10 rungon 12, runkoon 12 liittyvän työstöyksikön © 14, imuvälineet 22 työstön aikana tien pinnasta 102 irtoavan z materiaalin keräämiseksi sekä korkeussäätövälineet 15 työs- > töyksikön 14 työstökorkeuden säätämiseksi. Keksinnössä ideana s 30 on yhdistää työstöyksikkö 14 ja imuvälineet 22 tavallisen

N tieliikenneajoneuvon 1 tai sen perävaunun yhteyteen, jolloin

N monta työvaihetta voidaan suorittaa samalla järjestelmällä yhden henkilön toimesta. Vaikka hakemuksessa esitetään tie- merkinnät ainoastaan asfalttiin tehtävinä merkintöinä, voi-

daan keksintöä soveltaa myös muusta raaka-aineesta tehtyihin tiepintoihin, kuten betoniin. Kuvien la ja 1b mukaisesti keksinnön mukainen järjestelmä 11 ja työstöyksikkö 14 on muodostettu tieliikenneajoneuvona 1 toimivan kuorma-auton 2 yhteyteen, edullisesti kuorma-auton 2 eturenkaan 5 taakse, pääosin kuorma-auton rungon 3 alle. Tästä eteenpäin sovellus- muotojen kuvauksessa käytetään tieliikenneajoneuvona kuorma- auto, mutta tulee ymmärtää, että kuorma-auton sijaan tielii- kenneajoneuvo voi olla myös traktori tai pyöräkuormaaja.

Keksinnön mukaista työstöyksikköä voidaan käyttää osana keksinnön mukaista järjestelmää tai kokonaan erillään ilman keksinnön mukaista järjestelmää esimerkiksi tuettuna pyörä- kuormaajan etunostolaitteisiin. Tällöin kuitenkin irtoava materiaalin keräys ja muun liikenteen varoittaminen tulee suorittaa omilla työyksiköillään, mikä lisää tarvittavan työvoiman määrää.

Keksinnön mukaiseen työstöyksikköön 14 kuuluu kuvien 2a - 2f mukaisesti työstörunko 16 työstöyksikön 14 tukemiseksi sitä kannattavaan työkoneeseen, edullisesti tieliikenneajoneuvoon, ja työstörungon 16 sisään nivelletty apurunko 24, jota poik- keutetaan oskillointivälineiden 35 avulla oleellisesti verti- n kaalisuunnassa tiemerkinnän aaltoilevan pohjan muodostamisek-

S 25 si. Työstöyksikön 14 työstöteränä 18 toimiva pyörivä päärumpu 3 40 on laakeroitu sanottuun apurunkoon 24 ja muodostaa pyö- © riessään tiemerkinnän pohjan. Työstöyksikköön 14 kuuluu z lisäksi kaksi päärummun 40 suhteen erillistä viisterumpua 42, > sovitettuina välin päähän toisistaan tiemerkinnän viistetty- s 30 jen reunojen muodostamiseksi. Edullisesti viisterumpujen 42

N välinen etäisyys vastaa oleellisesti päärummun 40 leveyttä,

N jotta viistetyt reunat sijoittuvat tiemerkinnän pohjan reu- noille.

Kuvien 2a - 2f mukaisesti työstörunko 16 voi olla kahdesta yhdensuuntaisesta teräslevyleikkeestä 17 muodostettu, edulli- sesti suorakaiteen muotoinen kokonaisuus, jossa teräslevy- leikkeet 17 sidotaan yhteen poikkitukien 19 avulla. Työstö- runko voi olla muodostettu käyttäen 5 - 15 mm teräslevyleik- keitä ja 2 - 8 mm profiilista tehtyjä poikkitukia 19, jotka hitsataan yhteen. Poikkitukien 19 tarkoitus on sitoa teräsle- vyleikkeet 17 yhteen.

Työstörungon 16 sisään on muodostettu apurunko 24, joka muodostuu myös kahdesta, välin päähän toisistaan sovitetusta terdslevyleikkeesta 17 ja nämä toisiinsa sitovasta poikki- tuesta 19. Apurunko 24 edullisesti laakeroitu ensimmäiselle akselille 25, joka on puolestaan laakeroitu työstörunkoon 16 teräslevyleikkeen 17 ja korvakkeen 27 välille kuvien 2b ja 2d mukaisesti. Edullisesti ensimmäinen akseli 25 on sijoitettu tydstdrungon 16 yhteen päähän. Apurunkoon 24 on laakeroitu kuvan 2b mukaisesti päärumpu 40, jota liikutetaan apurungon 24 avulla vertikaalisesti edestakaisin tiemerkinnän työstön aikana.

Työstöyksikkö 14 tuetaan tien pintaan tukipyörän 20, tai edullisesti kuvien 2a - 2£ mukaisesti kahden tukipyörän 20 n avulla, jotka sijaitsevat toisella akselilla 34, joka on

S 25 laakeroitu työstörunkoon 16 vastakkaiseen päähän kuin ensim- 3 mäinen akseli 25. Edullisesti työstöyksikköön 14 kuuluu © voimansiirto 26, joka voi olla toteutettu hammaspyörävedon z avulla toisen akselin 34 jatkeelle asetettua hammaspyörää 28 > käyttäen. Kuvissa ei ole esitetty hammaspyörävedon ketjua tai s 30 hihnaa. Työstöyksikön 14 edetessä tien pinnalla edullisesti

N tieliikenneajoneuvon työntämänä tien pintaan tukeutuva tuki-

N pyörä tai -pyörät 20 välittävät pyörimisliikettä toiselle akselille 34, jonka mukana hammaspyörä 28 pyörii. Ketjun tai hihnan avulla tämä pyörimisliike siirretään kolmannelle akselille 33, joka on laakeroitu työstörunkoon 16 kuvan 2b mukaisesti. Kolmannen akselin 33 jatkeelle on lisätty myös hammaspyörä, joka ottaa vastaan ketjun tai hihnan välittämän vedon pyörittäen kolmatta akselia 33. Kolmannelle akselille 33 on edullisesti sovitettu muotopyörä 60, jonka ulkomuoto määrittää muodostettavan tiemerkinnän pohjan muodon tiemer- kinnän pituussuunnassa. Edullisesti muotopyörän 60 ulkopinnan muoto vastaa siniaaltoa, jolloin myös tiemerkinnän pohjan muoto muodostuu vastaavanlaiseksi tiemerkinnän pituussuunnas- sa. Apurunko 24 tukeutuu edullisesti muotopyörään varren 56 välityksellä, joka on kiinteästi kiinnitetty apurunkoon 24.

Varsi 56 välittää pyörivän muotopyörän 60 liikkeen apurunkoon 24, joka kääntyy ensimmäisen akselin 25 ympäri aikaansaaden pyörivän päärummun 40 vertikaalisen, edestakaisen liikkeen.

Toisin sanottuna toinen akseli 34, tukipyörä tai -pyörät 20, voimansiirto 26, kolmas akseli 33, muotopyörä 60 ja varsi 56 muodostavat työstöyksikköön 14 kuuluvat oskillointivälineet 35 edullisessa toteutuksessa.

Vaihtoehtoisesti oskillointivälineet voidaan toteuttaa myös tukemalla apurunko suoraan tien pintaan apurunkoon laake- roidun muotopyörän avulla, mutta tällöin ongelmaksi voi muodostua se, että muotopyörä lähtee liukumaan alustaa vas- n ten, jolloin oskillointi pysähtyy. Kuvassa 2b esitetyssä

S 25 oskillointivälineiden toteutuksessa ei ole tätä ongelmaa koko 3 työstöyksikön painon kohdistuessa tukipyörään tai -pyöriin © 20.

E

LO Mikäli tukipyörän luistamiseen liittyvää ongelmaa esiintyy, s 30 voidaan kuvan 2a mukaisesti käyttää kiinnityspistettä 30

N erillisen moottorin asentamiseksi osaksi voimansiirtoa, jolla

N varmistetaan synkronoitu apurungon liike suhteessa etenemis- nopeuteen.

Edullisesti tukipyörät ovat sivuttain siirrettävissä toisella akselilla. Näin tukipyörät voidaan sovittaa liikkumaan aina- kin osittain työstettävän viisteen päällä, jolloin tien epätasainen muoto ei aiheuta virhettä työstettävään tiemer- kintään.

Keksinnön mukaisessa työstöyksikössä 14 päärumpua 40 ja viisterumpuja 42 pyöritetään vähintään 50 m/s, edullisesti vähintään 70 m/s kehänopeudella. Päärummun halkaisijalla 200 mm kierrosnopeus on luokkaa 3000 rpm. Päärummun ja viiste- rumpujen kohdatessa tien pinnan pyörintänopeus on niin suuri, että materiaalin irrottaminen tapahtuu hiomalla pieniä ker- roksia materiaalia toisin kuin tekniikan tason mukaisessa jyrsimisessä, jossa paksu kerros materiaalia irrotetaan kerralla hitaalla pyörimisnopeudella. Edullisesti sekä pää- rumpua 40 että viisterumpuja 42 pyöritetään käyttäen hyd- raulista moottoria, joka on esitetyt kuvissa 2a — 2f viitenu- merolla 38. Hydraulinen moottori voi käsittää vaihteiston voiman ulosottoakselin pyörimisnopeuden nostamiseksi. Hiotta- essa moottorilta vaadittava vääntömomentti on huomattavasti jyrsintään pienempi, mutta vaadittava pyörimisnopeus suurem- pi. n Edullisesti hydraulisen moottorin 38 voiman ulosottoakselille

S 25 on sovitettu kaksi vetopyörää 48 ja 50, jotka näkyvät kuvassa 3 2b. Näiden kautta voidaan välittää edullisesti hihnavetoises- © ti voimaa päärummulle 40 ja viisterummuille 42. Tarkemmin z sanottuna hihna sijoitetaan ensimmäisen vetopyörän 48 ja > päärummun 40 akselin jatkeelle sovitetun kolmannen vetopyörän s 30 54 välille ja toisaalta toisen vetopyörän 50 ja ensimmäisen

N akselin 25 jatkeelle sovitetun neljännen vetopyörän 52 välil-

N le, vaikkei hihnoja ole esitetty kuvissa. Vaihtoehtoisesti hihnavedon sijaan vetoa voidaan välittää myös esimerkiksi hammaspyöriä ja ketjua käyttäen.

Kuvan 2b mukaisesti viisterummut 42 ovat lukittu ensimmäisel- le akselille 25 siten, että ensimmäinen akseli 25 välittää pyörimisliikettä viisterummuille 42. Viisterummut 42 voivat olla kiinnitetty ensimmäiseen akseliin käyttäen puristusluki- tusta 43, joka liittyy kuhunkin viisterumpuun 42. Puristuslu- kituksen 43 pultteja löysäämällä voidaan viisterumpuja 42 siirtää ensimmäisellä akselilla 25 sen pituussuunnassa halut- tuihin positioihin eri levyisien tiemerkintöjen työstämisek- si.

Edullisesti sekä viisterumpuihin 42 että päärumpuun 40 on kiinnitetty timanttihampaita 36 limittäin kuvan 2c mukaises- ti. Timanttihampaat ovat edullisesti kiinnitetty viisterumpu- jen 42 ja päärummun 40 vaippaan muodostettuihin syvennyksiin yksi kerrallaan, jolloin timanttihampaat ovat tarvittaessa vaihdettavissa yksittäin. Tien materiaalin kanssa kontaktissa on pääasiallisesti timanttihampaat, ei rumpujen vaipat.

Rumpujen vaippojen kontakti tien materiaaliin muodostuu ainoastaan irtoavan materiaalin osuessa vaippaan. Timantti- hampaat voivat olla halkaisijaltaan 5 - 20 mm, edullisesti 3 = 12 mm ja voivat olla juotettuna yksi kerrallaan rummun vaippaan muodostettu jyrsintään. Viisterumpujen vaippa voi n olla päärummun tavoin pyörimisakselin suuntainen ja halkai-

S 25 sijaltaan tasainen, vaikka haluttu työstöjälki on viistetty 3 reuna tiemerkintään. Viistetty muoto saadaan edullisesti © aikaan muuttamalla viisterummun timanttihampaiden pituutta z rummun säteen suunnassa siten, että lähempänä työstöyksikön > keskustaa timanttihampaat ovat pidempiä kuin mentäessä viis- s 30 terumpua lähemmäs työstöyksikön reunoja. Edullisesti käytet-

N tävät viisterummut ja päärumpu ovat jatkuvia, eli niissä on

N timanttihampaita ympäri rumpua ja rumpu pyörii jatkuvasti.

Kuvissa 3a - 3c on esitetty tarkemmin keksinnön mukaisen työstöyksikön 14 kiinnittämistä osaksi tiemerkintöjen työs- töön tarkoitettua laitteistoa 10, joka on osa keksinnön mukaista järjestelmää 11. Tässä sovellusmuodossa tieliiken- neajoneuvon 1 rungossa 3 pyörät 4 ovat sijoitettu toisella tavalla kuin kuvien la ja 1b sovellusmuodossa, mutta työstö- yksikkö 14 on molemmissa toteutuksissa pyörien 4 välissä.

Laitteiston 10 rungon 12 muodostaa kuvissa 3c paremmin näkyvä poikittainen runkolevy 70, joka muodostaa haarukkamaisen rakenteen, joka ympäröi tieliikenneajoneuvon 1 runkoa 3.

Poikittaiseen runkolevyyn 70 liittyvät sivusiirtojohteet 72, jotka voivat olla teleskooppiset. Työstöyksikkö 14 on liitet- ty sivusiirtojohteilla 72 liikkuvaan kelkkaan 80, joka on siirrettävissä sivusiirtojohteilla 72 sivusiirtosylinterien 76 avulla työntämällä. Sivusiirtosylinteri 76 voi olla lii- tetty poikittaisen runkolevyn 70 ja kelkan 80 välille. Vas- taavaa poikittaista runkolevyä voidaan käyttää myös kulku- suunnassa takimmaisen sivusiirtojohteen kiinnittämiseksi runkoon tai kiinnitys voidaan suorittaa myös kuvien 3a - 3c mukaisesti kiinnityslevyn 82 avulla suoraan tieliikenneajo- neuvon 1 rungon 3 sivuun. Vaikka kuvissa 3a - 3c on esitetty ainoastaan yksi sivusiirtosylinteri 76, tulee ymmärtää, että edullisesti molempien sivusiirtojohteiden 72 ja kelkkojen 80 n yhteydessä on sivusiirtosylinterit, joiden avulla työstöyk-

S 25 sikkö 14 voidaan siirtää tieliikenneajoneuvon 1 sivuun tai 3 sen alle piiloon kuljetusta varten. Toisin sanottuna rungon © 12 muodostavat edullisesti poikittainen runkolevy 70, sivu- z siirtojohteet 72 ja kelkat 80. a

O

= 30 Vaikka kuvissa 3a - 3c on esitetty ainoastaan yksi työstöyk-

N sikkö 14 sovitettuna yhdelle puolelle tieliikenneajoneuvoa 1,

N tulee ymmärtää keksinnön mukaiseen järjestelmään ja sen laitteistoon kuuluu edullisesti kaksi runkoa ja kaksi työs-

töyksikköä, kukin yhdelle puolelle tieliikenneajoneuvon runkoa.

Keksinnön mukaiseen järjestelmään 11 kuuluu korkeussäätöväli- neet 15, joiden avulla työstöyksikön 14 viisterumpujen 42 työstösyvyyttä voidaan säätää. Kuvan 3a sovellusmuodossa korkeussäätövälineisiin 15 kuuluu kulkusuunnassa takimmaisel- la sivusiirtojohteella 72 olevan kelkan 80 yhteyteen sovitet- tu poikkisuuntainen nivel 84, jonka ympäri työstörunko 16 on käännettävissä kulkusuunnassa etummaisilla sivusiirtojohteil- la 72 olevaan kelkkaan 80 kuuluvan nostosylinterin 74 avulla.

Nostosylinteri 74 on sovitettu kelkan 80 ja työstörunaon 16 välille ja sen pituutta muuttamalla saadaan kierrettyä työs- törunkoa 16 suhteessa poikkisuuntaiseen niveleen 84.

Erään sovellusmuodon mukaan korkeussäätövälineet voivat olla kuorma-auton ilmajousien säätövälineet, jolla kuorma-auton rungon ja tien pinnan välistä etäisyyttä säädetään oikean työstösyvyyden saavuttamiseksi.

Erään sovellusmuodon mukaan nostosylinteri 74 voidaan tarvit- taessa käyttää myös työstöyksikön painattamiseen alustaa vasten, mikäli työstöyksikkö pyrkii nousemaan irti tien

S . pinnasta.

N

3 Käytettävät imuvälineet voivat olla periaatteessa täysin © tekniikan tason mukaisia ja jo markkinoilla olevia laitteita, z jotka integroidaan tieliikenneajoneuvon tai vastaavan yhtey- > teen käyttäen tarkoitusta varten valmistettuja komponentteja. s 30 Imuvälineet voivat olla esimerkiksi suomalaisen KEOX Oy:n

N valmistama suurtehoimuri, jonka teho on 2200 - 9600 m3/h.

N Suurtehoimurin tehon tarve voi olla 60 - 100 kW käytön aika- na. Imuvälineinä 22 edullisesti toimivaan suurtehoimuriin kuuluu osina kuvan la mukaisesti imusäiliö 66 tien pinnasta

102 irtoavaa materiaalia varten, imuyksikkö 68 imun muodosta- miseksi ja imuletku 64 materiaalin siirtämiseksi imusäiliöön 66. Imuletkun työstöyksikön puoleiseen päähän voi kuulua erillinen imulaatikko tätä tarkoitusta varten, joka on sijoi- tettu työstöyksikön taakse tämän kulkusuunnassa. Imuyksikön avulla aikaansaatavasta ilmavirtauksesta voidaan kierrättää 30 - 80 %, edullisesti 60 - 70 % takaisin puhalluksena pää- rummun yhteyteen jyrsityn tien pinnan materiaalin nostamisek- si ilmaan ja imetään loppu ilmamäärästä säiliöön irtomateri- aalin keräämiseksi talteen. Näin päärummun irrottama tien pinnassa oleva materiaali saadaan nostettua ilmaan ja sitä kautta imuvirtauksen mukana imuletkua pitkin imusäiliöön.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä 11 imuvälineisiin 22 kuuluvat imusäiliö 66 ja imuyksikkö 68 voivat olla sovitettu kuormalavalle, jolloin ne on helppo nostaa kuorma-auton 2 päälle ja mahdollisesti myös kipata. Vaihtoehtoisesti imuvä- lineet 22 voivat olla myös suoraan kuorma-auton kippirunkoon sovitetut. Kuvan ib mukaisesti työstöyksikköä 14 voidaan käyttää kummalla puolella tieliikenneajoneuvoa 1 tahansa.

Edullisesti laitteistoon 10 kuuluu jäähdytysvälineet päärum- mun ja viisterumpujen jäähdyttämiseksi, joihin jäähdytysväli- n neisiin kuuluu kuvissa 3a - 3c näkyvä vesisäiliö 86, suutti-

S 25 met sijoitettuna päärummun ja viisterumpujen yhteyteen veden 3 syöttämiseksi, edullisesti sumuttamiseksi päärummun ja viis- © terumpujen päälle, pumppu veden pumppaamiseksi vesisäiliöstä z suuttimille sekä linjastot vesisäiliön yhdistämiseksi suutti- > miin. Suuttimet ovat edullisesti sijoitettu päärummun ja s 30 viisterumpujen läheisyyteen siten, että niiden suihkuttama

N tai sumuttama vesi päätyy kontaktiin rumpujen kanssa sitoen

N pölyä ja jäähdyttäen timanttihampaita.

Kuvassa 5 on esitetty keksinnön mukainen tiemerkintä 100 aksonometrisesti kuvattuna. Viisterumpujen muodostamat tie- merkinnän 100 viistetyt reunat 106 ovat suorat, sillä viiste- rumpu kulkee vakiokorkeudella. Sen sijaan tiemerkinnän 100 pohja 104 on sen pituussuunnassa aaltoileva kuvan 6 mukaises- ti ja poikkisuunnassa tasainen. Hiomalla muodostettujen pintojen ansiosta keksinnön mukaisen tiemerkinnän reunat ovat hyvin tarkat ja siistit ja tasopinnat hyvin sileät verrattuna jyrsinnällä muodostettaviin tiemerkintöihin. Tiemerkinnän pinta on oleellisesti sileämpi kuin tien pinnan asfaltin sileys, pinnan epätasaisuuksien ollessa 5 - 50 % tien pinnan epätasaisuuksien syvyydestä.

Kuvissa 7a - 7 on keksinnön mukaisen menetelmän vaiheita tiemerkinnän poikkileikkauksen avulla tarkasteltuna. Edulli- sessa sovellusmuodossa ensiksi tien pintaan 102 ajetaan viisterumpujen 42 avulla tiemerkinnän viistetyt reunat 106 kuvan 7a mukaisesti. Tätä seuraa kuvan 7b mukaisesti päärumpu 40, joka muodostaa viistettyjen reunojen 106 välille tiemer- kinnän 100 pohjan 104, jonka syvyys voi vaihdella viistetty- jen reunojen syvyydestä aina kuvassa 7c esitettyyn maksimi- syvyyteen joka voi olla esimerkiksi 10 - 60 mm suurempi kuin pienin syvyys. Vaihtoehtoisesti tiemerkintä on myös mahdol- n lista toteuttaa siten, että päärumpu muodostaa ensin tiemer-

S 25 kinnän pohjan ja lopuksi tiemerkintä viimeistellään muodosta- 3 malla viistetyt reunat. @ z Tiemerkinnät voivat olla leveydeltään 100 - 500 mm, mutta > edullisesti ne ovat joko 300 mm tai 500 mm standardien mää- s 30 ritteleminä. Suomessa tien laitamerkinnät ovat leveydeltään

N 300 mm valtateillä ja kantateillä, kun taas moottoriteillä

N 500 mm. Työstöyksikön leveys voi olla 300 - 1000 mm, edulli- sesti 500 -— 700 mm. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytettävän tieliikenneajoneuvon, edullisesti kuorma-auton etuna on se, että sillä voidaan siirtää riittävän suuria kuormia. Siniaaltotyöstössä tien pinnasta irtoavaa materiaa- lia syntyy noin 2,85 kiinto-m3/km 300 mm leveässä työstössä, joka vastaa 4,3 heitto-m3/km.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä osaksi kuorma-autoa sovitettu työstöyksikkö mahdollistaa hionnan ansiosta huomat- tavasti tekniikan tason mukaisia työstöyksikköjä suuremman työnopeuden. Keksinnön mukainen järjestelmä on suunniteltu nimenomaan tiemerkintöjen hiomiseen jyrsinnän sijaan, jolloin kuorma-auton runkoon liitettynä työstöyksikköä voidaan käyt- tää huomattavasti suuremmalla nopeudella, jopa 10 - 20 km/h etenemisnopeudella. Edullisesti kaikki työstöyksikön tarvit- sema käyttövoima saadaan tuotettua kuorma-autossa, joka voidaan varustaa erillisellä voimayksiköllä, jonka avulla saadaan tuotettua ajettaessa 80 - 150 kW teho, edullisesti noin 110 - 130 kW teho, josta 2/3 osaa menee suurtehoimurin ja 1/3 työstöyksikön käyttöön. Työstöyksikkö liitetään kuor- ma-autoon tai sen voimayksikköön edullisesti pikaliittimien avulla sekä kuorma-auton hydrauliikka-, pneumatiikka- ja sähköjärjestelmiin.

Työstöyksikköön kuuluu edullisesti myös sähköinen ohjausyk- n sikkö, joka on sijoitettu kuorma-auton ohjaamoon. Ohjausyksi-

S 25 kön avulla käyttäjä voi käynnistää työstöyksikön päärumpua ja 3 viisterumpuja pyörittävän moottori, imuvälineet ja suorittaa © sivu- ja pystysiirron. Ohjausyksikköön voi kuulua myös näyt- z tö, joka on yhdistetty kameraan, joka seuraa tien pintaa. > Näin käyttäjän on helpompi pitää työstöyksikkö linjassa s 30 halutun työstettävän tiemerkintöjen linjan kanssa.

O

S

Keksinnön mukaiseen järjestelmään voi kuulua myös esimerkiksi kuorma-auton perään liitettävä perävaunu, johon kuuluu varoi- tuskyltti takaa tulevaa liikennettä varten ja takatörmäyssuo-

ja mahdollisen törmäyksen vaimentamiseksi. Tällöin järjestel- mää voidaan käyttää ilman erillistä takana tulevaa varoitus- autoa.

Erään sovellusmuodon mukaan esimerkiksi kuorma-auton tai traktorin sijaan keksinnön mukainen työstöyksikkö voi olla sovitettu myös esimerkiksi kuorma-auton tai traktorin puoli- perävaunuun. Myös tällöin työstöyksikkö seuraa hyvin sitä vetävän tieliikenneajoneuvon kulkureittiä, jolloin käyttäjä voi asemoida työstöyksikön tarkasti haluamaansa kohtaan, johon työstettävät tiemerkinnät tehdään.

Keksinnöstä ulkopuolisena osana voidaan ajatella, että kek- sinnön mukaista työstöyksikköä, järjestelmää ja menetelmää voidaan myös käyttää muiden syvennyksien muodostamiseen tiemerkintöjen sijasta, esimerkiksi rakennuksissa lattioihin tehtävien jaksottaisien syvennyksien muodostamiseen tai vastaavaan soveltuvaan käyttötarkoitukseen. 0

N

O

N

+ <Q ©

N

I a a

To)

O

<t

O

0

AN

O

N

Claims (15)

PATENTTIVAATIMUKSET

1. Työstöyksikkö (14) jaksottaisten tiemerkintöjen (100) muodostamiseksi tien pintaan (102), johon työstöyksik- köön (14) kuuluu — työstörunko (16) työstöyksikön (14) tukemiseksi sitä kannattavaan työkoneeseen, — pyörivä työstöterä (18) tiemerkinnän (100) työstä- miseksi tien pintaan (102), —— tukipyörä (20) yhdistettynä työstörunkoon (16) laitteen (10) tukemiseksi tien pintaan (102), ja — oskillointivälineet työstöterän (18) poikkeutta- miseksi oleellisesti vertikaalisuunnassa tiemerkin- nän (100) jaksottaisen, edullisesti aaltoilevan poh- jan (104) muodostamiseksi, tunnettu siitä, että työstöyksikköön (14) kuuluu edelleen työstörunkoon (16) nivelletty apurunko (24) sanotun työstöte- rän (18) tukemiseksi, joka sanottu työstöterä (18) on päärum- pu (40) tiemerkintöjen (100) poikkisuuntaan pohjaltaan (104) tasaisen tiemerkinnän (100) muodostamiseksi ja työstöyksik- köön (14) kuuluu edelleen kaksi viisterumpua (42) laakeroitu- na työstörunkoon (16) ja sovitettuna työstöyksikön (14) kulkusuunnassa ennen päärumpua tiemerkinnän (100) viistetty- n jen reunojen (106) muodostamiseksi, jossa sanotut päärumpu S 25 (40) ja viisterummut (42) ovat sovitettu pyörimään vähintään 3 50 m/s, edullisesti vähintään 70 m/s kehänopeudella tiemer- © kinnän (100) hiomiseksi tien pintaan (102). E LO 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen työstöyksikkö, tun- s 30 nettu siitä, että sanottuihin viisterumpuihin (42) kuuluu N timanttihampaita (36) sovitettuna viisterummun (42) leveydel- N le, jossa timanttihampaiden (36) pituus viisterummun (42) säteen suunnassa on kasvava tai pienenevä viisterummun (42) leveydellä tiemerkinnän (100) viistetyn reunan (106) muodos-

tamiseksi kunkin viisterummun (42) pyörimisakselin ollessa kohtisuorasti työstöyksikön (14) kulkusuuntaan nähden ja tien pinnan (102) tason suhteen yhdensuuntaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen työstöyksikkö, tunnettu siitä, että työstöyksikköön (14) kuuluu työstöyksi- kön (14) poikkisuuntainen poikkinivel (44), jonka avulla sanottu apurunko (24) on nivelletty työstörunkoon (16).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen työstöyksikkö, tun- nettu siitä, että sanotut oskillointivälineet käsittävät epäsymmetrisen muotopyörän (60) laakeroituna työstörunkoon (16), johon sanottu apurunko (24) tukeutuu sanotun apurungon (24) kääntämiseksi sanotun poikkinivelen (44) suhteen apurun- gon (24) vertikaalisen liikkeen aikaansaamiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen työstöyksikkö, tunnettu siitä, että työstöyksikköön (10) kuuluu voimansiirto pyörimisliikkeen välittämiseksi tukipyörältä (20) muotopyö- rälle (60).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen työstöyk- sikkö, tunnettu siitä, että poikkiniveleen (44) kuuluu akseli n (UU) laakeroituna työstörunkoon (16), jolle sanotulle akse- S 25 lille (UU) sanotut viisterummut (42) ja sanottu apurunko (24) 3 ovat sovitettu, sanotun apurungon (24) ollessa laakeroitu © akselille (UU) ja viisterumpujen (42) ollessa kiinnitettynä z akselille (UU) siten, että akselin (UU) pyörimisliike siirtyy > viisterumpuihin (42). S 30 >

N 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen työstöyksikkö, tun- N nettu siitä, että sanotut viisterummut (42) ovat kiinnitetty ensimmäiselle akselille (25) irrotettavasti siten, että viisterumpujen (42) sijainti ensimmäisellä akselilla (25) on muutettavissa työstettävän tiemerkinnän (100) leveyden muut- tamiseksi.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen työstöyk- sikkö, tunnettu siitä, että työstöyksikköön (14) kuuluu ensimmäinen toimilaite, edullisesti hydrauliikkamoottori, sanotun päärummun (40) pyörittämiseksi ja toinen toimilaite, edullisesti toinen hydrauliikkamoottori, sanottujen viiste- rumpujen (42) pyörittämiseksi.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 2 - 8 mukainen työstöyk- sikkö, tunnettu siitä, että sanottu muotopyörän (60) ulkoke- hän muoto vastaa siniaaltoa.

10. Järjestelmä (11) jaksottaisten tiemerkintöjen (100) muodostamiseksi tien pintaan (102), johon järjestelmään (11) kuuluu laitteisto (10) tiemerkintöjen (100) työstämiseksi ja tieliikenneajoneuvo (1) tai sen perävaunu laitteiston (10) kannattamiseksi, johon laitteistoon (10) kuuluu - runko (12) työstöyksikön (14) ripustamiseksi tielii- kenneajoneuvoon (1) tai sen perävaunun yhteyteen, - työstöyksikkö (14) tiemerkintöjen (100) työstämisek- si tien pintaan (102) yhdistettynä runkoon (12), n - imuvälineet (22) sovitettuna ainakin osittain sano- S 25 tun työstöyksikön (14) yhteyteen työstössä irtoavan tien 3 pinnan (102) materiaalin imemiseksi pois tien pinnalta (102), © = korkeussäätövälineet (15) sovitettuna työstörungon z (16) yhteyteen tydstdrungon (16) liikuttamiseksi vertikaali- > suunnassa suhteessa runkoon (12) ja tien pintaan (102) työs- s 30 töterän (18) työstösyvyyden säätämiseksi, tunnettu siitä, N että sanottu työstöyksikkö (14) on jonkin patenttivaatimuksen N 1 — 8 mukainen työstöyksikkö (14).

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen järjestelmä, tunnet- tu siitä, että järjestelmään (1) kuuluu jäähdytysvälineet päärummun (40) ja viisterumpujen (42) jäähdyttämiseksi, joihin jäähdytysvälineisiin kuuluu vesisäiliö (EE), suuttimet sijoitettuna päärummun (40) ja viisterumpujen (42) yhteyteen veden syöttämiseksi, edullisesti sumuttamiseksi €päärummun (40) ja viisterumpujen (42) päälle, pumppu veden pumppaa- miseksi vesisäiliöstä (EE) suuttimille sekä linjastot vesi- säiliön (EE) yhdistämiseksi suuttimiin.

12. Menetelmä jaksottaisten tiemerkintöjen (100) muodos- tamiseksi tien pintaan (102), jossa menetelmässä = ajetaan työkoneella tien pinnalla (102), — muodostetaan tien pintaan (102) tiemerkintää (100) pyörivän työstöterän (18) avulla työstöterän poistaessa tien pinnasta (102) materiaalia, — poikkeutetaan työstöterää (18) vertikaalisuunnassa tiemerkinnän (100) pituussuuntaisesti jatkuvasti aaltoilevan muodon aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että - muodostetaan sanottuun tiemerkintään (100) suorat viistetyt reunat (106) käyttäen kahta toistensa suhteen välin päähän sijoitettu pyörivää viisterumpua (42), n — muodostetaan tiemerkintään (100) tiemerkintöjen S 25 (100) poikkisuuntaan tasainen pohja (104) käyttäen työstöte- 3 ränä (18) päärumpua (40), © jossa menetelmässä sanotut viisterummut (42) ja päärumpu (40) z ovat sijoitettu samaan työstöyksikköön (14) ja sanottuja > päärumpua (40) ja viisterumpuja (42) pyöritetään vähintään 50 s 30 m/s, edullisesti vähintään 70 m/s kehänopeudella tiemerkinnän N (100) hiomiseksi tien pintaan (102). N

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä käytetään jonkin patenttivaatimuksen l - 9 mukaista työstöyksikköä (14) tiemerkintöjen (100) muodostamiseksi.

14. Täristävä tiemerkintä (100) asfalttitietä varten, johon kuuluu — pohja (104), joka pohja (104) on tiemerkinnän (100) poikkisuunnassa tien pinnan (102) tason suhteen yhdensuuntai- nen ja tiemerkinnän (100) pituussuunnassa aaltoileva, ja — viistetyt reunat (106), jotka reunat (106) yhtyvät sanottuun pohjaan (104), tunnettu siitä, että sanotut viiste- tyt reunat (106) ovat tiemerkinnän (100) pituussuuntaiset ja oleellisesti suorat, jossa sanotun tiemerkinnän (100) pinnan- karheus (Ra) oleellisesti kaikilla tiemerkinnän (100) pin- noilla välillä 0,2 - 10 um, edullisesti 0,4 - 6 um.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tiemerkintä, tunnet- tu siitä, että tiemerkintä on muodostettu patenttivaatimuksen 12 tai 13 mukaisella menetelmällä. 0 N O N + <Q © N I a a To) O <t O 0 AN O N