FI102815B - Tärykoneikko - Google Patents

Description

1H9R1R

TÄRYKONEIKKO ’ U Z° ϋ

Tekniikan ala

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista tärykoneikkoa. s Keksintö liittyy tärytettävissä laitteissa (tyypillisesti tärysyöttimissä ja täryseuloissa) käytettyihin tärykoneikkoihin. Tärykoneikko sisältää epäkeskeisen massan, jota pyöritettäessä koneikkoon liitetty, jousien varassa lepäävä seulakori tai syötinrunko lähtee liikkeeseen epäkeskisen massan vaikutuksesta. Käytettäessä yhtä epäkeskomassaa seulan tai syöt-timen liike on ympyräradan muotoinen. Käytettäessä kahta toisiinsa mekaanisesti kytkettyä 10 pyörivää epäkeskomassaa saadaan aikaan lineaarinen iskuliike, jonka suuntaa voidaan säätää muuttamalla epäkeskomassojen pyörimisliikkeen vaihe-eroa. Iskuliikkeen pituutta voidaan säätää säätämällä epäkeskomassojen suuruutta.

Tekniikan taso is Eräs tunnettu koneikkotyyppi on esitetty julkaisussa FR 2 668 960. Sen kuviossa 1 esi tetty, aikaisempaa tekniikan tasoa edustava koneikko muodostuu yhtenäisestä yhdysakse-lista, jota käyttää siihen kytketty hihnapyörä. Akseliin on kiilaliitoksella kytketty epäkesko-painot. Täryliikkeen voiman (eli iskun pituuden) lisäämiseksi epäkeskopainoihin on lisätty lisäpainot. Koneikon runko ja yhdysakseleiden laakereiden laakeripesät on kiinnitetty ruuviko liitoksella seulakorin/syötinrungon sivulevyyn.

Tällainen koneikko on suurikokoinen ja siten hankala käsiteltävä. Koska seulat/syötti-: met työskentelevät usein pölyisissä olosuhteissa, joudutaan koneikkoa huollettaessa tai kor jattaessa (esim. laakerin vaihdon yhteydessä) se avaamaan siten, että sen öljytila on avoin pölylle ja lialle. Öljyn puhtaus taas on tärykäytössä tavallistakin ratkaisevampi laakereiden 25 kestoiän kannalta.

Samassa julkaisussa on esitetty koneikkotyyppi, jolla on yritetty ratkaista aikaisemman koneikkotyypin ongelmia. Parannetussa ratkaisussa yhdysakseli muodostuu erillisistä toisiinsa liitetyistä osista. Akselin osat on yhdistetty vääntömomenttia - muttei taivutus-momenttia - välittävillä kiila- tai tappikytkimillä (kuviot 2 ja 7) tai nivelillä (kuvio 9), joiden 30 välinen liitos on helposti purettavissa. Tällä tekniikalla saavutetaan se etu, että koneikosta voidaan irrottaa erikseen yhdysakselin kummassakin päässä oleva laakeriyhdistelmä yhdessä laakeripesän ja siihen liittyvän öljytilan kanssa. Näin ollen laakeroinnin huolto-ja korjaustyöt voidaan tehdä korjaamo-olosuhteissa seulasta/syöttimestä irrotettuna. Samoin varaosa- 2 102815 huolto on helpompaa, koska osien vaihto on nopeaa ja vaihdettava koneikon osa voidaan koota konepajaolosuhteissa niin valmiiksi, että loppuasennuksen vaikeista olosuhteista aiheutuvat haitat ovat hallittavissa. Koneikko on myös helpompi käsitellä, koska se on purettavissa pienempiin osiin.

5 Koneikon ongelmana on kuitenkin vaikeammin toteutettavissa oleva laakerointi. Koska yhdysakseli ei enää ole jäykkä, on kumpikin akselipää tuettava taivutusmomentin vastaanottamiseksi kahdella peräkkäisellä laakerilla, molemmin puolin sivulevyä. Koska laakerien välinen etäisyys on tästä johtuen pieni, koneikko on erittäin kriittinen tärymassojen sijainnille. Tämän vuoksi tärypaino on jouduttu jakamaan tarkasti kahtia molemmin puolin sivuko levyä laakereihin kohdistuva voiman tasaamiseksi. Haluttaessa säätää seulan/syöttimen isku-liikkeen pituutta joudutaan lisäpainoja liittämään molempiin epäkeskopainoihin tai ainakin toisen painon aksiaalista sijaintia joudutaan siirtämään toisen painon massan kasvaessa. Mikäli näin ei tehdä, laakerointiin kohdistuu taivutusmomentti, joka rasittaa laakereita epätasaisesti ja lyhentää laakereiden kestoikää.

is Edellä esitetyn perusteella aikaisempiin koneikkoihin liittyvien ongelmien ratkaiseminen julkaisussa FR 2 668 960 esitetyllä tavalla on aiheuttanut koneikon rakenteen radikaalin monimutkaistumisen ja valmistuskustannusten kasvun.

Keksinnön selitys 2o Nyt on keksitty patenttivaatimuksen 1 mukainen tärykoneikko. Keksinnön mukaisessa tärykoneikossa akselien osien välinen liitos on jäykkä ja välyksetön ja välittää vääntömo-: mentin lisäksi myös taivutusmomentin.

Jäykällä akseliliitoksella saavutetaan se etu, että koneikko voidaan laakeroida seula-korin/syötinrungon sivulevyyn yhdellä itseasettuvalla laakerilla. Keksinnön mukaisella 25 koneikolla saavutetaan aikaisemmin tunnettujen ratkaisujen etujen (helppo purettavuus ja huollettavuus seulakorin/syötinrungon ulkopuolelta öljytilaa paikan päällä avaamatta, helppo käsiteltävyys) lisäksi mm. seuraavat edut: - Yksinkertaisen rakenteen (ei monimutkaista nivelakselia, vähemmän laakereita) aiheuttamat kustannussäästöt.

30 - Helppo säädettävyys mahdollistaa sen, että samaa peruskoneikkoa voidaan käyttää eri laisiin tärylaitteisiin. Tämä mahdollistaa suuret valmistussaijat ja alhaiset tuotantokustannukset.

3 102815 - Tasaisten laakerikuormien ja akseleiden merkityksettömän pienten kulmavirheiden aikaansaamat pitkät laakereiden kestoiät.

Piirustusten lyhyt selostus s Keksintöä ja sen yksityiskohtia selostetaan seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää pituusleikkausta keksinnön yhden sovellutuksen mukaisesta koneikosta, kuvio 2 esittää suuremmassa mittakaavassa kuvion 1 koneikossa käytettyä liitosta ja tärykoneikkomoduulia, ίο kuvio 3 esittää päältä katsottuna pituusleikkausta keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaisesta koneikosta, kuviot 4-7 esittävät erilaisia liitosvaihtoehtoja akselin sivulta ja päästä katsottuna. Keksinnön sovellutusmuotoja is Keksinnön mukaisessa moduulirakenteisessa tärykoneikossa yhdysakseli 1 on yhdistetty moduuliakseleihin 2 jäykällä, sekä vääntö- että taivutusmomenttia välittävällä välyksettö-mällä liitoksella. Parhaiten tämä liitos on kartioliitos, joka on sinänsä tunnettu esimerkiksi työstökoneista työvälineiden liittämistapana. Kuviossa 2 esitetty tärykoneikkomoduuli muodostaa tärytettävästä laitteesta helposti irrotettavan kokonaisuuden. Kummankin moduuliko akselin yhdysakseliin liittyvässä päässä päätä kohti suippeneva kartioliitospinta on merkitty viitenumerolla 3. Yhdysakselin molemmissa päissä on vastaavat kartiomaiset syvennykset, : joihin moduuliakselin kartio sopii. Kartioliitoksen kartiokulman tulee olla riittävän suuri siten, että liitos ei ole itsepidättävä, jotta liitoksen avaaminen kävisi helposti.

Koneikko on laakeroitu seulakorin/syötinrungon sivulevyyn 4 yhdellä itseasettuvalla 25 pallomaisella laakerilla 5. Kumpikin moduuliakseli on kiinnitetty yhdysakseliin aksiaalisella kiinnitysruuvilla 6, joka ulottuu moduuliakselin ulommasta päästä kartion läpi yhdysakseliin. Kartio on lisäksi asemoitu yhdysakseliin sakaroidulla lukituskappaleella 15 tai jollain muulla vastaavalla kiinnitystavalla moduuliakselin ja yhdysakselin asemoimiseksi toistensa suhteen oikeaan asentoon.

30 Laakeripesä 10 toimii moduulirunkona ja siinä on kansi 11. Tiivisterengas 12 tiivistää kannen moduuliakselia vasten. Laakeriin liittyy öljytila 13, joka on tiivistetty tiivisteellä 14 tiivistävää lukituskappaletta 15 vasten. Kannen 11 ja tiivisterenkaan 12 välissä on tiiviste 4 102815 14’. Sivulevyyn 4 kiinnitetty suojakansi 16 suojaa epäkeskopainoja ja suojaputki 17 suojaa yhdysakselia.

Tärykoneikkoa käytetään sopivan käyttölaitteen ja välityksen, esimerkiksi kiilahihna-välityksen avulla. Piirustuksissa on esitetty välitykseen kuuluva, toisen moduuliakselin s päässä oleva hihnapyörä 18.

Epäkeskomassat voidaan liittää koneikkoon eri tavoin. Epäkeskomassa voi muodostua erillisestä moduuliakselille asennetusta epäkeskopainosta 7, jolloin yhdysakselin 1 ei tarvitse olla epäkeskeinen. Epäkeskomassa voi olla myös sijoitettu kokonaisuudessaan yhdysakse-lille, jolloin yhdysakseli toimii paitsi voimansiirtoakselina myös epäkeskopainona. Tällöin ίο yhdysakseli voi olla esimerkiksi epäkeskeiseksi koneistettu piirustuksissa esitetyllä tavalla.

Piirustuksissa on esitetty edellä kuvattujen epäkeskomassajärjestelyjen yhdistelmä, jolloin epäkeskomassa on sijoitettu paitsi yhdysakselille 1, myös erillisiin moduuliakseliin 2 kiinnitettyihin epäkeskopainoihin 7. Parhaiten yhdysakselin keskiakseli on moduuliakselei-den suhteen samaan suuntaan epäkeskeinen kuin epäkeskopainot 7. Näin yhdysakseli ja epä-i5 keskopaino tasaavat toistensa epäkeskeisyyden aiheuttamaa moduuliakselin kulmavirhettä laakerin kohdalla. Tällä on suuri merkitys laakerin lämpiämiseen ja kestoikään.

Koneikko on myös paremmin säädettävissä kuin nivelöidyllä tai joustavalla kytkimellä liitetyllä yhdysakselilla toteutetut koneikot: tärytettävän laitteen iskunpituuden säätämiseksi voidaan moduuliakselille liittää vielä lisäpainoja 8, 9 ilman, että laakerointi rasittuu merkittäkö västi, koska lisäpainojen moduuliakseliin 2 aiheuttama taivutusmomentti välitetään jäykän akseliliitoksen avulla yhdysakseliin 1 eikä taivutusmomenttia oteta vastaan laakeroinnilla.

• Laakerien väliselle akselin osalle ei tarvitse näin ollen lisätä kompensointipainoja, joten koneikon säätö voidaan toteuttaa kokonaan seulakorin/syötinrungon ulkopuolella työskennellen.

25 Parhaiten lisäpainot 8, 9 liitetään epäkeskopainoihin 7.

Käytettäessä yhdysakselin ja moduuliakseleiden välillä kartioliitosta saavutetaan se etu, että akseleiden liittämiseksi toisiinsa riittää yksi aksiaalinen kiinnitysruuvi 6, johon pääsee käsiksi koneikon päädystä.

Keksinnön mukaista koneikkoa voidaan käyttää kuvion 3 esittämällä tavalla myös 30 kaksiakselikäytössä, jolloin kaksi koneikkoa kytketään hammaspyörävälityksellä 19 toisiinsa tärytettävän koneen iskuliikkeen suuntaamiseksi.

102815 5

Keksintö ei rajoitu vain edellä esitettyihin sovellutuksiin, vaan se voi vaihdella eri tavoin * patenttivaatimusten puitteissa. Kartioliitoksen kartio voi olla myös yhdysakselin päässä, jolloin moduuliakselissa on vastaava syvennys. Vaihtoehtoisia akseliosien välisiä liitoksia on esitetty kuvioissa 4-7. Kartioliitoksen asemesta voidaan käyttää myös pyramidiliitosta s (kuvio 4), jonka poikkileikkaus on neliö kartion ympyräpoikkileikkauksen asemesta. Liitos voidaan toteuttaa myös erilaisilla sakaroilla tai laipoilla (kuvio 7).

Keksinnön mukaista koneikkoa voidaan käyttää paitsi tärysyöttimissä ja -kuljettimissa ja täryseuloissa, myös muissa täryttimissä, kuten massojen tiivistykseen käytetyissä tärytti-missä ja täryjyrissä.

9 9 9

Claims (7)

1. 6 102815
2. 1. Tärykoneikko siihen kiinnitetyn osan täryttämiseksi, joka koneikko käsittää akselin (1, 2), tähän epäkeskisesti liittyvän epäkeskomassan sekä voimansiirtojärjestelyt akselin käyttämiseksi, jolloin akselin kummassakin päässä oleva, tärytettävään osaan laakeroitu s akselinosa (2) on liitetty irrotettavasti akselinosia yhdistävän yhdysakselin (1) päähän liitok- . . sella (3), joka välittää vääntömomentin, tunnettu siitä, että tärytettävään osaan laakeroidun akselinosan (2) ja yhdysakselin (1) välinen liitos (3) on jäykkä ja välittää siten myös taivu-tusmomentin.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tärykoneikko, tunnettu siitä, että tärytettävään ίο osaan laakeroidun akselinosan (2) ja yhdysakselin (1) välisessä liitoksessa (3) on toistensa kanssa kosketuksessa olevat vastepinnat.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tärykoneikko, tunnettu siitä, että tärytettävään osaan laakeroidun akselinosan (2) ja yhdysakselin (1) välisessä liitoksessa on yhden osan päässä syvennys ja toisen osan päässä syvennykseen sopiva uloke (3). is 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tärykoneikko, tunnettu siitä, että syvennys suippe nee pohjaa kohti ja uloke (3) suippenee kärkeään kohti.
5. 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tärykoneikko, tunnettu siitä, että liitos (3) on kar-tioliitos.
6. 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tärykoneikko, tunnettu siitä, että liitos (3) on 2o pyramidiliitos.
7. 7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 6 mukainen tärykoneikko, tunnettu siitä, että liitos ' (3) on lukittu aksiaalisella ruuvilla (6). Patentkrav 102815