FI111311B - Menetelmä ja päätelaite digitaalisessa yhteislähetysverkossa - Google Patents

Description

111311

Menetelmä ja päätelaite digitaalisessa yhteislähetysverkossa Keksinnön tausta

Keksintö liittyy vuorovaikutteisiin yhteyslähetyspalveluihin, erityisesti palveluiden vastaanottoon suunniteltujen päätelaitteiden käyttöominaisuuksiin.

5 Uusia digitaalisia yhteislähetys- eli broadcast-verkkoja otetaan lähi aikoina käyttöön radio- ja televisiolähetysten välittämiseksi. Kyseisiä verkkoja ovat mm. digitaalinen radioverkko DAB (Digital Audio Broadcasting) ja digitaalinen televisioverkko DVB (Digital Video Broadcasting). Digitaalisten lähetysten vastaanottaminen tapahtuu joko uusilla digitaalisilla päätelaitteilla tai nykyisillä 10 analogisilla päätelaitteilla, joihin on kytketty digitaalinen viritin eli ns. Set-Top Box (STB). STB-laitteen avulla voidaan nykyisten analogisten TV- ja radiovastaanottimien kautta vastaanottaa digitaalisia broadcast-lähetyksiä. DAB- ja DVB-järjestelmät käsittävät myös kaksisuuntaisia, vuorovaikutteisia palveluita, jotka mahdollistavat esimerkiksi maksullisten palveluiden tilaamisen tai palve-15 luun liittyvän palautetiedon lähettämisen verkon päätelaitteelta käsin. Tällaisia vuorovaikutteisia palveluita ovat esimerkiksi sähköinen kaupankäynti, erilaiset pelit ja video-on-demand-palvelut. Tämä edellyttää sitä, että päätelaite käsittää myös välineet paluusuuntaisen yhteyden eli yhteislähetysverkkoon suuntautuvan tiedonsiirron suorittamiseksi. Tällöin päätelaite on tyypillisesti kytketty lan-20 gallisesti johonkin kiinteään verkkoon, kuten yleiseen analogiseen puhelinverkkoon (PSTN, Public Switched Telephone Network) tai digitaaliseen verkkoon (ISDN, Integrated Services Digital Network), josta on järjestetty edelleen yhteys DAB- tai DVB-verkkoon. Vaihtoehtoisesti vuorovaikutteisia palveluita voidaan ohjata erillisen puhelinliittymän välityksellä, jolloin ohjauskomentoja 25 välitetään puhelimen avulla.

Näiden digitaalisten broadcast-verkkojen palveluita voidaan välittää päätelaitteille myös kaapeliverkkojen välityksellä, jolloin vuorovaikutteisten palveluiden paluusuuntaiset lähetykset voidaan järjestää suoritettavaksi kaapelitelevisioverkon kautta kaapeliverkon ja päätelaitteen väliin kytkettävällä, 30 kaapelimodeemin käsittävällä kotipäätteellä, joka voi olla esimerkiksi STB-laite. Paluuyhteys voidaan myös järjestää laajakaistaisen kiinteän verkon, kuten xDSL-verkon (Digital Subscriber Line), kautta tai langattoman yhteyden, kuten langattoman lähiverkon tai matkaviestinverkon avulla. Tunnetaan myös ratkaisu, jossa paluukanava vuorovaikutteisten palveluiden ohjaamiseen muo-35 dostetaan TV- tai satelliittiantennin kautta lähettävällä paluusignaalilla, jolla on oma siirtotie.

2 111311

Paluuyhteyden avulla voidaan valita yhteislähetyksenä siirrettäväksi erilaista informaatiota, joka voi olla mitä tahansa dataa. Tyypillisesti yhteislä-hetyksissä välitettävä kuva- tai ääni-informaatio saadaan palveluntarjoajan, kuten televisioyhtiön, verkon palvelimilta tai muista tietoliikenneverkoista, ku-5 ten Internetiin liittyneisiin verkoista, joiden tarjoamaa informaatiota voidaan valita lähetettäväksi yhteislähetyksenä.

Ongelmana tunnetun tekniikan mukaisissa ratkaisuissa on edellä kuvattujen tiedonsiirtoyhteyksien, erityisesti paluuyhteyden yksisuuntaisuus. TV- tai radioverkon päätelaitteen käsittämällä modeemilla muodostetaan palo luusuuntainen datasiirtoyhteys tyypillisesti puhelinverkon kautta. Tällä paluuyhteydellä ohjataan yhteislähetysverkkojen kautta välitettäviä vuorovaikutteisia palveluja. Näin ollen palveluja voidaan yleensä vastaanottaa vain yhteislähe-tyspalveluina, jolloin paluuyhteydellä käytettävän puhelin- tai kaapeliverkon tarjoama kapasiteetti jää osittain hyödyntämättä. Edelleen ongelmana on eri-15 laisten päätelaitteiden tarve henkilökohtaisessa tiedonvälityksessä. Huolimatta siitä, että digitaalisten yleisradiolähetysten päätelaite käyttää puhelinverkkoa paluuyhteyden järjestämiseen, tarvitaan erilaisten puhelin- ja fax-palveluiden käyttämiseen erillistä päätelaitetta, siis puhelinta tai faxia. Täten henkilökohtaisen tiedonvälityksen sekä laite- että liittymäkustannukset nousevat korkeiksi. 20 Edelleen nykyiset puhelinverkon palvelut tarjoavat varsin rajoitetusti mahdollisuuksia erilaisten oheispalveluiden, kuten pankki- ja tilauspalveluiden käyttämiseen, mikä johtuu pitkälti päätelaitteiden, tyypillisesti puhelinten, yksinkertaisista käyttöliittymistä.

Keksinnön lyhyt selostus 25 Keksinnön tavoitteena on kehittää parannettu menetelmä ja mene telmän toteuttava laitteisto yllä mainittujen ongelmien vähentämiseksi. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä ja päätelaitteella, joille on tunnusomaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

30 Keksintö perustuu siihen, että integroidaan digitaalisen yhteislähe- tysverkon päätelaitteeseen puhelimen toiminnallisuudet siten, että päätelaitetta voidaan käyttää kaksisuuntaisella paluuyhteydellä puhelinliittymän tapaan. Puhelintoiminnallisuuksia ohjataan päätelaitteen näytölle muodostaman valikon avulla. Toiminnallisuudet käsittävät tavallisen puhelintoiminnon lisäksi 35 muita sähköisen tiedonvälityksen toimintoja, kuten faxin, sähköpostin, tekstiviestit, kuvapuhelut ja erilaiset datatiedostot.

3 111311

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on tietoliikenneyhteyksien kapasiteetin tehokkaampi käyttö, koska yhteislähetysverkon paluuyhteyttä voidaan hyödyntää kaksisuuntaisesti. Myös laite-, liittymä- ja yhteyskustannukset pienenevät, koska ei tarvita erillisiä laitteita puhelintoimin-5 noille ja yhteislähetyspalveluiden vastaanottoon. Osa tai joissakin tapauksissa jopa kaikki sähköinen tiedonsiirto voidaan siirtää pois teleoperaattoreiden verkoista tapahtuvaksi esim. IP-verkon kautta tai toisaalta yhteislähetyspalveluna suoraan vastaanottajalle, mikä vähentää yhteyskustannuksia. Edelleen keksinnön mukainen menetelmä ja laite mahdollistavat sähköisen käyttäjän tun-10 nistamisen, sekä myös käyttäjäkohtaiset asetukset eri tiedonsiirtopalvelulta käytettäessä.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista: 15 kuvio 1 esittää tietoliikennejäijestelmää yhteislähetyspalveluiden lä hettämiseksi ja paluuyhteysinformaation vastaanottamiseksi; kuvio 2 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen päätelaitteen rakennetta olennaisin osin; ja kuvio 3 esittää keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävän 20 palveluvalikon rakennetta yksinkertaistetusti.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Viitaten kuvioon 1, seuraavassa kuvataan tyypillistä verkkoratkaisua paluuyhteyden tarjoamiseksi yhteislähetyspalveluille. Päätelaitteet TE1 - TE3 vastaanottavat yhteislähetyksiä DVB-verkon lähettimeltä TR. Päätelaitteet TE1 25 - TE3 käsittävät joko digitaalisen DVB-vastaanottimen tai analogisen TV-vastaanottimen, johon on liitetty digitaalinen viritin eli ns. Set-Top-Box digitaalisten lähetysten vastaanottamiseksi. Tyypillisesti yhteislähetys käsittää elektronisen ohjelmaoppaan (EPG, Electronic Programming Guide) avulla esitettäviä tietoja palveluista ja ohjelmista, joita käyttäjä voi valita. Tiedot on edullisesti 30 esitetty päätelaitteessa TE selaintyyppisen käyttöliittymän avulla, jossa eri informaatiolähteet on linkitetty (vrt. hyperlinkit WWW-selaimessa). Tiedot voidaan jakaa palveluihin, jotka eivät vaadi paluuyhteyden avaamista ja palveluihin, jotka vaativat paluuyhteyden avaamisen.

Käyttäjän halutessa vaikuttaa lähetettäviin yhteislähetyspalveluihin, 35 päätelaitteelta TE voidaan muodostaa paluuyhteys DVB-verkkoon. Paluuyhte- 4 111311 ys muodostetaan tyypillisesti langallisen puhelinverkon PSTN kautta DVB-verkon lähetyksiä ohjaavalle palvelimelle S1. Päätelaitteet TE1 - TE3 käsittävät siis välineet, tyypillisesti modeemin, paluuyhteyden muodostamiseksi puhelinverkon kautta. Käyttäjä voi esimerkiksi haluta jonkin tietyn DVB-verkko-5 operaattorin palvelimella S2 olevan ohjelman lähetettäväksi DVB-verkon kautta. Edelleen DVB-verkon kautta yhteislähetyksenä välitettäviä palveluja voidaan toimittaa myös muista verkoista kuin ainoastaan DVB-operaattorin verkosta. Tällöin käyttäjä voi haluta esimerkiksi siirtää informaatiota Internetiin yhteydessä olevalta palvelimelta S3 nopean yhteislähetyksen kautta. Käyttäjä 10 voi tällöin välittää pyynnön palvelimelle S1 paluuyhteyden muodostamiseksi johonkin muuhun verkkoon, esimerkiksi pyynnön paluuyhteyden muodostamisesta Internetin kautta palvelimeen S3 palvelun identifioivan URL-tunnisteen perusteella.

Kuvion 1 mukainen esimerkki kuvaa tyypillistä DVB-T (DVB-15 terrestrial) järjestelmää, mutta vastaavat toiminnot pätevät missä tahansa vastaavassa järjestelmässä, kuten DAB sekä DVB-C (DVB-cable) ja DVB-S (DVB-satellite) järjestelmissä. On myös selvää, että edellä kuvattu paluuyhteyden muodostus päätelaitteilta TE1 - TE3 voi olla järjestetty myös langattomasti esimerkiksi GSM-verkon (Global System for Mobile communications) tai lan-20 gattoman lähiverkon kautta. Paluuyhteys voidaan järjestää myös DVB-C-lähetyksiä välittävän kaapeliverkon kautta kaapelimodeemin avulla. Edelleen myöskään päätelaitteiden, palvelimien ja lähettimien määrää ei ole millään tapaa rajoitettu kuviossa 1 esitettyihin määriin.

Nyt keksinnön mukaisesti päätelaitteet TE on järjestetty muodosta-25 maan kaksisuuntainen paluuyhteys siten, että päätelaitetta ja paluuyhteyttä voidaan käyttää myös puhelinliittymänä. Täten keksinnön mukainen digitaalisen yhteislähetysverkon päätelaite käsittää kuvion 2 mukaisesti välineet (202) kaksisuuntaisen yhteyden muodostamiseksi puhelinverkkoon (200), proses-sointivälineet (204) puhelusignaalien ja käyttäjän ohjaussignaalien käsittelemi-30 seksi sekä liitäntävälineet (206) kaiuttimen (208) ja mikrofonin (210) liittämiseksi päätelaitteeseen. Nämä välineet voidaan kuvion 2 mukaisesti liittää joko digitaaliseen vastaanottimeen (212) tai set-top-boxiin (214).

Puhelinliittymänä voidaan käyttää tavallista analogista (PSTN) tai digitaalista (ISDN) langallista liittymää, langatonta liittymää (esim. GSM) tai IP-35 osoitteellista ns. internetpuhelinliittymää. Puhelinliittymä voidaan toteuttaa myös kaapeliverkon tai laajakaistaisen verkon kautta. Täten välineet yhteyden 5 111311 muodostamiseksi puhelinverkkoon voivat liittymän tyypistä riippuen käsittää esimerkiksi modeemin, ISDN-verkkokortin tai GSM-verkkokortin. Päätelaite voi edullisesti käsittää useita edellä mainittuja välineitä yhteyden muodostamiseksi.

5 Prosessointivälineet puhelusig naalien käsittelemiseksi käsittävät edullisesti signaalinkäsittelyprosessorin, joka erottelee toisistaan puhesignaalit ja datasignaalit. Vastaanotetut puhesignaalit ohjataan liityntävälineiden käsittämälle kaiuttimelle ja vastaavasti mikrofonilta tulevat käyttäjän puhesignaalit ohjataan prosessointivälineille edelleen lähetettäväksi siirtotielle. Datasignaali-10 en käsittely tapahtuu ennalta asetettujen määritysten mukaisesti tai käyttäjän ohjauskomentojen mukaan. Prosessointivälineet voidaan toteuttaa esimerkiksi laitteeseen integroituna prosessorina tai PCMCIA-korttipaikkaan sovitetun korttimodeemin avulla.

Liitäntävälineet kaiuttimen ja mikrofonin liittämiseksi päätelaittee-15 seen voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Kaiuttimena voidaan käyttää esimerkiksi digitaalisen vastaanottimen tai set-top-boxiin kytketyn päätelaitteen omia kaiuttimia ja vastaanotin voi edullisesti käsittää sisäänrakennetun mikrofonin. Toisaalta kaiutin- ja mikrofonitoiminnot voidaan hoitaa erillisen puhelin-kuulokkeen avulla, joka voi olla esimerkiksi sinänsä tunnettu lankaliittymäpu-20 helimen kuuloke, joka liitetään langallisesti vastaanottimeen sopivan liittimen avulla. Puhelinkuuloke voidaan liittää päätelaitteeseen myös langattomasti, esimerkiksi infrapuna- (IR) tai lyhyen kantaman radiotaajuusyhteydellä (LPRF). Tähän tarkoitukseen soveltuvia langattoman tiedonsiirron käytäntöjä ovat esimerkiksi sarjamuotoinen pisteestä-pisteeseen toimiva infrapunayhteys IrDA 25 (Infrared Data Association) ja useiden elektronisten laitteiden yhteenliittämi-seksi langattomasti radiotaajuusyhteydellä kehitetty Bluetooth-määrittely. Näitä lyhyen kantaman tiedonsiirtokäytäntöjä on kuvattu tarkemmin esimerkiksi molempien konsortiumien Internet-sivuilla (www.irda.com, www.bluetooth.com). Puhelinkuuloke voidaan myös edullisesti integroida päätelaitteen kaukosääti-30 meen, joka voidaan sitten liittää päätelaitteeseen millä tahansa edellä kuvatulla tavalla.

Keksinnön mukaiset toiminnallisuudet voidaan integroida osaksi päätelaitetta tai ne voidaan toteuttaa erillisen lisälaitteen avulla. Lisälaite käsittää luonnollisesti liityntävälineet lisälaitteen liittämiseksi digitaaliseen vas-35 taanottimeen tai set-top-boxiin, jotka liityntävälineet voivat käsittää esimerkiksi 6 111311 ns. Scart-liitännän, PCMCIA-korttipaikan tai minkä tahansa muun tunnetun lii-täntärajapinnan.

Keksinnön mukainen päätelaite tai lisälaite voi edullisesti käsittää useita puhelinnumeroita ja IP-osoitteita, joihin voidaan ottaa yhteyttä ulkopuo-5 lisillä päätelaitteilla, kuten puhelimilla, taxeilla, sähköpostilla jne. Täten esimerkiksi eri perheenjäsenet voivat vastaanottaa henkilökohtaisia puheluita, sähköposteja tai tekstiviestejä. Keksinnön mukainen laite tunnistaa eri puhelinnumeroille ja IP-osoitteille tulevat yhteydenotot ja hälyttää käyttäjän ennalta määrittämien asetusten mukaisesti. Hälytysasetuksissa voidaan esimerkiksi aset-10 taa erilaisia soittoääniä eri käyttäjille tuleville yhteydenotoille tai tiedote ilmestymään vastaanottimen näytölle. Tuleva puhelu voi aktivoida oletusarvoiset kaiutin- ja mikrofonitoiminnot, jolloin puheluun vastaaminen voi esimerkiksi olla asetettu tapahtumaan ensisijaisesti päätelaitteeseen liitetyn puhelinkuulok-keen kautta. Näitä asetuksia voidaan muuttaa myöhemmin kuvattavalla taval-15 la.

Keksinnön mukainen laite voi myös edullisesti käsittää puhelinvastaajan, joka tallettaa soittajan jättämät viestit, jos puheluun ei vastata. Laite käsittää siten tallennusvälineet viestien tallentamiseksi, jotka välineet voidaan toteuttaa sinänsä tunnetulla tavalla esimerkiksi nauhatallentimena tai digitaali-20 sena muistipiirinä, joka tallettaa digitaalisessa muotoon muokattua puhetta. Edelleen laite edullisesti käsittää välineet saapuvien fax-puheluiden tunnistamiseksi ja tallennusvälineet taxien tallentamiseksi muistiin, jotka molemmat välineet ovat sinänsä tunnettuja nykyisistä fax-laitteista. Laite käsittää myös tallennusvälineet sähköpostiviestien, tekstiviestien ja muiden vastaavien elekt-25 ronisten viestien tallentamiseksi laitteen muistiin. Kaikki edellä kuvatut tallennusvälineet voidaan edullisesti toteuttaa yhden digitaalisen muistipiirin, esimerkiksi RAM-muistin (Random Access Memory) avulla.

Keksinnön mukainen laite voi myös edullisesti käsittää liityntäväli-neet videokameralle, jolloin kaksisuuntaista paluuyhteyttä voidaan käyttää ku-30 vapuheluiden välittämiseen. Tällöin videokameran ja mikrofonin kautta vastaanotettava kuva ja puhe muokataan sopivalla keksinnön mukaisen laitteen käsittämällä videopuheluohjelmistolla lähetettäväksi käytettävällä paluuyhteydellä. Vastaavasti paluuyhteydeltä päätelaitteelle tuleva kuvapuhelulähetys puretaan mainitulla videopuhelinohjelmistolla esitettäväksi päätelaitteen näytön 35 ja kaiuttimen avulla.

7 111311

Kaksisuuntaista paluuyhteyttä voidaan keksinnön mukaisella laitteella käyttää myös tiedostojen lataamiseen tietoverkoista, kuten kuvion 1 mukaiselta Internetiin kytketyltä palvelimelta S3. Ladattavat tiedostot voivat käsittää mitä tahansa dataa, kuten erilaisia audiovisuaalisia tiedostoja, pelejä, 5 tietokoneohjelmia tai tietokoneella käsiteltäviä tiedostoja. Päätelaite TE käsittää edullisesti riittävästi muistia tiedostojen tallettamiseksi päätelaitteelle, jolloin tiedostoja voidaan esittää tai käsitellä välittömästi tai myöhemmin käyttäjän valitsemana aikana. Edelleen päätelaite voi käsittää välineet tiedostojen siirtämiseksi tietokoneelle käsiteltäväksi, jotka välineet voidaan toteuttaa esi-10 merkiksi langallisella tai langattomalla yhteydellä päätelaitteen ja tietokoneen välillä sinänsä tunnetulla tavalla, kuten edellä esimerkiksi on kuvattu päätelaitteen ja puhelinkuulokkeen liittämisen yhteydessä.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti päätelaite TE käsittää välineet käyttäjän tunnistamiseksi siten, että edellä kuvattuja tal-15 lennusvälineille tallennettuja viestejä, kuten puhelinvastaaja- tai sähköpostiviestejä, tai tiedostoja, kuten fax-tiedostoja tai verkosta ladattuja tiedostoja, ei voida purkaa ilman, että käyttäjä tunnistetaan ennen purkamista. Käyttäjän tunnistamisessa voidaan käyttää älykorttia, joka käsittää tunnistamisessa tarvittavat avaimet ja algoritmit. Tällöin välineet käyttäjän tunnistamiseksi käsittä-20 vät edullisesti kortinlukijan ja syöttövälineet salasanan syöttämiseksi. Älykorteissa on tyypillisesti erillinen käyttäjän identifiointi, kuten PIN-tunniste (Personal Identification Number), jolloin ainoastaan oikean tunnisteen tietävä käyttäjä voi käyttää älykorttia. Samaa älykorttia voidaan käyttää myös yhteis-lähetysverkon suorittamissa käyttäjän tunnistuksissa, jota tarvitaan esimerkiksi 25 tilattaessa tiettyjä vuorovaikutteisia palveluita toimitettavaksi yhteislähetyspal-veluna. Tällöin yhteislähetysverkko vastaanottaa yhteydenmuodostuspyynnön ja tarkastaa päätelaitteen TE käyttäjän oikeuden vuorovaikutteisiin yhteislä-hetyspalveluihin esimerkiksi kysymällä käyttäjätunnistetta ja -salasanaa. Käyttäjän tunnistus voidaan hoitaa välittämällä pyyntö yhteislähetyksenä pää-30 telaitteelle TE ja välittämällä älykortin käsittämät tunnisteet paluuyhteyden kautta tai tunnistus voidaan hoitaa kokonaisuudessaan kaksisuuntaisen paluuyhteyden kautta.

Edelleen käyttäjän tunnistusta voidaan käyttää yhdessä puhelinyhteyden kanssa erilaisissa puhelinpalveluissa, joissa edellytetään käyttäjän 35 sähköistä tunnistamista ja allekirjoittamista. Tällöin esimerkiksi pankkipalveluiden hoitaminen puheluyhteyden avulla helpottuu, koska päätelaite tarjoaa 8 111311 pankkipalveluille havainnollisen näytön sekä käyttäjän tunnistuksen. Tällöin pankkipalvelut tai muut vastaavat palvelut voidaan hoitaa pelkän puheluyhtey-den kautta, eikä esimerkiksi erillistä Internet-yhteyttä tarvitse muodostaa.

Edellä kuvattuja toiminnallisuuksia ohjataan ohjelmistolla, joka liite-5 tään digitaalisen päätelaitteen tai Set-Top-Boxin käyttöliittymään sähköisen rajapinnan yli. Ohjelmistoa voidaan käyttää vastaavalla tavalla graafisen valik-koruudun avulla kuin DVB-vastaanottimen elektronista ohjelmaopasta EPG, jolloin valikot luodaan käyttämällä päätelaitekohtaista selainta ja siihen sovitettua sovellusrajapintaa (API, Application Programming Interface). Graafisia 10 valikoita, jotka käsittävät edellä kuvattujen palveluiden valinnaisia asetuksia, voidaan ohjata edullisesti DVB-vastaanottimen kaukosäätimen avulla. Valikot voidaan myös toteuttaa esimerkiksi yleisten HTML-selainmääritysten (HyperText Mark-up Language) mukaisesti.

Kuviossa 3 on kuvattu yksinkertaistettu esimerkki siitä, miten valikot 15 voidaan toteuttaa. Kuvion 3 mukainen esimerkki käsittää TV-ruudulle (300) tulevan päävalikon (310), joka edelleen käsittää käyttäjälle tarjottavat erilaiset palvelut, kuten puhelintoiminnot (312), faxin (314) ja sähköpostin (316) jne. Käyttäjälle tarjottavia palveluita on selostettu jo edellä ja niitä selostetaan myös tarkemmin myöhemmin. Päävalikko käsittää myös valikon käyttäjän tun-20 nistamiseksi (318).

Kun päävalikosta valitaan ohjaimella, esimerkiksi kaukosäätimellä, jokin palvelu, kuten puhelintoiminnot, avautuu palvelukohtainen valikko (320), josta haluttua palvelua voidaan ohjata. Esimerkiksi puhelintoimintojen palvelukohtainen valikko voi edelleen käsittää asetukset tai alivalikot puhelun muo-25 dostukselle tai vastaanotolle (322), vastaajapalvelulle (324), erilaisille asetuksille (326), kuten puheluiden siirroille ja soittoäänille jne. Palvelukohtaiset valikot voivat siis käsittää useita erillisiä alivalikoita eri asioille ja alivalikot voivat edelleen käsittää omia alivalikoitaan. Valikoiden määrä on edullisesti rajoitettu kuitenkin siten, että käyttöliittymä pysyy käyttäjälle graafisesti ja visuaalisesti 30 selkeänä.

Edellä kuvattu tapa toteuttaa valikot on vain eräs esimerkki siitä, miten keksinnön mukaiset palvelut voidaan tarjota päätelaitteella käyttäjälle. Palveluiden ohjaus voidaan järjestää myös millä tahansa muulla tavalla, eikä se tarvitse välttämättä olla valikkopohjainen, vaan kukin palvelu voi olla tarjolla 35 esimerkiksi kaukosäätimessä omalla painikkeellaan tai palveluiden ohjaus voi tapahtua HTML-pohjaisten tekstilinkkien avulla. Toisaalta, jos valikoita käyte- 111311 g tään, ei valikkorakenne tarvitse olla edellä kuvatun kaltainen, vaan voidaan käyttää mitä tahansa muuta valikkorakennetta, kuten esimerkiksi Windows® -ohjelmista tunnettua valikkorakennetta, jossa päävalikko muodostuu horisontaalisi! näytön yläreunaan.

5 Ohjelmisto ja graafinen valikko tarjoavat valintavälineet käyttäjälle puheluiden, sähköpostin, tekstiviestien, faxien ja erilaisten datapalveluiden vastaanottamisen ja lähettämisen asetusten säätämiseksi. Vastaanottoase-tuksissa voidaan asettaa oletusarvoiset asetukset kaikille edellä mainituille yhteyksille, jolloin päätelaite on aina asetettu vastaanottamaan erilaisia puhe-, 10 data- ja tekstipohjaisia viestejä. Myös tietyt lähetysasetukset voidaan asettaa kaikissa palveluissa vakioarvoon. Lisäksi lähetyksen yhteydessä valintavälineet edullisesti pyytävät määrittelemään vastaanottajan yhteystiedot, kuten puhelin-, fax- tai modeeminumeron, vastaanottajan ja mahdollisesti lähettäjän identifiointitiedot, sähköpostiosoitteen jne.

15 Valikon avulla voidaan asettaa henkilökohtaisia soittonumeroita tai IP-osoitteita esimerkiksi jokaiselle perheenjäsenelle, jolloin päätelaite osaa tunnistaa soittonumeron tai IP-osoitteen perusteella, kenelle viesti on tarkoitettu. Tällöin päätelaite hälyttää henkilökohtaisten hälytysasetusten, kuten erilaisten soittoäänien tai muiden hälytysten avulla oikeaa henkilöä. Valikko kä-20 sittää myös asetusvalikon näiden henkilökohtaisten käyttäjäasetusten valitsemiseksi, kuten myös henkilökohtaisen muistion yhteystietojen, kuten puhelin-numeroiden ja osoitetietojen, tallentamiseksi ja selaamiseksi.

Tuleville puheluille voidaan tarvittaessa asettaa erilaisia siirtoase-tuksia valikon avulla. Myös puhelinvastaajan toimintoja voidaan ohjata valikon 25 kautta. Samoin faxia voidaan ohjata valikon kautta sekä tallentamaan vastaanotetut fax-viestit muistiin että purkamaan tallennetut viestit muistista.

Edelleen ohjelmisto ja graafinen valikko tarjoavat käyttäjän älykortti-identifiointiin syöttövälineet PIN-tunnuksen syöttämiseksi vasteena sille, että älykortti on syötetty kortinlukijavälineisiin.

30 Lisäksi valikon ja ohjelmiston avulla voidaan valita käytettäväksi yhteydeksi kuvapuhelu, mikäli päätelaitteeseen on liitetty kamera. Valikosta asetetaan myös kuvapuheluiden erilaiset parametrit, kuten käytettävä videosignaalin pakkausmenetelmä.

Päätelaite voidaan myös valikon avulla asettaa vastaanottamaan 35 useampaa jakelutietä samanaikaisesti esimerkiksi siten, että puhelun tai fax-viestin vastaanoton kanssa samanaikaisesti vastaanotetaan sähköpostivies- 10 111311 tejä ja Internet-tiedostoja yhteislähetyspalvelun kautta. Päätelaite voidaan valikon avulla ohjata välittämään viesti esimerkiksi Internet-operaattorille, että tämä lähettää tiettyjä tiedostoja tai palveluita toistaiseksi yhteislähetyspalvelun kautta, jolloin kaksisuuntainen paluuyhteys jää samanaikaisesti käytettäväksi 5 esimerkiksi puheyhteydelle.

Edellä keksintöä on kuvattu esimerkinomaisesti DVB-järjestelmän yhteydessä. Keksintöä ei kuitenkaan ole rajoitettu vain siihen, vaan sitä voidaan soveltaa missä tahansa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää yhteis-lähetyksiä päätelaitteelle tarjoavan verkon ja paluuyhteyden päätelaitteelle 10 tarjoavan verkon.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (15)

111311

1. Menetelmä tietoliikenneyhteyden tarjoamiseksi tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää yhteislähetyspalveluita välittävän jakeluverkon, palveluja vastaanottamaan järjestetyn ainakin yhden päätelaitteen ja päätelait- 5 teelta paluuyhteyden ainakin jakeluverkkoon tarjoavan paluuverkon, jossa järjestelmässä ainakin osa yhteislähetyksenä siirrettävästä informaatiosta on järjestetty valittavaksi paluuyhteyden avulla, tunnettu siitä, että muodostetaan mainitulta päätelaitteelta yhteislähetyspalveluista riippumaton kaksisuuntainen tietoliikenneyhteys toiseen tietoliikenneverkkoon 10 paluuverkon kautta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu kaksisuuntainen tietoliikenneyhteys käsittää ainakin jonkin seuraavista: puheluyhteys, fax-yhteys, sähköpostiyhteys, tekstiviestiyhteys, 15 tiedostonsiirtoyhteys.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan mainittua kaksisuuntaista tietoliikenneyhteyttä päätelaitteen käyttöliittymän kautta.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjataan mainittua kaksisuuntaista tietoliikenneyhteyttä päätelaitteen tai siihen kytketyn näyttövälineen näytön käsittämistä valikoista päätelaitteen kauko-ohjaimella.

5. Digitaalisen yhteislähetysverkon päätelaite, joka on järjestetty vastaanottamaan yhteislähetyksenä välitettävää informaatiota ja valitsemaan ainakin osa yhteislähetyksenä siirrettävästä informaatiosta paluuyhteyden tarjoavan paluuverkon kautta, tunnettu siitä, että päätelaite on järjestetty muodostamaan yhteislähetyspalveluista 30 riippumaton kaksisuuntainen tietoliikenneyhteys toiseen tietoliikenneverkkoon mainitun paluuverkon kautta.

6. Digitaalisen yhteislähetysverkon päätelaitteen lisälaite, joka päätelaite on järjestetty vastaanottamaan yhteislähetyksenä välitettävää informaatiota ja valitsemaan ainakin osa yhteislähetyksenä siirrettävästä infor-35 maatiosta paluuyhteyden tarjoavan paluuverkon kautta, ja joka lisälaite on järjestetty liitettäväksi päätelaitteeseen, tunnettu siitä, että 111311 lisälaite on järjestetty muodostamaan yhteislähetyspalveluista riippumaton kaksisuuntainen tietoliikenneyhteys toiseen tietoliikenneverkkoon mainitun paluuverkon kautta.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, 5 että mainittu kaksisuuntainen tietoliikenneyhteys käsittää ainakin jonkin seuraavista: puheluyhteys, fax-yhteys, sähköpostiyhteys, tekstiviestiyhteys, tiedostonsiirtoyhteys.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen laite, tunnettu 10 siitä, että laite käsittää yhteydenmuodostusvälineet kaksisuuntaisen yhteyden muodostamiseksi puhelinverkkoon, prosessointivälineet puhelusignaalien ja käyttäjän ohjaussignaalien käsittelemiseksi sekä liitäntävälineet kaiuttimen ja mikrofonin liittämiseksi päätelaitteeseen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on järjestetty tukemaan useiden puhelinnumeroiden käyttöä ja identifioimaan sekä hälyttämään vastaanottaja vastaanotetun puhelinnumeron perusteella.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, 20 että laite käsittää puhelinvastaajan.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää kameran ja ohjelmalliset välineet kuvapuheluyhteyden 25 muodostamiseksi.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää muistia erilaisten sähköisessä muodossa olevien tiedostojen tallentamiseksi.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että liitäntävälineet kaiuttimen ja mikrofonin liittämiseksi päätelaitteeseen käsittävät laitteen kauko-ohjaimeen integroidun puhelinkuulokkeen.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen laite, tunnettu 35 siitä, että 111311 laite käsittää ohjelmalliset välineet tietoliikenneyhteyksien ohjaamiseen käytettävän valikon muodostamiseksi päätelaitteen näytölle.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 5-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 laite käsittää välineet käyttäjän tunnistamiseksi, kuten älykorttiluki- jan ja syöttövälineet salasanan syöttämiseksi. ϋ 111311