FI108928B - Menetelmä kahden tai useamman päällekkäisen levyn muotoisen, metallia tai ei-metallia olevan elimen liittämiseksi yhteen, sekä laite menetelmän toteuttamiseksi - Google Patents

Description

1 108928

Menetelmä kahden tai useamman päällekkäisen levyn muotoisen, metallia tai ei-metallia olevan elimen liittämiseksi yhteen, sekä laite menetelmän toteuttamiseksi 5

Keksintö liittyy menetelmiin kahden tai useamman päällekkäisen levyn muotoisen, metallia tai ei-metallia olevan elimen liittämiseksi yhteen, sekä laitteisiin sellaisten 10 menetelmien toteuttamiseksi.

j I On tunnettua, että kaksi päällekkäistä metallielintä voitaisiin liittää yhteen peitsauksella ja muodostamalla ensimmäisen elimen osa toisen elimen meistämättömästä 15 osasta ja sen jälkeen vasaroimalla peitsattu ja muotoiltu ensimmäisen elimen osa toisen elimen pintaan elimien kiinnittämiseksi päällekkäin toisiinsa.

Esimerkiksi patenttijulkaisu US 3,924,378 kuvaa sellaista 20 liittämistoimenpidettä, joka suoritetaan laitteella jossa on kaksi erikseen aktivoitavaa karaa, joista toisessa on ·;-· peitsaus- ja muotoilumeisti ja toisessa karassa litistävä meisti tai alasin, jolloin ensimmäinen kara suorittaa peitsauksen ja muotoilutoimenpiteen ja toinen kara suorit-25 taa vasaroimistoimenpiteen. Laite on varustettu säätövä-| linein, niin ettei alaspäin liikkuva litistävä meisti koske | sivuun siirretyn osan ylimpään levyyn tai levyihin ennen kuin sivuunsiirretyn osan ylöspäin liikkuva meisti paljastaa alimman levyn, niin että sivuun siirretyn osan alin 30 levy voi levitä kun ylin levy tai levyt vielä ovat meistissä. Siten mainittua säätövälinettä on käytettävä eri paksuisilla levyillä.

Patenttijulkaisussa US 4,035,901 esitetään laite, jossa 35 yksi ainoa edestakaisin liikkuva pää on varustettu ensimmäisellä välineellä,ts. peitsaus- ja muotoiluvaiheen suorittamiseksi pään ensimmäisellä iskulla sekä varustettu 2 108928 toisella välineellä, esim. alasimella, joka suorittaa vasaroimistoimenpiteen saman pään toisella iskulla. Kun yhden tai useamman liitettävän levyn paksuutta tai kun levyjen ainetta muutetaan, on ensimmäisen ja toisen iskun 5 pituutta säädettävä.

Julkaisussa GB 1 603 231 esitetään toinen kone edellä mainitun tyyppisen liitoksen tekemiseksi. Tässä koneessa liikkuva pää käsittää meistin, joka ensimmäisessä iskussa 10 lävistää levyt mainittujen levyjen alle asetettua vastinta vastaan. Ennen seuraavaa iskua vastin sekä alasin asemoidaan uudelleen akselin suunnassa pitovälineellä, jolla on vinot tasaiset pinnat. Jos levyjen paksuutta muutetaan, on uudelleen asemoimisen liike säädettävä.

15

Edellä mainituissa tekniikan tason selityksissä kuvataan järjestelmiä, joissa on suhteellisen yksinkertainen yksi-kappaleinen, laajenematon vastin. Vastaavat koneen ovat periaatteessa kaksi-iskuista tyyppiä. Toinen isku suori-20 tetaan levyjen muotoiltujen osien ollessa ainakin osittain vastimen ulkopuolella.

I'·., Tunnetaan kuitenkin muita järjestelmiä ja laitteita, jotka toimivat vain yhdellä iskulla, joissa vastin on sivusuun-25 nassa laajeneva. Tämän tyyppisissä laitteissa liitoksen muodostavan prosessin toinen osa tapahtuu vastimen sisäpuolella. US-patentissa 4,459,735 kuvataan tämän tyyppinen laite ja menetelmä. Vastimen rakenne on välttämättä paljon mutkikkaampi tällaisessa järjestelmässä, ja vastimen ai-30 nevalinta voi olla kriittinen. Siten sellaisen vastimen odotettavissa oleva käyttöikä on suhteellisen lyhyt, josta muodostuu työkalun korkeat huoltokulut. Lisäksi samaa vastinta ei voida käyttää, jos levyn paksuus muutetataan.

35 Esillä olevan keksinnön eräänä tavoitteena on aikaansaada parannettu menetelmä kahden päällekkäisen levyn muotoisen elimen liittämiseksi kaksi-iskuisessa prosessissa, jolla 3 108928 menetelmällä voidaan tuottaa ensimmäisen tyyppinen liitos vastimen, meistin ja alasimen yhdellä ainoalla yhdistelmällä ja säätämättä mainittuja yksiköitä erilaisia paksuuksia, lukumääriä tai aineita varten.

5 Keksinnön toisena tavoitteena on aikaansaada laite mainitun menetelmän toteuttamiseksi, joka pystyy tuottamaan ainakin kaksi erityyppistä liitosta, esim. vuotamaton liitos ja ei-tiivis liitos, käyttämällä erilaisia vastimen, meistin ja alasimen yhdistelmiä.

10 Johtuen siitä, että keksinnöllisen menetelmän mukaisesti tehtävään liitokseen tarvittavat mekaaniset voimat ovat suhteellisen pienet, voidaan myös suunnitella laite hyvin kevyeksi ja kompaktiksi käytettäväksi joustavana käsityö-kaluna .

15 Keksinnön toisena etuna on se, että työkalun yksiköiden -meisti, vastin ja alasin - erityisesti kriittisen meistin odotettavissa oleva käyttöaika on pitkä. Tämä johtuu meistin suhteellisen tukevasta rakenteesta verrattuna tunnettuihin rakenteisiin.

20 Mainittuun tekniseen ongelmaan ratkaisun tuottavalla kek-sinnöllämme on oheisten patenttivaatimusten 1 ja 6 tun-,··, nusmerkit.

' Tämän keksinnön muut tavoitteet, käyttötavat ja edut il menevät kun luetaan tämä selitys, joka etenee viitaten : ; : 25 oheisiin, osan siitä muodostaviin piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen, joka on sovellettu käsityökaluksi; kuvio 2a on kaavio, joka esittää koneen kolmen oleellisen ' osan liikkeet aika-asteikossa; 4 108928 kuvio 2b on signaalikaavio, joka esittää kuvion 1 mukaisen laitteen tulo- ja lähtösignaalit sekä liitetyn ohjausyksikön määrätyt sisäiset signaalit; 5 kuvio 3 esittää täydellisen toimintajakson oleelliset vaiheet; kuvio 4 esittää ohjausyksikön toisen suoritusmuodon; 10 kuvio 5 esittää ohjausyksikön kolmannen suoritusmuodon; kuvio 6 esittää ohjausyksikön neljännen suoritusmuodon; kuvio 7 esittää keksinnön mukaisen meistin, vastimen ja 15 alasimen vaihtoehtoisen järjestelyn; kuvio 8 esittää liitostyyppiä, joka voitaisiin tuottaa kuvion 7 mukaisella järjestelyllä; 20 kuvio 9 esittää esimerkkejä kuvion 8 mukaisten liitosten I poikkileikkauksista; ja kuvio 10 esittää leikkauksen pyöreästä liitoksesta, joka voitaisiin aikaansaada kuvion 1 mukaisella järjes- 25 telyllä.

S I

i * *· ! Kuvio 1 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen laitteen.

Suoritusmuoto liittyy käsityökaluun, mutta menetelmän ja laitteen periaatteita voidaan soveltaa 30 myös kiinteisiin laitteisiin.

Koneen pääosat ovat runko 1 ja kädensija 20. Runko on varustettu kolmella liikkuvalla järjestelmällä. Ensimmäinen näistä järjestelmistä käsittää yksitoimisen sylinte-35 ri-mäntä-yhdistelmän, jossa sylinterissä 2 on mäntä X ja jousi 13. Mäntä on mekaanisesti kytketty meistiin 12, jota mäntä siirtää. Toinen liikkuva järjestelmä käsittää liik- 108928 kuvan alasimen Y, jousiohjauselimen 4 ja jousen 5, Elin 4 välittää mainitun jousen 5 voiman alasimeen Y. Kaikki mainitut osat ovat ontelossa 3. Alasin Y voi liikkua samankeskeisesti meistin 12 suhteen. Toiseen suuntaan, ts.

5 oikealle kuviossa 1, alasin siirtyy elimen 4 välittämän jousen 5 voiman vaikutuksesta, ja toiseen suuntaan se liikkuu meistin 12 aiheuttamien voimien johdosta. Tässä erityisessä suoritusmuodossa alasinta Y ohjaa vastin 9, joka on yhteistominnassa meistin 12 kanssa. Kolmas liikkuva 10 järjestelmä on myös yksitoiminen sylinteri-mäntä-yhdistel-mä 6, 8, 7, 21. Mäntä 6 on mekaanisesti kytketty lukituselimeen Z, joka vaikuttaa alasimeen Y.

Näiden kolmen liikkuvan järjestelmän käyttämiseksi on 15 hydrauliset ja/tai pneumaattiset painesignaalit kytketty järjestelmän rungossa 1 olevien johtojen tai kanavien 15, 16, 17 avulla. Kuviossa 1 kaaviollisesti esitetty kädensija 20 on kiinnitetty runkoon 1. Kädensija on varustettu käsikäyttöisellä venttiililä 19, joka tässä tapauksessa on 20 normaalisti suljettuna oleva kolmitie/kaksiasento-vent-tiili liipaisimella 18. Juoksevan aineen tulo/lähtöaukot 1 '· työkalussa on merkitty viittein G, A, H, C, P, ja vastaavat juoksevan aineen signaalit on merkitty viittein g, a, h, c, p.

| 25

Työkalun käyttämistä varten on tulo/lähtöaukot kytkettävä ohjausyksikköön, joka voidaan suunnitella monin eri tavoin.

’·’ * Ohjausyksikkö tuottaa toimintajakson aikan signaalijonon eri aukoille.

30

Kuvio 2b esittää tulo/lähtö-signaalien signaalikaavion kulloisellakin aukolla täydellisen toimintajakson aikana, ja kuvio 2a esittää työkalun kolmen liikkuvan järjestelmän tuloksena olevat liikkeet. Selityksen tässä osassa tarkas-J 35 teilaan vain signaaleja g, a, h, c, p. Muut kuviossa 2b esitetyt signaalit ovat ohjausyksikön sisäisiä signaaleja, • ; joita selitetään myöhemmin. Tässä tarkasteltavat signaalit 108928 e on esitetty binäärisinä signaaleina, joilla siirtyminen kahden signaalitason välillä tapahtuu ilman viivettä. Käytännössä ei asia tietenkään ole näin, mutta yksinkertaisuuden vuoksi tässä ei oteta huomioon hydraulisten/pneu-5 maattisten signaalien aikaviivettä. Toisaalta mainitun kolmen järjestelmän fyysisten liikeiden aikaviiveet ovat paljon suuremmat, ja ne on otettava huomioon. Nämä viiveet on siten esitetty kuviossa 2a. Vaikka järjestelmien liikkeet eri kohtien välillä eivät ole aikalineaarisia, ne 10 on yksinkertaisuuden vuoksi esitetty sellaisina kuviossa 2a.

Kuten edellä mainittiin, on tulo/lähtöaukoille tuotava määrätty signaalijono, jotta työkalu toimisi. Voitaisiin 15 esittää monia erilaisia ohjausyksiköiden suoritusmuotoja, joilla voidaan tuottaa sellainen jono, ja muutamia esimerkkejä selitetään alla.

Seuraavassa esitetään työkalun käytön yleinen selitys, 20 viittaamatta mihinkään määrättyyn ohjausyksikköön.

Tarkasteltakoon kuvioita 1 ja 2. Hetkellä tO työkalu on toimintavalmiina lepoasennossaan, jossa sen ohjausyksikkö ; : · on kytketty teholähteeseen, ts. tässä tapauksessa pneu- 25 maattiseen paineeseen. Tuloaukkoon P johdetaan koko jakson aikana pneumaattista painetta, joka voidaan nähdä kuviosta 2b. Seuraavassa oletetaan, että kaksi yhteenliitettävää levyä 10, 11 on sijoitettu meistin ja vastimen 9 väliin.

30 Hetkellä tO liipasinta 18 painetaan, joka aiheuttaa tulon P paineen kytkemisen venttiilin 19 läpi lähtöön A. Tämän lähdössä A tapahtuvan paineen nousun johdosta ohjausyksikkö tuottaa korkeapaineisen hydraulisen signaalin g tuloaukkoon G ja ensimmäiseen liikkuvaan järjestelmään. Kuten 35 edellä mainittiin, tässä ei oteta huomioon vähäisiä viiveitä näiden signaalien esiintymisen välillä. Ensimmäisen liikkuvan järjestelmän sylinteriin 2 nyt tuleva öljy 7 108928 saattaa männän X aloittamaan liikkeensä vasemmalle kuviossa 1. Männän X mukana liikkuva meisti koskettaa levyä 11 hetkellä tl. Tehtäessä ensimmäisen tyyppistä liitosta meisti 12 alkaa vastaavassa kohdassa leikata kahta levyä, 5 ja toisen liikkuvan järjestelmän vastin Y siirtyy vasemmalle kuviossa 1 jousen 5 voimaa vastaan. Tämä liike jatkuu, kunnes mäntä X saavuttaa aseman cl hetkellä t2, jota havainnollistetaan kuvioissa 1 ja 2. Tässä kohdassa meisti on juuri leikannut molempien levyjen 11 ja 10 läpi pitkin 10 meistin kehän osaa. Männän iskun pituus määrätyy ensimmäisen liikkuvan järjestelmän rakenteesta. Meistin 12 sopivalla pituudella voitaisiin meistin kärki saattaa esim. samaan linjaan levyn 10 ja vastimen 9 yhteisen pinnan kanssa. Kuten kuviosta 2a voidaan nähdä, alasin on nyt 15 saavuttanut aseman c2.

Seuraavassa vaiheessa, hetkellä t3, ohjausyksikkö tuottaa signaalin c tuloon C asetetulla viiveellä tl, mitattuna liipasimen painamisesta. Esillä olevassa suoritusmuodossa f 20 tämä signaali on pneumaattinen signaali. Signaali vaikuttaa | työkalun kolmanteen liikkuvaan järjestelmään ja käynnistää

J männän 6, joka pakottaa lukituselimen Z kohti alasinta Y

‘ ' koskettamatta lukitusrakoa 22. Samanaikaisesti hydraulinen i *· paine ensimmäiseen liikkuvaan järjestelmään laskee, kuten ;,V 25 nähdään kuviosta 2b. Tämä merkitsee sitä, että ensimmäisen : liikkuvan järjestelmän mäntä X alkaa liikkua oikealle kuviossa 1 molempien jousien 13, 5 voimasta. Alasin Y ja mainitut kaksi levyä 10, 11, edelleen kosketuksessa meistiin 12, seuraavat kuviossa 1 oikealle suuntautuvaa 30 liikettä.

Kolmas liikkuva järjestelmä on edelleen paineen alaisena, ja hetkellä t4 lukitusrako 22 on juuri lukituselimen Z kohdalla. Siten alasin lukittuu vastaavaan asemaan, kun 35 mäntä 6 liikkuu eteenpäin. Kolmatta liikkuvaa järjestelmää voitaisiin näin ollen myös pitää alasimen aseman osoitti-mena. Eteenpäin liikkuessaan mäntä 6 avaa johdon tai 8 108928 kanavan painesignaalia h varten, joka on lähtösignaali työkalulta ohjausyksikölle, ja joka osoittaa että alasin on saavuttanut määritellyn aseman ja että se on nyt lukittu. Ohjausyksikkö reagoi tähän jälleen, tuottaen hydraulisen 5 paineen työkalun tuloon G. Ensimmäisen liikkuvan järjestelmän liikesuunta käännetään päinvastaiseksi ja meisti 12 suorittaa toisen iskun. Kuten edellä mainittiin, alasin on nyt lukittuna asentoon c3, ks. kuvio 2a.

10 Levyjen 10, 11 muotoillut osat ovat nyt vastimen 9 ulkopuolella tai ainakin osittain sen ulkopuolella. Meistin 12 ja alasimen Y väliset mekaaniset voimat puristavat nyt levyjen muotoiltuja osia ja saattavat nämä osat laajenemaan sivusuuntaan. Käyttäjän painaessa liipasinta ei työkalussa 15 enää tapahdu muuta sen jälkeen kun meisti 12 on saavuttanut lopullisen asentonsa, joka riippuu signaalin g paineesta ja liitettävien levyjen ainespaksuudesta. Paine asetetaan ohjausyksiköllä käsin alla selitettyyn sopivaan arvoon.

20 Hetkellä t5, joka tässä erityisessä suoritusmuodossa määritellään hetkeksi, jolloin liipasin päästetään, kaikki signaalit paitsi p palaavat nollaan ja työkalu palaa lepoasentoonsa. Kuviossa 2 aikaväli hetkien tO ja t5 välillä on määritelty t2:ksi. Tämä aikaväli voitaisiin : 25 tietenkin vaihtoehtoisesti säätää sisäisesti ohjausyksi- köliä. Siten hetkellä t5 ensimmäisen liikkuvan järjestelmän mäntä jälleen kääntää liikesuuntansa päinvastaiseksi. Samalla hetkellä lukituselin X vapautetaan alasimesta. Kuten kuviosta 1 voidaan havaita, lukituselin lukitsee 30 edelleen ohjauselimen 4, niin ettei alasin voi liikkua kauemmaksi oikealle. Meistin ympärillä olevista levyjen mekaanisten muodonmuutosten johdosta ne seuraavat meistin liikettä oikealle, kunnes ne koskettavat työkalun raossa olevaa sylinterikotelon reunaa. Tällä hetkellä ne irtoavat j 35 meististä 12, joka jatkaa liikettään oikealle lepoasentoon.

Kaaviossa 2b tämä hetki vastaa aikaa t6.

9 108928

Kuvio 3 (I - V) esittää kokonaisen toimintajakson oleelliset vaiheet. Esitetty työkalu on sama kuin juuri selitetty, ja liitetty ohjausyksikkö on esimerkki sellaisesta yksiköstä, joka voi tuottaa kuvion 2b signaalit.

5 Näissä viidessä kuviossa (I - V) olevat viitenumerot vastaavat kuviossa 2 olevia.

Kuvio 3(1) esittää ohjausyksikön tilan, kun tulossa 38 on pneumaattinen paine vakiomallisesta verstaalla olevasta 10 lähteestä. Yksikkö 27 on vakiomalinen ilmankäsittely-yk-sikkö, joka sisältää suodattimen, säätäjän ja voitelulait-teen. Tämä osa ohjausyksiköstä ei ole oleellinen piirin toiminnan selityksen kannalta. Se muodostaa kuitenkin osan mainitun piirin käytännön toteutusta. Kuten voidaan havai-15 ta, on työkalun tuloon P johdettu säädetty paine jo tässä vaiheessa. Venttiilien 29, 28, 25 tuloihin, jotka venttiilit ovat kaikki normaalisti suljettuja painesäätöisiä 3-asento/2-tie-venttiilejä, on myös johdettu säädetty paine. Venttiilin 25 tuloon on järjestetty toinen säätäjä 20 26 pneumaattis-hydraulisen vahvistimen 24 paineen säätä- j miseksi ja siten työkalun tulon G hydraulisen lähtöpaineen asettamiseksi, joka vuorostaan käyttää työkalun ensimmäistä liikkuvaa järjestelmää. Tämä tila vastaa aikaa ennen : “ hetkeä tO kuviossa 2.

:V: 25 : ' : Kuten edellä selitetiin, liipasinta painettiin hetkellä j tO, joka aiheutti käyttösignaalin välittämisen ohjausyk- sikölle, vrt. kuvio 3(11). Kun ohjausyksikkö vastaanottaa tämän signaalin tapahtuu seuraavaa. Venttiili 25 aukeaa ja 30 säädetty paine sen tulosta välitetään vahvistimen 24 tuloon. Signaali a johdetaan myös venttiilin 30 läpi, joka on normaalisti suljettu painesäätöinen 3-asento/2-tie-venttiili, pneumaattiselle TAI-portille 33 ja avaa hydraulisen normaalisti suljetun 3-asento/2-tie-venttiilin 35 37. Tämän tuloksena vahvistimen 24 lähtöpuolella oleva vahvistettu hydraulinen paine johdetaan mainitun venttiilin läpi työkalun tuloon G. Samaan aikaan pneumaattinen 108928 ίο viivepiiri 31, 32 aktivoidaan, joka käynnistää aikaviiveen tl, vrt. kuvio 2.

Olettaen että liipasinta edelleen painetaan, ohjausyksikön 5 lähdön signaalitilan seuraava muutos määrätään aikaviiveellä tl. Viivepiirin lähtösignaali b on esitetty kuviossa 2b. Hetkellä t3, ts. mainitun viiveen lopussa, saavutetaan tämän signaalin ylätaso ja venttiili 29 avataan, joka tuottaa ohjausyksikön pneumaattisen lähtösignaalin c, vrt.

10 kuvio 3(111). Samalla hetkellä venttiili 30 suljetaan ja signaali d palaa nollaan. Vastaavasti myös hydraulinen venttiili 37 suljetaan. Ensimmäisestä liikkuvasta järjestelmästä avataan vuotoreitti paluupainetta varten venttiilin 37, hydraulisen kuristuksen 34 kautta hydrauliseen 15 akkuun 35. Vahvistin 24 tuottaa edelleen vahvistettua painetta lähtöönsä, joka kuitenkin on nyt suljettu venttiilillä 37. Vuotopaine ensimmäisestä liikkuvasta järjestelmästä ohjausyksikköön on paljon pienempi, joka merkitsee että takaiskuventtiili 36 on suljettu. Kuristuksen 34 20 avulla voidaan säätää ensimmäisen liikkuvan järjestelmän männän X paluunopeutta.

• I . M

Kun signaali h nousee, edellä selitetyllä hetkellä t4, ’·· osoittaen alasimen Y lukitsemista, venttiili 28 avataan, 25 vrt. kuvio 3 (IV). Säädetty tulpaine välitetään siten I :TAI-portin 33 kautta venttiilille 37 ja tämä venttiili avataan jälleen, niin että se tuottaa hydraulisen lähtö-.paineen g, joka käynnistää työkalun ensimmäisen liikkuvan järjestelmän toisen iskun.

30 j Lopuksi, kun käyttäjä päästää liipasimen hetkellä t5, vrt.

kuvio 3(V), signaali a palaa nollaan ja viivepiirin paineakussa 32 jäljellä oleva paine vuotaa takaiskuvent-tiilin kautta virtauksen kuristimen 31 rinnalla takaisin 35 työkalun liipasinventtiiliin, jossa se häipyy. Tämä tarkoittaa sitä, että signaali b palaa nollakse ja venttiili 29 suljetaan. Kun se suljetaan se saattaa signaalin c n 108928 nollaksi, joka vuorostaan sulkee venttiilin 30 ja saattaa lukitsemiselimen palaamaan lepoasentoonsa. Tässä lepoasennossa signaali h palaa nollaan, jolloin se sulkee venttiilin 28 aiheuttaen hydraulisen venttiilin 37 sulkemisen.

5

Kun venttiili 37 sulkeutuu, ensimmäisen liikkuvan järjestelmän vuotoreitti tämän venttiilin kautta avautuu jälleen. Koska signaali f on laskenut nollaksi, vahvistimen mäntä voi nyt liikkua ylöspäin. Kun vahvistimen lähdössä oleva 10 paine on laskenut samalle tasolle kuin paine hydraulisessa akussa 35, takaiskuventtiili 36 aukeaa ja kytkee öljyn paluuvirtauksen akusta ja ensimmäisestä liikkuvasta järjestelmästä takaisin vahvistimelle 24.

15 Siten on saavutettru lopullinen lepoasento, jolloin kaikki muut signaalit paitsi p ovat nollatasossa ja toimintajakso on saatettu loppuun.

Kuvio 4 esittää ohjausyksikkön toisen suoritusmuodon.

20 Vastaavien osien viitenumerot ovat samat. Pääasiallinen j ero edellä selitettyyn on hydraulisen venttiilin 37 rakenteessa, jota tässä merkitään 37'. Tässä suoritusmuo-' ' dossa tätä venttiiliä ohjataan pneumaattisella paineella i ’·· molempiin suuntiin. Sellaista venttiiliä käytettäessä V,: 25 voidan jättää pois ensimmäisessä suoritusmuodossa esitetty : pneumaattinen TAI-portti 33 ja venttiili 30. Siten kuvion 4 mukainen ohjausyksikkö on halvempi. Tässä kuvatut kummatkin suoritusmuodot toimivat suurpaineella, joka on olemassa vahvistimen lähdössä koko työkalun toimintajakson 30 aikana.

i ,,, Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty ohjausyksikön kaksi muuta ’ suoritusmuotoa, joissa vahvistimen lähtö ei ole varustettu hydraulisella venttiilillä. Tämä tarkoittaa sitä, että ! ; ·'· 35 työkalun ensimmäisen liikkuvan järjestelmän kahden iskun suorittamiseksi vahvistimen männän on tehtävä kaksi iskua.

Nyt vahvistimen ilmatilavuus ja siten vastaava pneumaat- 12 1 08928 tinen kapasiteetti on merkittävä, mikä merkitsee sitä, että vahvistimen männän isku on suhteellisen hidas. Vaikka kuvioissa 5 ja 6 esitetyt kaksi suoritusmuotoa voisivatkin tuottaa saunat signaalit työkalulle, kuin edellä on seli-5 tetty, niin aikaskaala on erilainen.

Jotta voitaisiin säätää työkalun ensimmäisen liikkuvan järjestelmän paluuliikkeen nopeutta edellä selitettyjen suoritusmuotojen tavalla, voidaan kuvioiden 5 ja 6 esimer-10 keissä vahvistimen 24 ja venttiilin 25, ja vastaavasti 25', väliin asettaa takaiskuventtiilin ja säädettävän pneumaattisen kuristuksen rinnankytkentä.

Tietenkin voitaisiin ohjausyksikköä varten ajatella monia 15 muita rakenteita, joilla aikaansaadaan työkalulle samat lähtösignaalien jonot.

Kaikki kuvatut ohjausyksikön suoritusmuodot samoinkuin työkalu saavat tarpeelliset tehonsa pneumaattisen paineen 20 lähteestä 38. Voitaisiin tietenkin ajatella työkalulle ja/tai logiikalle muun tyyppisiä tehon lähteitä, esim. sähköisiä. Erityisesti kiinteitä koneita varten voitaisiin < » » ' liikkuville osille esimerkiksi käyttää nokkakäyttöisiä mekaniisia toimielimiä.

t 25 | : Ohajausyksikön ensimmäisen suoritusmuodon osat 28, 33, 30, 31, 32, 29 voitaisiin esimerkiksi vaihtaa vastaavanlaisiksi elektronisiksi elimiksi, ja tällöin toinen pneumaattinen painesäätäjä 27 tai 26 voitaisiin jättää pois. Työkalussa 30 liipasin voisi olla sähköinen liipasin, ja lukitusyksikkö J Z, 6, 7, 8, 21 voisi olla sähkömagneettinen yksikkö, joka tuottaisi sähköisen lähtösignaalin h. Sellainen järjestelmä tuottaisi työkalun ja ohjausyksikön välillä samat tuloja lähtösignaalit kuin kuviossa 2b on esitetty, vaikka < » : 35 eräät niistä olisivatkin nyt sähköisiä.

13 1 08928

Toisessa ajateltavissa olevassa suoritusmuodossa paineen vahvistimen 24 sijasta on hydraulinen pumppu, jota käytetään sähkömoottorilla.

5 Liipasimen korvaaminen polkimella, tai järjestämällä ta-kaisinkytkentäsignaali h otettavaksi ensimmäisestä liikkuvasta järjestelmästä ovat esimerkkejä muunnoksista, jotka sisältyvät tämän keksinnön pääasialliseen suoja-alaan.

10

Edellä on työkalua ja sen tomintajaksoja selitettäessä oletettu, että tuloksena oleva liitos on ei-tiivistä tyyppiä. Meistin 12 ensimmäisen iskun aikana se leikkaa molempien levyjen 10, 11 läpi pitkin meistin kehän osaa.

15 Voitaisiin kuitenkin aikaansaada muun tyyppisiä liitoksia kuvatulla menetelmällä, käyttämällä työkalussa hieman erilaisia meistin, vastimen ja alasimen kokoonpanoja. Tässä viitataan vuotamattomaan liitokseen, joka on samaa yleistä tyyppiä kuin US-patentissa 4,459,735 kuvattu, ja joka 20 mainittiin edellä tekniikan tasoa selitettäessä, vrt. kuvio 10. Tämä järjestelmä toimii, kuten mainittiin, ainoastaan yhdellä koneen liikkuvien osien iskulla, ja vastimessa on ·;! sivusuuntaan liikkuvat osat. Meidän järjestelmässämme työkalun pääasiallinen liikkuva yksikkö suorittaa sitä 25 vastoin kaksi iskua. Yhteistominnassa olevan meistin ja ! vastimen mitat ovat sellaiset, ettei meisti ensimmäisen iskun aikana leikkaa levyjen minkään osan läpi, vaan muodostaa edullisesti sylinterin muotoisen muodonmuutoksen '·' ' vetovaikutuksella, pääasiassa meistin ja vastimen välises- 30 sä välitilassa. Alasimen avulla molempien levyjen muotoillut osat saatetaan sitten vastimen ulkopuolelle ennen toisen iskun suorittamista. Levyaineen vapaa sivusuuntai-nen puristuminen tapahtuu sitten toisen iskun aikana.

35 Kuviossa 7 on esitetty liikkuvien osien vaihtoehtoinen järjestely. Vastaaville yksiköille on käytetty samoja viitenumerolta. Tässä suoritusmuodossa vastinta 9 siirre- 14 108928 tään männän X avulla kohti meistiä 12 ensimmäisen iskun aikana. Vastimen ja meistin ensimmäinen ennalta määrätty suhteellinen asento määritellään männän liikkeen ääriasennon avulla. Alasinta käytetään samalla tavalla kuin edellä 5 selitettiin. Kuviossa 8 on esitetty liitos, joka voitaisiin tuottaa tällä järjestelyllä.

Kuviossa 9 on esitetty kaksi sellaisen liitoksen leikkausta.

10 15 20 !·.·. 25 30 35 »

Claims (7)

108928 15

1. Menetelmä kahden tai useamman päällekkäisen tasomaisen, metallia tai ei-metallia olevan elimen (10, 11) liittämiseksi yhteen, jossa menetelmässä meistin (12) , 5 vastimen (9) ja alasimen (Y) samankeskeinen kokoonpano saatetaan yhteistoimintaan niiden keskinäisten liikkeiden avulla, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: - saatetaan meisti (12) [tai vastin 9] kytkettyjen voimi- 10 en avulla suorittamaan ensimmäinen liike ensimmäiseen suuntaan samankeskeisesti kohti vastinta (9) [tai meistiä 12] ensimmäiseen ennalta määrättyyn suhteelliseen asemaan meistin ja vastimen välissä, joka asema on riippumaton tasomaisten elimien (10, 11) paksuudesta ja lukumäärästä; 15. saatetaan alasin (Y) kytkettyjen voimien avulla siirty mään vastakkaiseen suuntaan samankeskeisesti kohti toista suhteellista asemaa alasimen (Y) ja vastimen (9) [tai meistin 12] välissä, joka asema myös on riippumaton levyn muotoisten elimien (10, 11) paksuudesta ja lukumäärästä; * '* 20 - saatetaan alasin (Y) akselin suunnassa lukittumaan mai- ; ; *·· nittuun toiseen suhteelliseen asemaan; ! - saatetaan meisti (12) [tai vastin 9] kytkettyjen voi- mien avulla suorittamaan toinen liike mainittuun ensim-mäiseen suuntaan samankeskeisesti kohti alasinta (Y) kol- 25 manteen suhteelliseen asemaan alasimen (Y) ja meistin (12) [tai vastimen 9] välissä, joka on riippuvainen kyt-, , ketyistä voimista ja tasomaisten elimien (10, 11) paksuu- desta, lukumäärästä ja aineesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu "i siitä, että mainitussa ensimmäisessä ennalta määrätyssä suhteellisessa asemassa meistin (12) ja vastimen (9) vä-; [ Iissä meistin kärki on tasossa vastimen yläpinnan kanssa. » s

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen liikkeen aikana meistin (12) kär- 108928 16 ki ei saavuta vastimen (9) yläpinnan kautta kulkevaa tasoa vaan jää ennalta määrätylle etäisyydelle mainitusta tasosta.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen liikkeen aikana meistin (12) kärki ohittaa vastimen (9) yläpinnan kautta kulkevan tason ja jää ennalta määrätylle etäisyydelle mainitusta tasosta . 10

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1- 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että toisessa ennalta määrätyssä suhteellisessa asemassa alasimen (Y) kärki on tasossa vasti- ! men (12) yläpinnan kautta kulkevan tason kanssa. 15

6. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän to teuttamiseksi kahden tai useamman päällekkäisen tasomaisen, metallia tai ei-metallia olevan elimen (10, 11) liittämiseksi yhteen, joka laite käsittää toistensa suh- 20 teen liikkuvien meistin (12), vastimen (9) ja alasimen (Y) samankeskeisen kokoonpanon, tunnettu siitä, että I · * · ; “ - meistiä (12) [tai vastinta 9] kannattava elin (X) on ·,·.· sovitettu käynnistettynä siirtymään ensimmäiseen suuntaan : j \·' samankeskeisesti kohti vastinta (9) [tai meistiä 12] en- 25 simmäiseen ennalta määrättyyn suhteelliseen asemaan meis-tin ja vastimen välissä, joka asema on riippumaton tasomaisten elimien (10, 11) paksuudesta tai lukumäärästä; - alasinta (Y) kannattava elin (4) on sovitettu siirty-mään kytkettyjen voimien avulla vastakkaiseen suuntaan 30 samankeskeisesti kohti toista suhteellista asemaa alasi-• ’·· men (Y) ja vastimen (9) [tai meistin 12] välissä, joka asema myös on riippumaton tasomaisten elimien (10, 11) paksuudesta tai lukumäärästä; . - lukituselin (Z) on sovitettu aksiaalisesti lukitsemaan 35 alasin (Y) mainittuun toiseen suhteelliseen asemaan; - meistiä [tai vastinta] kannattava elin (X) on sovitettu suorittamaan toinen liike mainittuun ensimmäiseen suun- 108928 17 taan samankeskeisesti kohti alasinta kolmanteen suhteelliseen asemaan alasimen ja meistin [tai vastimen] välissä, joka asema on riippuvainen kytketyistä voimista ja tasomaisten elimien paksuudesta, lukumäärästä tai ainees-5 ta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että se on sovitettu olemaan kädessä pidettävä sekä käsiohjattava. 10 Patentkxav