FI111800B - Menetelmä ja laite lausunnon mahdollistamiseksi eliön terveydentilasta - Google Patents

Description

111800

Menetelmä ja laite lausunnon mahdollistamiseksi eliön terveydentilasta

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite lausunnon 5 mahdollistamiseksi eliön terveydentilasta pohjautuen vertailuun, jossa verrataan eliön valittua fysiologista omi-naissuuretta vastaavaan tervettä tilaa ilmaisevaan ver-tailuominaissuureeseen.

Keksinnön kohteena on erityisesti menetelmä ja 10 laite lausunnon antamisen mahdollistamiseksi ihmisen tai eläimen kokonaisterveydentilasta.

Kaikki laitteet, joita käytetään lääketieteellisessä diagnostiikassa, lukevat potilaan tiettyä ominais-suuretta tai parametria, esim. sykinnän tiheyttä, veren-15 painetta, veren kemiallista koostumusta jne. Koska terveen väestön vastaavien mittausarvojen normaalialueet ovat tunnettuja, voidaan oloarvon normista tapahtuvasta poikkeamasta saada selville sairastumisen laadun ja vaikeuden arvosteluperuste. Tutkinnan tulos saadaan joukosta 20 erilaisia ominaissuureita, jolloin tapaus tapaukselta lääketieteellisellä kokemuksella on ratkaiseva merkitys * 1 · ·.' · kulloisenkin ominaissuureen valinnassa. Mutta tähän men- a a V.* nessä ei ole onnistuttu saamaan selville myöskään ns.

ί^ϊ "kokonaislääketieteen" "rinnakkaisilla" menetelmillä yk- 25 siselitteisiä ja objektiivisia arvosteluperusteita poti- • · ·’·*; laan "kokonaistilasta".

• i

Keksinnön tavoitteena on näin ollen aikaansaada • · · alussa mainitun lajin mukainen menetelmä ja laite, jotka . mahdollistavat luotettavan lausunnon antamisen koehenki- > » » 30 lön kokonaisterveydentilasta. Lisäksi täytyy keksinnön mukaan olla mahdollista todeta, missä määrin koehenkilön : vointi poikkeaa ihanneolotilasta. Laitteen on lisäksi mahdollistettava taloudelliset edellytykset sille, että * » · voidaan tutkia suuri joukko koehenkilöitä, sen tapahtues-•f>; 35 sa nopeasti ja edullisesti.

111800 2

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että valittu fysiologinen ominaissuure mitataan moni-kanava-anturiyksiköllä, jossa on useita määrätyille pinta-alueille jaettuja anturielementtejä, useisiin mittaus-5 pisteisiin, jotka vastaavat useita anturielementtejä, määritetään tilastollisilla menetelmillä anturiyksiköstä saatujen ja valittujen fysiologisten ominaissuureiden mittausarvoja vastaavien signaalien signaalitason tilastollinen jakauma ja logaritminen normaalijakauma, suori-10 tetaan tilastollisen jakauman poikkeamien määritys signaalitason logaritmisesta normaalijakaumasta, jolloin vertailusuureeksi otetaan logaritminen normaalijakauma. Ruumiinalueena käytetään ensisijassa potilaan ihoa sen helpon käytettävyyden vuoksi, jolloin ihon sähkönjoh-15 tavuus tai sen säteilyintensiteetti voidaan ottaa fysiologiseksi ominaissuureeksi. Keksintö ei rajoitu kuitenkaan tämän tyyppisiin erikoisiin fysiologisiin omi-naissuureisiin eikä ruumiinosaan "iho". Keksinnön mukainen menetelmä on periaatteessa paremminkin käytettävissä 20 toisilla ominaissuureilla ja muilla sopivilla sisäisillä ja ulkoisilla ruumiinalueilla.

' Keksintö hyödyntää sitä tosiasiaa, että tilasto- « * ·.·.· sääntöjen mukaan parametrit, samantekevää minkälaiset, noudattavat aina samaa tiheys jakaumaa (vrt. L. Sachs: 25 Statistische Auswertungsmethoden, 2. Auflage, Springer • *

Verlag Berlin 1969, ss. 105 - 106). Käsitteellä tiheysja- 9 · kauma ("Häufigkeitsverteilung") ymmärretään tällöin sitä todennäköisyysfunktiota p(x), joka ilmaisee sen tiheyden .. . tai todennäköisyyden, jolla tietty mittausarvo x kohda- » , 30 taan halutusta tarkastuskohteesta, jolloin x voi olla ko-·;·* ko käytettävissä olevalla mitta-asteikolla.

Eliön fysiologiset ominaissuureet, kuten esimer-kinomaisesti ruumiinkoko, verenpaine, lääkkeiden sopivai-suus jne. kasaantuvat näin ollen aina logaritmisen nor-35 maalijakauman mukaan. Perustaksi tälle esitetään multip-’**·' likatiivista muodostumisperiaatetta (vrt. esim. myös: H.

111800 3

Gebelein und H. J. Heite, Klin. Wschr. 28 (1959), s. 41). Keksinnön mukaisten kokeiden puitteissa todettiin myös, että logaritminen normaalijakauma ei vallitse ainoastaan tietyn ominaissuureen kohdalla yksilöjoukkoa mitattaessa, 5 vaan myös jokaisen yksilön kohdalla, kun kyseinen omi-naissuure mitataan yksilön riittävän suurena mittausarvojen lukumääränä. "Riittävä" tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että mittausarvojen lukumäärän lisääntyessä ei enää tuloksena olevassa tiheysjakaumassa tapahdu mitään mer-10 kittävää muutosta.

Tällaisten mittausarvojen ideaalinen logaritminen normaalijakauma, jotka voidaan ottaa yksittäiseltä koehenkilöltä, ilmenee vain silloin, kun ihanteellinen "mul-tiplikatiivinen muodostumisperiaate" - so. kun kaikkien 15 osatekijöiden avaruus-ajallinen yhteisvaikutus ideaalisen organisaation mielessä - täyttyy. Sen seurauksena voidaan saavuttaa, mitatun tiheysjakauman tai mittausarvojen sopivan muuttamisen avulla määritetyn tiheysjakauman vertailuun viitaten logaritmisella normaalijakaumalla yksi-20 selitteinen "kokonaistilan" luokitus, sen ollessa suhteutettuna ideaalisen biologisen organisaation tilaan.

< · : : : Muita tätä koskevia lausuntoja tavataan silloin, kun kek- :V: sinnön muun kehitelmän mukaan vertailusta lisäksi saman vapausasteen poikkeamat, esim. ensimmäisen - n:nen va- : 25 pausasteen momenttien suhteelliset erot määritetään • · ja/tai kun tiheys jakauman muutos ajan suhteen saadaan selville ja niille suoritetaan korrelaatioanalyysi. Tiheys jakauman ajallinen kehitys kuvaa mittauksen perustana olevan verkon sisäisten riippuvuuksien dynaamista käyt-: ’ 30 täytymistä. Korrelaatioanalyysi (esim. tekijäanalyysi) '.·* mahdollistaa mittausarvojen tunnetulla järjestyksellä, ; ;*; niiden tietyn ihon pinta-alan suhteen, ihon pinta-alojen välisten sisäisten riippuvuuksien dynaamisen määrittelyn. Ne käsittävät kaikki elinten väliset vuorovaikutukset.

: ·’ 35 Tästä seuraa se, että keksinnön mielessä voidaan koehenkilöä pitää "kokonaisuudessaan terveenä", jos hänen 111800 4 jakaumafunktionsa p(X) ei poikkea merkitsevästi pn(x):stä, jossa p(x) tarkoittaa mitattua jakaumafunktio-ta ja pn (x) ideaalista jakaumafunktiota terveen yksilön kohdalla. Tämä jakaumafunktio pn(x) on logaritminen nor-5 maalijakauma ja se saadaan keksinnön mukaan selville koehenkilön mittausarvoista, so. että tällöin ei ole tarpeen saada selville normaalijakaumaa empiirisenä funktiona niistä mittausarvoista, jotka on saatu joukosta terveitä koehenkilöitä.

10 Kääntäen voidaan "sairaudentila" määrittää "koko- naisuusmielessä" tässä systemaattisesti (ja täydellisesti) merkittyjen, funktioiden p(x) ja pn(x) välisten poikkeamien avulla. Keksinnön mukaisen menetelmän olennainen etu on siinä, että tässä ei tarvitse turvautua empii-15 riseen mittausarvojen lukemiseen koehenkilöjoukosta, vaan yksilöllisiä koehenkilöitä koskevat ideaaliset jakauma-funktiot voidaan välittömästi laskea mitatuista arvoista ja niitä verrataan sitten todelliseen tiheysjakaumaan.

Keksinnön toisen näkökannan mukaan aikaansaadaan 20 tässä laite menetelmän toteuttamiseksi keksinnön mukaisesti, jolle on ominaista se, että monikanava-anturiyk- • » · '.· · sikkö, joka lukee eliön valitun fysiologisen ominais- • * V,·' suureen ruumiin määrätyn pinta-alueen yli jaetuista mit- : :’.· tauskohtien joukosta, ja joka lähettää vastaavat sig- 25 naalit, laitteisto monikanava-anturiyksikön lähettämien • · jv. signaalien käsittelemiseksi ja laitteisto, joka tilastoi- • · lisillä menetelmillä laskee käsittelylaitteiston lähettä- • * * mistä signaaleista luettujen fysiologisten ominaissuurei-.. . den signaaleja vastaavien mittausarvojen tosiasiallisen 30 tiheysjakauman ja logaritmisen normaalijakauman. Erityi-sen helppo ja nopea mittausarvojen lukeminen voi tapahtua ; silloin, kun keksinnön kehitelmän mukaan tunnistinjärjes- telmään kuuluu joukko tietylle pinta-alueelle jaetusti » * t sijoitettuja koskettavasti tai koskettamattomasti toimi- • » » ‘t '' 35 via tunnistinelementtejä, sekä laitteisto niiden peräk- ’··* käisesti tunnustelemiseksi. Keksinnön muiden kehitelmien 111800 5 osalta viitataan patenttivaatimuksiin.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin esimerkkiin ja piirustukseen viitaten, joissa kuviot la, Ib esittävät potilaan ihon johtavuusar-5 vojen tiheysjakaumaa ennen käsittelyä (kuvio la) ja käsittelyn jälkeen (kuvio Ib) verrattuna logaritmiseen normaalijakaumaan, ja jolloin siinä on kulloinkin samat keskiarvot ja varianssit, kuviot 2a, 2b esittävät r:nen vapausasteen (r = 10 1...6) momenttien suhdetta logaritmisessa normaalijakau massa ja mitatussa jakaumassa ennen käsittelyä (kuvio 2a) ja käsittelyn jälkeen (kuvio 2b), kuvio 3 esittää keksinnön erään suoritusmuodon mukaista, ihon johtavuuden lukemista ja saatujen mittausar-15 vojen käsittelyä varten olevan laitteen lohkokaaviota, kuvio 4 esittää leikkauksena kuvion 3 mukaisen laitteen tunnistinjärjestelmän tunnistinosaa, kuvio 5 esittää alhaalta nähtynä kuvion 3 mukaista tunnistinosaa.

20 Viitaten aluksi kuvioihin 3-5 selitetään seuraa vassa erään laitteen tai kojeen suoritusmuotoa keksinnön • * » V ’ mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, viitaten potilaan V.·’ ihon sähkön johtavuuden mittaukseen. Kuvion 3 mukaan kuu- : : : luu laitteeseen tunnistinjärjestelmä 1, signaalinkäsittely,· 25 lylaitteisto 2 ja tietokoneyksikkö 3.

• · •V. Tunnistinosa on esitetty lähemmin kuvioissa 4 ja 5 • · ja siihen kuuluu joukko runko-osassa olevia, pituussuun- • · · nassa liikutettavia neulanmuotoisia elektrodeja tai tun-.. . nistinelementtejä 13, jotka ovat tunnettujen akupunktio- » i ♦ 30 neulojen kaltaisia. Jokaisessa tunnistinelementissä 13 on * · ’···’ esijännitysjousi, joka jännittää tunnistinelementin ku- : viossa 4 esitettyyn aloituskohtaan, jossa tunnistinele- menttien 13 vapaasti runko-osasta ulostyöntyvät päät ovat • t · samassa tasossa, joka voi olla tasomainen tai kyseessä * · * • ·’ 35 olevan ruumiinosan, esim. käden kaarevuutta vastaten teh- • i ·

* I

ty kaarevaksi. Tunnistinelementtien 13 esijännitys vai- 6 111800 kuttaa siihen, että ne aikaansaavat ihonpintaan tietyn puristuksen, niiden ollessa saatettuna kosketukseen ihon kanssa. Laitteessa on "riittävä" määrä tunnistinelement-tejä. On todettu, että tunnistinelementtien 13 lukumäärä 5 50 - 150, esim. 60 on riittävä alussa mainitussa mieles sä .

Tunnistinelementit 13 ovat edelleen jaetut määrätylle, esim. tunnistinosan 4 ympyränmuotoiselle mittaus-pinnalle 14. Tunnistinjärjestelmän 1 tunnistin- tai skan-10 neriosa 5, joka voi ammattimiehelle olla periaatteessa tunnettua rakennemallia, suorittaa yksittäisillä tunnis-tinelementeillä 13 peräkkäisiä tunnusteluja ja lähettää yksittäisten tunnistinelementtien 13 ottamia johtavuusar-voja tunnistavat signaalit käsittelylaitteistoon 2. Mit-15 tausarvojen kohdalla voi kyseessä olla esim. "osoittimen liikahtamiset" ( "Zeigerabfälle") , joita nykyään tavan omaisissa "sähköakupunktuureissa" käytetään, heti kun mittauselektrodit on saatettu mittauspaikkaan vakiopuris-tuspaineella ja kun perustana on suurin arvo.

20 Signaalinkäsittelylaitteistoon 2 kuuluu vahvistin 6, joka vahvistaa tunnistinjärjestelmästä 1 lähteneet yk-.‘J’. sittäiset signaalit. Vahvistimen 6 lähdön puolella on vastassa bypass-suodin 7, joka vaikuttaa siihen, että t.(’t mittaussignaaleista poistetaan niissä mahdollisesti I25 esiintyvät häiriösignaalit. Suodatetut mittaussignaalit johdetaan sitten AD-muuntimeen 8. AD-muuntimen 8 digitaa- • ·* liset lähtösignaalit johdetaan edelleen signaalinkäsitte- ’*' ’ lylaitteiston 2 liitäntäkohdassa 9 tietokoneyksikköön 3.

Tietokoneyksikkö 3 saa tällä tavoin vahvistetut ja häi- • 30 riötekijöistä vapaat digitaaliset signaalit, jotka vas- taavat tunnistinjärjestelmän 1 avulla selville saatuja mittaussignaaleja.

;;; Signaalinkäsittelylaitteistoon 2 kuuluu edelleen

» I

laitteisto määrätyn referenssijännitteen saattamiseksi

I I

: 35 koehenkilön ruumiin sopivaan kohtaan. Mikäli mittausarvo- jen luku tapahtuu koehenkilön käden toiselta puolelta, on I I « 111800 7 käden toinen puoli sopiva mittauskohta referenssijännit-teen siihen saattamiseksi. Laitteistoon referenssijännit-teen aikaansaamiseksi kuuluu jännitteen kehitin 10, jonka lähtö johdetaan säädettävän vahvistimen 11 kautta sopi-5 valle käsielektrodille 12.

Tietokoneyksikkö 3 saa selville käsittelylaitteis-ton 2 lähettämistä signaaleista, jotka vastaavat koehenkilön luettuja mittausarvoja, aluksi koehenkilöä koskevan logaritmisen normaalijakauman pn(x), so. koehenkilölle 10 ihanteellisen jakaumafunktion ja edelleen todellisen ja-kaumafunktion p(x). Logaritminen normaalijakauma on se, jolla on sama keskiarvo x ja sama hajonta o kuin mitatulla jakaumalla p(x). p(x):n ja pn(x):n välillä vallitsevan eron perusteella on mahdollista antaa lausunto vallitse-15 vien terveydellisten ongelmien laadusta ja laajuudesta.

Tietokoneyksikkö 3 saa selville myös muut ominaiset suureet koehenkilön terveyden tilasta annettavaa lausuntoa varten, kuten esim. logaritmisen normaalijakauman r:nen vapausasteen momenttien suhteen mitattuun tiheysja-20 kaumaan. Laskelmien tulos voidaan esittää kuvaruudussa ja/tai painotuotteena diagrammien muodossa tai taulukko- * > · ;'t* muodossa. Tietokoneyksikkö 3 suorittaa myöskin mitatun • * » matriisin sisällä vallitsevan suurimman johtavuusarvon • * · paikallistamisen ja laskennan.

• · ·,’· 25 Seuraavassa selitetään mitattujen jakaumafunktioi- « * · j * : den p(x) ja logaritmisen normaalijakauman pn(x) laskentaa laskentaesimerkkiin viitaten. Laskentaesimerkissä mainittujen lukuarvojen kohdalla on kyse niistä lukuarvoista, jotka on esitetty taulukossa 1.

* ( . * · ·, 30 Laskentaesimerkki 1. Tiheysarvot jaetaan n-luokkaan, jolloin tässä on valittu n = 14. Luokkien keskikohdat esitetään koko :.,,ί mittausalueen yli (kuten taulukossa 1 esitetään) arvoina 4, 12, 20, 28,..., 108, 8-porrastuksin (kuten kuvioiden » t t·.. 35 la, Ib x-akselit osoittavat) . Näitä arvoja merkitään seu raavassa Kmitte (i) , jossa i = 1,..., 14. Esimerkinomaises- 111800 8 ti on Kmitte (2 ) = 12, KmitteO) =20.

2. Mitatun jakauman p(x) laskenta a) Taulukossa 1 annettujen tiheysarvojen (p(x)) summan laskeminen. Esimerkiksi otetaan ennen käsittelyä 5 olevat arvot.

Summaa merkitään seuraavassa N:llä.

k*14 N =2 P(xi) i-1 10 Siis N = 0 + 14 + 22 + 34 + 18 + 32 + 2 + 0 = 122

Tiheysarvot p(x) jaetaan summalla N.

0 14 22 34 18 Ϊ22 - Ϊ22 “ °'115' rn m °'18’ m = °'279' m = °'148· 15 ΤΪ2 = °'262' il = IB - »

Kaavana: P(*«) = = Pi 20 Mitattu jakauma esitetään diagrammissa pylväinä.

3. Logaritmisen normaalijakauman laskenta • · * ’/> > - keskiarvon x ja hajonnan a laskenta: V? , *, : : : x = — ^ y /’(*;) * k mittc(i) 25 .·-« _ ... f * : .· σ - . —Y^{Kmillc{i) - χ)*Ρ(χί) » · · ί=1 : ·' . 30 Esimerkki:

» t I I

.···. S S -i—(14 * 52 + 22 * 60 + 34 * 68 + 18 * 76 + 32 * 84 + 2 * 92) = 70;49.

·...* 122v • » * > * * 9 λ λ a o n n i i luuu ha = (52 - 70,49)3 * 14 + (60 - 70,49)* * 22 + (68 - 70,49)* * 34 +(76 - 70,49)* * 18 + (84 - 70,49)* * 32 + (92 - 70,49)* * 2 5 σ = νΐ5Γ*^

Apusuureet: κ = ^/ln (fr + 1) = 0,166.

1Q /1 = In x — = 4,243

Logaritminen normaalijakauma:

'__________,x„ (A

y/2n In ah tnilie(i) y 2\ κ / J

15

Esimerkki luokan 68 keskelle: /ββ, 1 ( 1 (4,219 -4,243

Pn(68) = , ........ exp I —- ( —--g--) 1 = 0-121 y/2 * jt * 0,156 * 68 \ 2 \ 0,156 J J r 20 Tällöin lasketaan kaikki pn (xi)-arvot kaikkien i:n : suhteen yhteen ja jaetaan kokonaissummalla. Kokonaissumma Σ?Γ"Μ*ί) = 0,412 • ♦ t • · * .·. : 25 jolloin esim. kohdassa 68 se ei ole 0,121 vaan, tämän normituksen mukaan pn(68) = 0, 121/0, 412=0,294.

',,! Esimerkki ’ ’ Erään potilaan kohdalta, jolla oli vaikea keuhko- ahdistus, saatiin selville ihon 112 mittauskohdasta säh-30 kön johtavuusarvot ja siitä esitettiin arvojen suhteelli-*,,,· nen tiheys asteikolla 1 - 100.

. Ne tiheydet, joilla arvot mitattiin eri asteikko- ,···. alueella, on merkitty ylös taulukossa 1 sellaisille mit- taväleille, jossa n = 8. Taulukon vasemmalla puolella on * * » I ,: 35 arvot ennen käsittelyä ja oikealla puolella suhteellisen / menestyksekkään käsittelyn jälkeen (potilaalla on vähem- 111800 10 män vaivoja).

Itse numeroista ei voi saada selville objektiivista kriteeriä potilaan terveydentilasta ennen käsittelyä eikä parantumisen määrästä käsittelyn jälkeen. Mutta jos 5 tarkastellaan tiheyksiä p(n), tiettyjen johtavuusarvojen n saamiseksi, niiden yhteensopimisen kannalta logaritmisen normaalijakauman suhteen (kuvioissa la ja Ib yhtenäisin viivoin esitetyt käyrät), niin voidaan todeta: 1) Ennen käsittelyä ilmenee merkittäviä poikkeamia 10 normaalijakaumasta (kuvio la), kuten myöskin kolmannen ja korkeamman vapausasteen momenttien poikkeamissa (kuvio 2a), määritettynä

N

(mr - Σ p(ni) · (ni-n)r) i=l Tämä osoittaa sen, että potilas ei ole terve. Sairastumisen laatu ja vaikeus on tässä projektiossa tunnistettavissa logaritmisesta normaalijakaumasta tapahtuvaksi 20 poikkeaman laaduksi ja määräksi.

2) Käsittelyn jälkeen on tunnistettavissa olennai-sesti parempi yhteensopivuus sekä logaritmisen normaali-jakauman (kuvio 2b) kanssa, että myös korkeampien vapaus-asteiden pienempi poikkeama normaalijakauman ideaalisista » * · ! *. 25 momenteista. Käyrät on tällöin muunnettu siten, että ide-

t t I

* * t ,1 ,* aalisen ja mitatun jakauman ensimmäisen ja toisen va- ’ pausasteen (keskiarvot ja varianssit) sopivat yhteen.

>’ ’ Taulukko 1: Mitatut johtavuusarvojen tiheydet 112 ihonkohdasta, mittausalueen ollessa 0 - 100 koehenkilöl- t , V 30 lä, jolla on keuhkoahdistus.

il» 111800 11

Ennen käsittelyä Käsittelyn jälkeen

Mittausalue Tiheys Tiheys 0-48 O 0 5 48-56 14 15 56 - 64 22 34 64 - 72 34 34 72 - 80 18 30 80 - 88 32 8 10 88 - 96 2 1

96 - 112 O O

Edellä selitetään keksintöä viittaamalla ihon sähkönjohtavuuden mittaukseen fysiologisena ominaissuureena. 15 Mikäli käsitellään muita ominaissuureita, on laitetta modifioitava vastaavasti. Ominaissuureena voi olla esim. ihon säteilyn intensiteetti infrapuna- tai optisella alueella. Tässä tapauksessa on järjestelmässä ensisijassa kosketuksettomat tunnistinelementit ja niiden lukumäärä 20 vastaa edellä selitetyn suoritusmuodon neulanmuotoisia tunnistinelementtejä. Fysiologisia ominaissuureita varten * * · * · » '·’ * olevat muut lukulaitteistot voivat olla rakennettu ris-

* I

\V tikko-, rulla- tai harjaelektrodien muotoon. Edellä seli- ·'·/> tettiin erityisesti koehenkilön kokonaisterveydentilan : *.: 25 edullista arviointia viitaten todellisen jakaumafunktion vertailuun koehenkilöstä selville saadun ideaalisen, so.

* % logaritmisen normaalijakauman kanssa. Ymmärrettävää on myös se, että keksintöön sisältyy myös vertailu tietojen referenssitiheysjakaumasta, jotka on saatu selville ky- 30 seessä olevaa fysiologista ominaissuuretta varten terveen » y yksilöjoukon kohdalla suoritetuista mittauksista.

• · i I > |

Claims (12)

12 111800

1. Menetelmä lausunnon mahdollistamiseksi eliön terveydentilasta pohjautuen vertailuun, jossa verrataan 5 eliön valittua fysiologista ominaissuuretta vastaavaan tervettä tilaa ilmaisevaan vertailuominaissuureeseen, tunnettu siitä, että valittu fysiologinen omi-naissuure mitataan monikanava-anturiyksiköllä, jossa on useita määrätyille pinta-alueille jaettuja anturi-10 elementtejä, useisiin mittauspisteisiin, jotka vastaavat useita anturielementtejä, määritetään tilastollisilla menetelmillä anturiyksiköstä saatujen ja valittujen fysiologisten ominaissuureiden mittausarvoja vastaavien signaalien signaalitason tilastollinen jakauma ja loga-15 ritminen normaalijakauma, suoritetaan tilastollisen jakauman poikkeamien määritys signaalitason logaritmisesta normaalijakaumasta, jolloin vertailusuureeksi otetaan logaritminen normaalijakauma.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että ruumiinalueena käytetään eliön ihon aluetta. I I · • · · V · 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, • · V.·' tun nettu siitä, että luettava fysiologinen omi- • · :: : naissuure on ihon johtavuus, tietyn sähköpotentiaalin :*,· 25 sitä koskettaessa. » ·

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, » · ' * » tunnettu siitä, että johtavuuden ajallinen muutos * * saadaan selville sähköakupunktuurin menetelmiä vastaten.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että luettava fysiologinen omi- ;·’ naissuure on erityisesti optisella tai infrapuna-alueella : : oleva säteilyintensiteetti.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vertailusta 35 määritetään samaa vapausastetta olevat poikkeamat. 111800 13

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siinä lisäksi saadaan selville tiheysjakauman muutos ajan suhteen, ja että voidaan toimittaa korrelaatioanalyysi.

8. Laite menetelmän toteuttamiseksi, jolla patent tivaatimuksen 1 mukaisesti mahdollistetaan lausunto eliön terveydentila, tunnettu monikanava-anturiyksi-köstä (1), joka lukee eliön valitun fysiologisen ominais-suureen ruumiin määrätyn pinta-alueen yli jaetuista 10 mittauskohtien joukosta, ja joka lähettää vastaavat signaalit, laitteisto (2, 3) monikanava-anturiyksikön lähettämien signaalien käsittelemiseksi ja laitteisto, joka tilastollisilla menetelmillä laskee käsittelylaitteiston lähettämistä signaaleista luettujen fysiologisten omi-15 naissuureiden signaaleja vastaavien mittausarvojen tosiasiallisen tiheysjakauman ja logaritmisen normaalijakauman.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että monikanava-anturiyksikkö (1) 20 käsittää joukon määritetylle pinta-alueelle jaetusti sijoitettuja anturielementtejä (13) sekä laitteiston (15) anturielementtien peräkkäisesti tunnustelemiseksi .

10. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, t u n - • · · * * n e t t u siitä, että anturielementteihin kuuluu neula-! 25 maiset, akupunktioneulojen tapaiset elementit (15).

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että monikanava-anturiyksikössä ' (1) on anturielementit mittausarvojen kosketuksetonta luentaa varten.

12. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, : tunnettu siitä, että monikanava-anturiyksikköön ]·' (1) kuuluu ristikko-, rulla- tai harjaelektrodit fysio- logisen ominaissuureen lukemiseksi. i * » 14 111800