FI12253U1 - Istutuslaite taimen istuttamiseksi - Google Patents

Description

ISTUTUSLAITE TAIMEN ISTUTTAMISEKSI Tämän keksinnön kohteena on istutuslaite taimen istuttamiseksi.

Keksinnön käyttökohteita ovat mm. kaikkien puuntaimien istutukset metsämaaperään tai pellolle sekä puutarha-, piha- ja esim. kukkasipulitaimien istutukset. Keksintö soveltuu erityisesti paakkutaimien istutukseen, jolloin maaperään tehdään paakun mentävä reikä erityisellä poralaitteella.

Keksintöä käytetään taimen juuriston edellä mainittuun reikään asettamiseen. Taimen juuristo on tunnetusti paakun, kuten esim. multa- tai turvepaakun sisällä.

Kun paakkutaimia istutetaan erään tunnetun tekniikan mukaisesti, niin maaperälle suoritetaan ensin mätästys. Mätästyksessä istutusalueelle tehdään kaivinkoneen kauhalla kohoumia, joiden keskelle taimet istutetaan. Varsinainen istutus tapahtuu siten, että reiän muodostukseen käytettävän istutusputken syvyysrajoitin säädetään sopivalle kohdalle ja istutusputki painetaan kahvoista painamalla mättään kohdalla kohtisuoraan maahan ja maan sisään rajoittimeen asti. Putkea painettaessa sitä käännellään samalla edestakaisin sen maahan tunkeutumisen helpottamiseksi. Putken alapäässä on suippenevat, putken alapään sulkevat leuat ja ne avataan jalkavipua painamalla kun putki on saatu oikeaan syvyyteen. Tämän jälkeen paakkutaimi otetaan istuttajan lantiolla olevasta vakasta ja pudotetaan putkeen sen avonaisen yläpään kautta ja putki nostetaan ylös maasta leuat avattuina. Lopuksi maa tiivistetään jalalla taimen ympäriltä ja siirrytään seuraavaan istutuskohtaan. Eräs istutusputkelle tyypillinen ulkohalkaisija on n. 45 mm.

Toinen tapa istuttaa puuntaimia on käyttää erityistä istutuskonetta, joka käsittää istu-tuslaitteen ja mätästyslaitteen. Istutuskone suorittaa ennen taimen istutusta mätästyksen. Istutuskone voidaan liittää esim. kaivinkoneeseen. Istutuslaitteen revolveripäät täytetään paakkutaimilla ja sen jälkeen konetta ajetaan istutusalueella, jolloin istutus-putken tunkeuduttua maahan revolveripää kääntää taimen putken kohdalle ja pudottaa taimen putkeen. Kone myös tiivistää maan istutetun taimen ympäriltä. Normaalisti näissä laitteissa on kaksi revolveripäätä ja niiden tyhjennyttyä ne täytetään uudestaan istutusalueelle käsityönä.

Tunnetussa tekniikassa joudutaan ennen mätästystä lähes aina ensin keräämään ja kuljettamaan kaadettujen puiden oksat pois istutuspaikalta. Oksien kerääminen pois metsästä on jo sinänsä epäkohta, koska silloin metsästä tuodaan pois mikroelämää. Tämä on metsätalouden kokonaisuutta ajatellen hyvin epäedullista.

Suomalaisessa hyödyllisyysmallissa nro 11445 on esitetty toinen tapa taimien istuttamiseksi ja tässä istutuksessa käytettävä laite. Tämä laite on aiemmin tässä tekstissä mainittu poralaite, jota voidaan siis käyttää reiän tekemiseen taimipaakulle, jonka istutuksessa käytetään esillä olevaa keksintöä. Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen istutuslaite, jolla vältetään tunnetussa tekniikassa esiintyviä haittoja. Keksinnönmukaiselle ratkaisulle on tunnusomaista se, mikä on esitetty suojavaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnöllä on runsaasti etuja tunnettuun tekniikkaan nähden. Suurimpana etuna voidaan pitää sitä, että voidaan käyttää ympäristönsuojelun kannalta edullisinta taimen istu tusmenetelmää istuttajan kehoa tarpeettomasti rasittamatta, koska keksintö mahdollistaa istuttajalle ergonomisesti optimit työskentely asennot. Tässä asiakirjassa käsitetään myös kukkasipulipaakku taimipaakuksi.

Keksintöä kuvataan lähemmin oheisissa piirustuksissa, joissa kuviot la ja Ib, esittävät keksinnön yhteydessä käytettävää poralaitetta, kuviot 2a- 2e, esittävät keksinnönmukaista istutuslaitetta, kuviot 3a- 3c, esittävät taimen istutuksen työvaiheita keksinnönmukaista istutuslaitetta käytettäessä, kuvio 4, esittää keksinnönmukaisen istutuslaitteen erään toisen toteutusmuodon, kuvio 5, esittää keksinnönmukaisen istutuslaitteen erään kolmannen toteutusmuodon.

Seuraavassa selitetään keksinnön erään edullisen sovelluksen rakenne ja toiminta edellä mainittuihin kuvioihin viittaamalla.

Kuvioissa la ja Ib on kuvattu hyödyllisyysmallista nro 11445 tunnettu poralaite 100, jota voidaan käyttää taimen istuttamisessa keksinnönmukaisen istutuslaitteen 200 avulla. Tämä poralaite koostuu porakoneesta A ja siihen kiinnitetystä porasta B. Käytettävä poralaite voi olla myös joiltakin piirteiltään kuvioiden la ja Ib laitteesta eroava.

Kuvioissa 2a- 2e on kuvattu eräs keksinnönmukainen istutuslaite 200. Istutuslaite on koostettu vähintään kahdesta, olennaisesti samansuuntaisiksi sovitettavasta varresta 3, 4, nämä varret niiden ensimmäisistä päistä 3.1, 4.1 yhdistävästä yhdyselimestä 5 ja mainittujen varsien toisiin päihin 3.2, 4.2 kiinnitetyistä tartuntaelimistä 6, 7. Tämän sovelluksen yhdyselin 5 toimii jousen tavoin. Kuvion 2a esittämässä lähtötilanteessa varret 3, 4 ovat erisuuntaisia siten, että niiden toiset päät 3.2, 4.2 ovat kauempana toistaan kuin niiden ensimmäiset päät 3.1, 4.1. ja varsien välissä oleva kulma a on tällöin suurempi kuin 0 0 ja yhdyselimen 5 jousirakenne on vapaa kuormituksesta. Kuviossa 2b on esitetty suoraan istutuslaitteen edestä katsottuna tilanne, jossa varsia 3, 4 on painettu yhteen siten, että tartuntaelimien ensimmäisten sisäpintojen 6.1, 7.1 väliin on puristunut taimipaakku 8. Varsien 3, 4 välinen kulma a on pienentynyt ja varret ovat lähes yhdensuuntaiset. Kuviossa 2c on sama asetelma suoraan sivulta kuvattuna. Kuvio 2d on kohtakuva laitteen alapäästä ja kuvio 2e on lähikuva varren 3 ja tartuntaeli-men 6 liitoksesta suunnasta X katsottuna (esitetty kuviossa 2b). Kuvioiden 2b, 2d ja 2e mukaan varsien toisissa päissä 3.2, 4.2 on pinnat 3.2', 4.2', joista kumpikin on erisuuntainen siihen yhteydessä olevan tartuntaelimen ensimmäisen sisäpinnan 6.1, 7.1 kanssa, jolloin niiden välillä on kulma β, jonka suuruus on vähemmän kuin 180 °. Tässä esimerkissä se on n. 90 °. Taimipaakun 8 yläpinta 8.1 nojaa varsien päiden pintoja 3.2', 4.2' vasten. Tartuntaelimet 6, 7 ovat tässä esimerkissä L- profiilin muotoisia siten, että niiden sivuosan sisäpinta, joka on toinen sisäpinta 6.2, 7.2, on olennaisesti 90 0 kulmassa siihen yhtyvään ensimmäiseen sisäpintaan 6.1, 7.1 nähden. Tämän esimerkin istutuslaitteen varret 3, 4 on taivutettu siten, että niiden toisien päiden 3.2, 4.2 ja tartuntaelimien 6, 7 välissä olevan taimipaakun 8 ollessa olennaisesti pystysuorassa (taimi pystyssä) suuntautuvat varsien ensimmäiset päät 3.1, 4.1 pystylinjaan V nähden viistosti sivulle kulman g verran.

Seuraavana kuvataan taimen istutus keksinnönmukaisen istutuslaitteen avulla kuvioihin 3a- 3c viittaamalla.

Kuviossa 3a on esitetty tilanne, jossa poralaiteella 100 porataan maahan 300 taimen istutuskohdassa reikä 10. Reiän halkaisija d on olennaisesti poralaitteen poran A ulko-halkaisijan D suuruinen. Reiän syvyys H on tässä esimerkissä istutettavan taimipaa-kun korkeutta L suurempi.

Kuviossa 3b on näytetty esillä olevan menetelmän seuraava vaihe: istutuslaitteen 200 tartuntaelimien 6, 7 väliin varsien 3, 4 avulla puristettu taimipaakku 8 painetaan istu-tuslaitteella olennaisesti pystysuoraan reikään 10. Tartuntaelimien päiden pinnat 3.2', 4.2'nojaavat taimipaakun yläpintaa 8.1 vasten ja estävät taimipaakkua liukumasta tartuntaelimien välissä. Varsien 3, 4 ensimmäisten päiden 3.1, 4.1 suuntautuessa pysty-linjasta V vinosti sivulle on istuttajan työasento ergonomisesti edullisempi, kuin jos varret olisivat pystysuorassa. Taimipaakun 10 poikkileikkaus on tässä esimerkissä neliö, joka on yleisesti tunnettu taimipaakun muoto. Reiän 10 halkaisija d on valittu siten, että taimipaakku on reikään ahdas, mutta uppoaa sinne kun sitä työnnetään kevyesti keksinnönmukaisella istutuslaitteella 200.

Kuviossa 3c on esitetty keksinnönmukaisella menetelmällä ja laitteilla istutettu taimi 12. Taimipaakku 8 on reiässä 10 siten, että taimipaakun yläpinta 8.1 on alempana kuin maanpinta 300.1. Taimipaakun yläpinnan 8.1 päälle on muodostunut kunttakerros 13.

Istutetut taimet saavat ravinteita edellä mainituista pienistä oksakasoista niiden maatuessa. Mainitut kasat suojaavat taimia niiden alkutaipaleella mm. estämällä haitta- eli roskakasvillisuuden juurtumisen taimien lähelle, jolloin taimilla on aikaa kasvaa ja vahvistua paremmin kuin tunnettuja istutusmenetelmiä käytettäessä.

Keksinnönmukaisessa menetelmässä käytettävä istutuslaite 200 voidaan toteuttaa myös siten, että varret 3, 4 on sovitettu olennaisesti pystysuoraan työasentoon. Varret voidaan sovittaa myös lineaarisista poikkeavan muotoisiksi. Varret 3, 4 voidaan muotoilla edellä mainitut toiminnalliset seikat huomioiden vapaasti aina halutun muotoisiksi.

Yhdyselin 5 voidaan toteuttaa keksinnössä useammalla eri tavalla. Esimerkkinä voidaan mainita kuvion 4 mukainen varret yhdistävä nivelrakenne 14 ja erillinen jousi 15 varsien pitämiseksi kuvion 2a mukaisessa avoimessa lähtöasemassa. Nivelrakenne 14 toimii silloin yhdyselimenä 5. Nivelrakenne voidaan sovittaa myös varsien 3, 4 keskiosaan, jolloin istutuslaiteen 200 rakenne on saksimainen.

Yhdyselin 5 voidaan toteuttaa myös varsien 3, 4 jatkeena, jolloin ei tarvita erillistä yhdyselintä. Tämä jatke voi toimia jousen tavoin tai rakenteeseen voidaan liittää erillinen jousi 15.

Myös varret 3, 4 voidaan joissakin tapauksissa sovittaa toimimaan jousina, jolloin ei tarvita erillistä jousta tai jousitoimista yhdyselintä 5. Täysin jouseton istutuslaitteen rakenne toteuttaa myös keksinnön.

Jousen 15, yhdyselimen 5 tai varren/ varsien 3, 4 tuottaman jousivoiman tarkoituksena on pitää tartuntaelimet 6, 7 alkutilanteessa vähintään taimipaakun 8 tartuntaleveyden 8.2 verran erillään toisistaan, jotta taimipaakkuun tarttuminen voidaan suorittaa yhdellä liikkeellä varsia yhteen painamalla.

Tartuntaelimet 6, 7 voidaan muotoilla monella tavalla. Niille on keksinnön kannalta keskeistä, että taimipaakku 8 on sovitettavissa riittävän tukevasti niiden väliin taimi-paakkua istutettaessa. Varsien alapäiden 3.2, 4.2 taimipaakun yläpintaa 8.1 vasten asettuvien pintojen 3.2', 4.2' suunta ja muoto voi olla myös joku toinen kuin edellä olevassa esimerkissä on kerrottu. Niiden kannalta on olennaista, että taimipaakku 8 ei pääse luistamaan tartuntaelimien välissä. Keksintö toteutuu myös ilman näitä vastin-pintoina toimivia mainittuja pintoja, jolloin taimipaakun 8 pysyminen riittävän hyvin tartuntaelimien välissä varmistetaan riittävän suurella puristusvoimalla varsia yhteen puristettaessa. Myös varsien 3, 4 edullisesti muotoillut toiset päät 3.2, 4.2 voivat toimia tartuntaeliminä 6, 7, jolloin ei tarvita erillisiä osia tartuntaelimien muodostamiseksi.

Kuviossa 5 esitetyssä keksinnön toteutusmuodossa on istutuslaitteen 200 yläosaan kiinnitetty kiinnityselin 16. Mainittu kiinnityselin voi olla nauha, naru, lanka jne. Kiinnityselimen ensimmäinen pää 16.1 on kiinnitetty istutuslaitteeseen ja toinen pää 16.2 on sovitettu kiinnitettäväksi istutuslaitteen käyttäjään. Kiinnityselimen tarkoitus on estää istutuslaitteen putoaminen maahan käyttäjän otteen heikentyessä hetkellisesti tai irrotessa istutuslaitteesta. Kiinnityslaitteen ensimmäinen pää 16.1 kiinnitetään istu-tuslaitteeseen siten, että kiinnitys ei haittaa istutuslaitteen toimintaa. Toinen pää 16.2 on edullista kiinnittää esim. käyttäjän ranteeseen, mutta se voidaan kiinnittää myös johonkin muuhun kohtaan käyttäjää tai hänen varusteitaan. Kuvion 5 esimerkkitapauksessa kiinnityselimen toisessa päässä 16.2 on silmukka, josta se voidaan kiristää ranteeseen.

Keksintöä voidaan soveltaa myös niin, että mainittuja varsia 3, 4,.. ja tartuntaelimiä 6, 7, .. on istutuslaitteessa enemmän kuin kaksi tai siten, että varret ovat keskenään eri pituisia tai jollakin muulla tavalla erimuotoisia.

Poralaite 100 ja keksinnönmukainen istutuslaite 200 voidaan toteuttaa aina istutettavaan taimeen 12 ja taimipaakkuun 8 nähden sopivan tehoisena, kokoisena ja muotoisena.

Taimipaakku 8 voi olla muodoltaan ja kooltaan monella tavalla erilainen. Edellä esitetyssä esimerkissä se on kulmikas, jonka poikkileikkaus on n. 45x45 mm ja alaspäin hieman suippeneva ja sen korkeus L n. 50 mm. Tämänkokoisen taimipaakun istutuksessa käytettäväksi soveltuu ulkohalkaisijaltaan D n. 48 mm:n pora B. Taimipaakun muoto tai koko voi olla myös joku toinen ja mainitun poran koko valitaan aina sen mukaan. Keksinnönmukaista istutuslaitetta 200 ei siis rajata minkään tietyn kokoisen taimipaakun kanssa käytettäväksi, vaan sitä voidaan soveltaa hyvin laajasti erilaisten taimien 12 istuttamisessa.

Keksinnönmukainen istutuslaite 200 soveltuu käytettäväksi myös tilanteessa, jossa reiän 10 syvyys H on taimipaakun korkeutta L vastaava tai sitä matalampi.

Keksinnönmukaisella istutuslaitteella 200 istutettava taimi 12 voi olla esim. puuntaimi tai kukkasipulitaimi ja se voidaan istuttaa metsämaaperään, pellolle, puutarhaan tai pihaan.

Taimi 12 voi olla myös edellä esitetystä poiketen paakuton, eli ns. paljasjuuritaimi. Tällöin reikään 10 sovitetaan taimen 12 juuret ja reikä täytetään jollakin tilanteeseen sopivalla aineella, kuten esim. mullalla, maalla jne. Myös paljasjuuritaimi voidaan sovittaa reikään 10 keksinnönmukaisella istutuslaitteella 200.

On huomattava, että vaikka tässä selityksessä on pitäydytty yhdentyyppisessä keksinnölle edullisessa toteuttamisesimerkissä, niin tällä ei kuitenkaan haluta mitenkään rajoittaa keksinnön käyttöä vain tämän tyyppistä esimerkkiä koskevaksi, vaan monet muunnokset ovat mahdollisia suojavaatimusten määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Claims (7)

Suoj avaatimukset

1. En apparat (200) att plantera en planta (12) på jorden kännetecknad därav att den består av åtminstone två sammansatta skaft (3, 4) oeh i andra ändor (3.2, 4.2) av de nämnda skaften passade gripningsorgan (6, 7) för att gripa planta klump (8) eller plantans (12) rötter.

1. Istutuslaite (200) taimen (12) istuttamiseksi maahan tunnettu siitä, että se käsittää vähintään kaksi toisiinsa kiinnitettyä vartta (3, 4) ja mainittujen varsien toisiin päihin (3.2, 4.2) sovitetut tartuntaelimet (6, 7) taimipaakkuun (8) tai taimen (12) juuriin tarttumiseksi.

2. En planteringsapparat (200) enligt skyddskrav 1 kännetecknad därav att skaften (3, 4) är fasta på varandra med ett föreningsorgan (5).

2. Suojavaatimuksen 1 mukainen istutuslaite (200) tunnettu siitä, että varret (3, 4) on kiinnitetty toisiinsa yhdyselimellä (5).

3. En planteringsapparat (200) enligt skyddskrav 2 kännetecknad därav, att föreningsorganet (5) har adapterats at operera som en fjäder för att trycka gripningsorgan (6, 7) isär från varandra åtminstone så mycket som är planta klumpens (8) gripningsbredd (8.2) och plantans (12) rötters bredd från varandra.

3. Suojavaatimuksen 2 mukainen istutuslaite (200) tunnettu siitä, että yhdyselin (5) on sovitettu toimimaan jousena tartuntaelimien (6, 7) painamiseksi erilleen, vähintään taimipaakun (8) tartuntaleveyden (8.2) etäisyydelle toisistaan tai taimen (12) juurien leveyttä vastaavalle etäisyydelle toisistaan.

4. En planteringsapparat (200) enligt skyddskrav 2 kännetecknad därav, att den inkluderar en separat fjäder för att trycka gripningsorgan (6, 7) isär från varandra åtminstone planta klumpens (8) gripningsbredd (8.2) eller plantans rötters bredd från varandra.

4. Suojavaatimuksen 2 mukainen istutuslaite (200) tunnettu siitä, että se käsittää erillisen jousen tartuntaelimien (6, 7) painamiseksi erilleen, vähintään taimipaakun (8) tartuntaleveyden (8.2) etäisyydelle toisistaan tai taimen (12) juurien leveyttä vastaavalle etäisyydelle toisistaan.

5. En planteringsapparat (200) enligt skyddskrav 4 kännetecknad därav, att föreningsorganet (5) är en länkkonstruktion (14).

5. Suojavaatimuksen 4 mukainen istutuslaite (200) tunnettu siitä, että yhdyselin (5) on nivelrakenne (14).

6. En planteringsapparat (200) enligt något av skyddskrav 1-5 kännetecknad därav, att skaftens (3, 4) första ändor (3.1, 4.1) har placerats sned δ grader i förhållande med lodrätt linje (V) när deras andra ändor (3.2, 4.2) är väsentligt parallella med den nämnda lodrätta linjen.

6. Jonkun suojavaatimuksista 1-5 mukainen istutuslaite (200) tunnettu siitä, että varsien (3, 4) ensimmäiset päät (3.1, 4.1) on sovitettu olemaan pystylinjaan (V) nähden kulman (g) verran vinossa asennossa silloin, kun niiden toiset päät (3.2, 4.2) ovat olennaisesti mainitun pystylinjan suuntaiset.

7. Jonkun suojavaatimuksista 1- 6 mukainen istutuslaite (200) tunnettu siitä, että se käsittää nauha-, naru- tai lankamaisen kiinnityselimen (16), jonka ensimmäinen pää (16.1) on kiinnitetty istutuslaitteeseen ja toinen pää (16.2) on sovitettu kiinnitettäväksi istutuslaitteen käyttäjään tai hänen varusteisiinsa. Skyddskrav

7. En planteringsapparat (200) enligt något av skyddskrav 1-6 kännetecknad därav, att den består av ett band, ett snöre eller en tråd liknande fastningsorgan (16) vars första ända (16.1) har fösts på planteringsapparaten och den anda ändan (16.2) har adapterats fastas på operatören eller hans utrustning.