FI108831B - Menetelmä älyverkkopalveluiden ohjaamiseksi ja älyverkko - Google Patents

Description

1 108831

Menetelmä älyverkkopalveluiden ohjaamiseksi ja älyverkko Keksinnön tausta

Keksintö liittyy menetelmään älyverkkopalveluiden ohjaamiseksi ja älyverkkoon.

5 Älykkyys liittyy tietoliikenneverkoissa kykyyn päästä käsiksi tallen nettuun tietoon, käsitellä sitä ja tehdä päätöksiä sen perusteella. Nykyisetkin tietoliikenneverkot, kuten yleiset puhelinverkot PSTN, ovat jossain määrin älykkäitä, koska ne kykenevät tallennetun tiedon käsittelyyn esimerkiksi puhelun reitityksessä. Tyypillinen "älykäs" toiminne nykyisissä tietoliikennever-10 koissa on ehdollinen kutsunsiirto, jossa täytyy analysoida puhelutilanne ja reitittää puhelu edelleen tallennetun kutsunsiirron palveluprofiilin mukaan. Tällaiset älykkäät toiminteet ovat kuitenkin olleet erottamaton osa perusverkkoa, jolloin toiminteiden muuttaminen tai lisääminen on vaatinut esim. ohjelmistojen päivittämistä kaikissa verkon keskuksissa.

15 Eräs esimerkki tällaisesta älyverkosta kuvataan ITU-T:n (the Inter national Telecommunications Union) Q-1200 -sarjan suosituksissa. Keksintöjä sen tausta selostetaan käyttäen standardin ETS 300 374-1 CorelNAP termistöä, mutta keksintöä voidaan käyttää myös muiden älyverkkostandardien mukaan toteutetuissa älyverkoissa.

20 Älyverkko IN (Intelligent Network) on perusverkkoon (esimerkiksi kiinteä tai matkaviestinverkko) liitettävä verkkoarkkitehtuuri, joka mahdollistaa palveluiden nopeamman, helpomman ja joustavamman toteuttamisen ja kontrolloinnin. Tämä tapahtuu siirtämällä palvelujen ohjaus pois puhelinkeskuksesta erilliseen älyverkon toiminnalliseen yksikköön. Näin palvelut saadaan 25 perusverkon toiminnasta riippumattomiksi eikä perusverkon rakennetta ja ohjelmistoja tarvitse muuttaa palveluita muutettaessa tai lisättäessä. Älyverkossa voi olla useita palvelun tuottajia varsinaisen verkko-operaattorin lisäksi.

Älyverkkojen standardointi on edennyt viime vuosien aikana ripeästi. Nämä standardit määrittelevät älyverkolle tietyn toiminnallisen ja hie-30 rarkisen mallin. Tässä mallissa palvelujen ohjaus on siirretty perusverkon keskuksesta palvelujen ohjaustoimintoon (SCF) tai ohjauspisteeseen (SCP) älyverkossa. Palvelun ohjaustoiminto sisältää kaiken palvelulogiikan ja palveluun liittyvän ohjauksen (esim. tarvittavan tietokannan ja palvelulogiikkaohjelmat (SLP), ts. tietokoneohjelmat, jotka toteuttavat tietyn palvelun loogisen raken-35 teen eli palvelulogiikan). Palvelun ohjaustoiminto voi olla pelkkä looginen toiminto, joka voidaan nähdä palvelun kytkentäpisteen SSP kannalta yhtenäise- 2 108831 nä. Se voi olla sisäisesti toteutettu eri tavoin, se voi olla sisäisesti hajautettu ja siihen liittyvä palvelulogiikka voi olla hajautettuna eri solmuihin. Myös palvelutiedot voivat olla hajautettuina eri verkkosolmuihin kuin palvelulogiikka. Esimerkiksi palvelun ohjaustoiminto- tai piste (SCF/SCP) saattaa olla sisäisesti j 5 hajautettu siten, että se tarjoaa vain avoimen rajapinnan (esim. CORBA,

Common Object Request Broker Architecture) ulkoisen palvelun tuottajan tarjoamalle ulkoiselle palvelimelle. Tällöin SCP ja ulkoinen palvelin yhdessä muodostavat palvelunohjaustoiminnon. Älyverkkopalvelut kehitetään, testataan ja poistetaan erityisellä laitteistolla, jotka kutsutaan palvelun luontiympä-10 ristöksi (SCEP). Palvelun hallintatoiminnon (SMF) avulla hallitaan käyttäjiin ja verkkoon liittyvää tietoa tietokannassa, mukaan lukien palvelukohtaiset tiedot ja palveluohjelmat. Palvelun kytkentäpiste (SSP) on tyypillisesti keskus, esim. perusverkon keskus, joka toteuttaa palvelun kytkentätoiminnon (SSF), ts. älyverkkopalvelun tunnistamisen ja yhteistoiminnan käynnistämisen palvelun oh-15 jauspisteen SCP kanssa, mutta SSP voi olla myös muunlainen verkkoelementti, kuten VoIP protokollassa (Voice IP) yhteydenmuodostuksesta vastaava solmu, kuten H.323 Gatekeeper. Kun muodostetaan puhelu, johon liittyy älyverkkopalvelu, huolehtii palvelun kytkentäpiste SSP yhteysjärjestelyistä. Älyverkkopalvelu tuotetaan siten, että palveluihin liittyvien puhelunohjauksen 20 toimintaa kuvaavan puhelun tilamallin (BCSM) määrittelemien havaintopistei-den (DP) kohtaamisen yhteydessä käynnistetään älyverkkopalvelu, jolloin palvelun kytkentäpiste SSP kysyy ohjeita palvelun ohjauspisteeltä SCP. Toisin sanottuna SSP luovuttaa kontrollin SCP:lle ja siirtyy odottamaan operaatioita SCP:ltä. Älyverkkopalvelun liipaisun yhteydessä palvelun ohjauspisteessä 25 SCP käynnistetään palvelulogiikkaohjelma SLP, jonka toiminta määrää ne ohjeet, jotka SCP kussakin puheluvaiheessa lähettää SSP:lle. SSP tulkitsee saamansa ohjeet ja aloittaa niiden vaatimat puhelunohjaustoiminnot. Älyverkkopalvelun liipaisulla tarkoitetaan siis älyverkkotoiminnon käynnistymistä tietyn tunnistusehdon täyttyessä syntyvän herätteen vaikutuksesta.

30 Yllä esitetty kuvaa älyverkkojen nykyistä rakennetta. Tässä hake muksessa älyverkolla tarkoitetaan yleisesti ratkaisua, jossa puhelua, istuntoa tai pakettitietoa välittävä solmu ottaa yhteyttä palvelun ohjaustoimintoon, joka antaa kyseiselle solmulle puhelu, istunnon tai pakettitiedon välittämiseen vaikuttavia ohjeita. Yhteydenotto kyseisen solmun taholta palvelun ohjaustoimin-35 nolle perustuu solmun hallussa oleviin palvelun liipaisu- eli triggaustietoihin. Älyverkolle ovat tunnusomaisia triggaukset, tilamallit ja ohjauksia antava pro- 3 108831 tokolla tai API rajapinta ohjaustoiminnon ja verkon kytkentäsolmun välillä. Puhelua, istuntoa tai pakettitiedon välitystä voidaan kuvata ohjaustoiminnolle näkyvällä tilamallilla, joka muodostuu vaiheista ja niihin liitetyistä havaintopis-teistä, joissa käsittely voidaan pysäyttää odottamaan ohjeita ohjaustoiminnol-5 ta. Ohjaukset ja operaatiot voivat myös olla puheluolioihin kohdistettavia menetelmiä ja niihin liittyviä tapahtumailmoituksia (event notification). ETSI:n (European Telecommunication Standard Institute) SPS3-työryhmässä ja ITU:ssa kehitystyön alla olevan CorelNAP (Intelligent Network Application Protocol) CS3 (Capability Set 3) mukaisessa älyverkossa, on suunnitelmien 10 mukaan mahdollista, että yhtä puhelun tilamallia kohden on useita kontrolloivia yhteyksiä (MPC, Multiple Point of Control -tuki) palvelun ohjauspisteeseen, jossa on vastaavasti useita palvelulogiikkaohjelmia käynnissä. On huomattava, että keksintöä voidaan soveltaa minkä tahansa älyverkkostandardin (kuten ANSI, AIN tai WIN) mukaisessa älyverkossa, joka tarjoaa MPC toimintaa. Jos 15 yhtä puhelun tilamallia kohden käynnissä olevat palvelulogiikkaohjelmat ovat täysin itsenäisiä, ne eivät välttämättä tiedä toistensa olemassaolosta lainkaan. Tämän johdosta esimerkiksi yhden älyverkkopalvelun lähettämän ReleaseCall -operaation on alustavan CS-3 standardin mukaan tarkoitus näkyä muille samaan aikaan samassa puhelun tilamallissa käynnissä oleville älyverkkopalve-20 luille jonkin havaintopisteen kohtaamisena. Tilamallissa kohdattava havainto-piste määräytyy ReleaseCall -operaatiossa annetun syykoodin (cause code) arvon mukaan esimerkiksi Busy tai Disconnect -havaintopisteeksi. Tällä tavoin SCP voi ohjata alunperin vain puhelun purkuun tarkoitetulla ReleaseCall -operaatiolla puhelun tilamallin etenemään haluamaansa havaintopisteeseen.

25 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on se, että havaintopisteen sitominen syykoodin arvoon ei kuitenkaan ole aina tarkoituksenmukaista, koska silloin käytetyt syykoodit ja havaintopisteet sidotaan kiinteästi toisiinsa. Älyverkkopalvelu ei tällöin voi aina käyttää haluamiaan syykoodeja puhelua purettaessa, koska niiden käyttö voisi aiheuttaa ei-toivotun havaintopisteen koh-30 taamisen.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava järjestely siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön tavoitteet saavutetaan menetelmällä älyverkkopalveluiden ohjaamisek-35 si älyverkossa, joka älyverkko käsittää palvelun kytkentäpisteitä ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen, jolloin yhtä tai useampaa palvelun kytkentäpis- 4 108831 teessä sijaitsevaa puhelun tilamallia, joka kuvaa tietyn puhelun puhelunohjauksen toimintaa, kohden on kaksi tai useampia palvelun ohjauspisteessä sijaitsevia palvelulogiikkaohjelmia, joista kukin toteuttaa tietyn älyverkkopalvelun ja jotka ohjaavat palvelun kytkentäpisteen toimintaa mainitun puhelun eri vai-5 heissä, jolloin menetelmä käsittää vaiheen, jossa ohjataan puhelun tilamalli tiettyyn havaintopisteeseen tai puheluvaiheeseen vasteellisesti älyverkkopalvelun lähettämälle operaatiolle, jolloin menetelmälle on tunnusomaista se, että määritetään palvelun kytkentäpisteeseen ainakin yksi operaatio, jonka suorittamiseksi palvelun kytkentäpisteellä on välittävissään kaksi tai useampia 10 vaihtoehtoisia reittejä tai havaintopisteitä, johon puhelun tilamalli voidaan ohjata, ja ilmoitetaan reitti tai havaintopiste, johon puhelun tilamalli ohjataan, palvelun ohjaustoiminnosta mainitun operaation lähettämisen yhteydessä.

Keksintö perustuu siihen, että puhelun tilamalliin järjestetään tarvittaessa vaihe (vaiheita), jossa palvelun kytkentäpisteellä on välittävissään kaksi ; 15 tai useampia vaihtoehtoisia reittejä tai havaintopisteitä tietyn operaation (käskyn) suorittamiseksi. Havaintopiste tai haara, johon istunnon tilamalli halutaan kussakin tilanteessa ohjata, lisätään omaksi parametrikseen (tiedokseen) operaatioon (esimerkiksi ReleaseCall tai DisconnectLeg). Voidaan myös käyttää omaa operaatiota, jonka tyyppi ilmaisee halutun havainto-20 pisteen. Tässä hakemuksessa termi puhelu tarkoittaa paitsi tavanomaista puhelua myös muita, mahdollisesti virtuaalisia, yhteystiloja, johon liittyy käyttäjä-datan välitystä, kuten dataistuntoa tai pakettitiedon välitystä. Esimerkkejä ovat pakettiradioistunto (kuten GPRS sessio), VolP-istunto ja H.323 mukainen mul-timediaistunto.

25 Keksinnön mukaisen menetelmän etuna on se, että lisäämällä tila- malliin haarautumiskohta (kohtia), jossa tietyn operaation suorittava reitti tai seuraava havainto piste valitaan ehdollisesti palvelunohjaustoiminnolta vastaanotetun operaation tyypin tai sisällön mukaan, voidaan havaintopiste määrittää vapaasti ja toisaalta käyttämällä erityistä tarkoitukseen varattua operaa-30 tiota voidaan haluttaessa aikaansaada vain tietyn havaintopisteen kohtaaminen eikä välttämättä esimerkiksi puhelun purkua. Palvelun kytkentäpisteellä on siten mahdollisuus valita reitti tai seuraava havaintopiste tilamallissa useammalla tavalla siten, että valittava reitti ei ole yksikäsitteinen palvelun kytkentäpisteessä olemassa olevien tietojen perusteella, vaan palvelun ohjaustoiminto 35 ilmaisee valittavan reitin tai havaintopisteen lähetetyn operaation sisällön 5 108831 avulla. Älyverkkopalvelu voi näin myös pakottaa tilamallin reitille, joka ei ole normaalien tilamallin operaatiosiirtymäsääntöjen mukainen.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisestireitin (yleisemmin tilamallin tilojen alijoukko, johon on edetty) tai havaintopisteen va-5 linta yhdelle älyverkkopalvelulle vaikuttaa, esimerkiksi rajoittaa, muiden samaa tilamallia käyttävien palveluiden toimintaan palvelun kytkentäpisteessä. Reitillä (tilojen alijoukossa) voi esimerkiksi spontaani käyttäjävuorovaikutus tai laskennan ohjaus olla kielletty. Lähetetty operaatio voi esimerkiksi käsittää ainakin yhden lisäparametrin, joka ilmaisee, mitä muut samaa puhelun tilamal-10 lia käyttävät älyverkkopalvelut saavat tehdä tai mitä niiden täytyy tehdä ha-vaintopisteessä, johon puhelun tilamalli operaation lähetyksen seurauksena ohjataan. Tämä edullinen suoritusmuoto ratkaisee esimerkiksi ongelman, joka syntyy, kun useampaa kontrolloivaa älyverkkopalvelua käyttävässä älyverkossa yhden kontrolloivan yhteyden puhelun tilaan tekemä ohjaus aiheuttaa sen, 15 että muiden palveluiden halutaankin toimivan jatkossa kohdattavissa havain-topisteissä alkuperäisestä toiminnasta poikkeavasti. Keksintö sen ensisijaisen ja edullisten suoritusmuotojen mukaisesti helpottaa älyverkkopalvelujen välistä yhteistoimintaa (Feature Interaction Management) lisäämällä mahdollisuuksia puhelun tilamallin ohjaukseen menettämättä kuitenkaan palvelukohtaista kont-20 rollia siitä, mitä puhelulle lopulta tapahtuu. Tilojen alijoukko voidaan ilmaista myös tilaparametrin avulla, jolloin todellinen tila muodostuu yleisemmän tilan tunnuksesta ja jonkin aliverkkopalvelun asettamana ’’alitilana", esim. ’’puhetila” + ’’osayhteyden erotus kielletty”.

Keksinnön kohteena on lisäksi älyverkko, joka älyverkko käsittää 25 palvelun kytkentäpisteitä ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen, jolloin yhtä tai useampaa palvelun kytkentäpisteessä sijaitsevaa puhelun tilamallia, joka j kuvaa tietyn puhelun puhelunohjauksen toimintaa, kohden on kaksi tai use ampia palvelun ohjauspisteessä sijaitsevia palvelulogiikkaohjelmia, joista kukin toteuttaa tietyn älyverkkopalvelun ja jotka ohjaavat palvelun kytkentäpisteen 30 toimintaa mainitun puhelun eri vaiheissa, jolloin älyverkko on sovitettu ohjaamaan puhelun tilamalli tiettyyn havaintopisteeseen vasteellisesti älyverkkopalvelun lähettämälle operaatiolle, jolloin älyverkolle on tunnusomaista se, että palvelun kytkentäpisteessä on määritettynä ainakin yksi operaatio, jonka suorittamiseksi palvelun kytkentäpisteellä on välittävissään kaksi tai useampia 35 vaihtoehtoisia reittejä tai havaintopisteitä, johon palvelun kytkentäpiste voi ohjata puhelun tilamallin, ja että palvelunohjaustoiminto on järjestetty mainitun 108831 operaation lähettämisen yhteydessä ilmaisemaan reitti tai havaintopiste, johon palvelun kytkentäpisteen tulee ohjata puhelun tilamalli.

Tällaisen älyverkon avulla voidaan saavuttaa keksinnön mukaisen menetelmän tarjoamat edut.

5 Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää älyverkon rakennetta;

Kuvio 2 esittää älyverkon toimintojen kytkeytymistä toisiinsa ja 10 Kuvio 3 esittää lähtevän puhelun tilamallin.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty älyverkkopalvelujen kannalta keskeisiä elementtejä ja toimintoja ja kuviossa 2 älyverkon toimintojen kytkeytymistä toisiinsa. On huomattava, että kuvioissa on esitetty vain keksinnön ymmärtämisen 15 kannalta välttämättömiä elementtejä. Lisäksi älyverkon rakenne voi poiketa esitetystä ilman, että sillä on merkitystä keksinnön perusajatuksen kannalta. Verkkoelementtejä, jotka sisältävät palvelun kytkentätoiminnon 6 (SSF) ja puhelun ohjaustoiminnon 7 (CCF, Call Control Function), kutsutaan palvelun kytkentäpisteiksi 2 (SSP). Puhelun ohjaustoiminto CCF 7 ei ole älyverkkoon liitty-20 vä toiminto, vaan vakiona keskuksissa oleva toiminto, joka sisältää keskuksen korkean tason puhelunkäsittelytoiminnot, kuten siirtoyhteyksien muodostamisen ja vapauttamisen. Palvelun kytkentätoiminto SSF 6 on rajapinta puhelun ohjaustoiminnon CCF 7 ja palvelun ohjaustoiminnon SCF 5 välillä. SSF 6 tulkitsee SCF:n 5 lähettämät pyynnöt ja välittää ne CCF:lle 7, joka aloittaa niiden 25 vaatimat puhelunohjaustoiminnot. Vastaavasti puhelunohjaustoiminto CCF 7 käyttää SSF:ää 6 pyytääkseen ohjeita SCF:Itä 5. SSF 6 on kiinteästi kytketty CCF:ään 7, jonka rajapintana se toimii. Niinpä jokainen SSF 6 on yhdessä CCF:n 7 kanssa samassa keskuksessa. Kuviossa 1 esitetty palvelun kytkentäpiste SSP 2 on esimerkiksi puhelinkeskus, joka sisältää CCF:n 7 ja SSF:n 6 30 lisäksi käyttäjille 3 verkkoon pääsyn (access) aikaansaavan toiminnon 10 (CCAF, Call Control Agent Function). Koska SSP 2 käsittää CCAF.n 10, se voi olla esimerkiksi kiinteän verkon paikalliskeskus tai matkapuhelinverkon PLMN tukiasema-alijärjestelmää BSS ohjaava matkapuhelinkeskus. Käyttäjän 3 päätelaite voi siten olla puhelin, yritysvaihde puhelimineen tai ilmarajapinnan 35 yli kommunikoiva matkaviestin sitä tukevine laitteineen.

7 108831

Verkkoelementtejä, jotka sisältävät palvelun ohjaustoiminnon 5 (SCF), kutsutaan palvelun ohjauspisteeksi 1 (SCP). Palvelun ohjaustoiminto 5 on keskitetty auktoriteetti älyverkossa, joka mm. sisältää suoritusympäristön palvelulogiikkaohjelmille 8A ja 8B. Jokaisella ohjelmalla 8A ja 8B voi olla useita 5 suoritettavia olioita (instances). Kuviossa 1 esitetty palvelun ohjauspiste SCP

1 voi sisältää palvelun ohjaustoiminnon SCF 5 lisäksi esimerkiksi palvelun tietotoiminnon 11 (SDF, Service Data Function). SDF 11 on tietokanta, jota käytetään SCF:n 5 välityksellä. Palvelulogiikkaohjelmat 8A ja 8B voivat kysellä ja päivittää SDF:n 11 tietoa. SDF.ään 11 voidaan tallentaa esimerkiksi tilaaja- 10 kohtaista tai palvelunumerokohtaista tietoa.

Yhteen palvelun ohjauspisteeseen SCP 1 voi olla liittyneenä useita palvelun kytkentäpisteitä SSP 2 ja vastaavasti yksi palvelun kytkentäpiste SSP

2 voi olla liittynyt useaan palvelun ohjauspisteeseen SCP 1. Usea SCP 1 voi sisältää saman palvelulogiikkaohjelman 8A ja 8B ja tiedot tai yhteyden samoi- i 15 hin tietoihin verkon luotettavuuden parantamiseksi ja kuormituksen jakamiseksi.

Joissakin verkkosolmuissa on yhdistetty palvelun kytkentäpiste SSP ja palvelun ohjauspiste SCP. Tällaista verkkosolmua kutsutaan palvelun kytkentä ja ohjauspisteeksi SSCP (Service Switching and Control Point, ei esi-20 tetty kuvioissa). Se sisältää sekä SSP:n että SCP:n toiminnot aikaansaaden samanlaiset palvelut kuin vastaavat erilliset pisteet yhdessä.

Kuvion 1 järjestelmässä elementit on kytketty toisiinsa signalointi-verkon SS7 4 (SS7, Signalling System Number 7 on tunnettu signalointijärjestelmä, joka on kuvattu CCITT:n (nykyisin ITU-T) suosituksissa) välityksellä. 25 Myös muita verkkoja, kuten esimerkiksi ISDN, voidaan käyttää. Keskinäisessä kommunikoinnissaan kytkentäpiste 2 ja ohjauspiste 1 käyttävät esimerkiksi INAP-protokollaa (Intelligent Network Application Protocol, jota kuvataan ET-Sln (European Telecommunications Standards Institute) standardissa ETSI IN CS1 INAP Part 1: Protocol Specification, prETS 300 374-1). SS7-30 protokollapinossa INAP-kerros on ylimmäinen kerros, jonka alapuolella on TCAP-kerros (Transaction Capabilities Application Part), SCCP-kerros (Signalling Connection Control Point) ja MTP-kerros (Message Transfer Part).

Kun muodostetaan puhelu, johon liittyy älyverkkopalvelu, huolehtii palvelun kytkentäpiste SSP 2 yhteysjärjestelyistä. Älyverkkopalvelu tuotetaan 35 siten, että palveluihin liittyvien havaintopisteiden (DP) kohtaamisen yhteydessä voidaan käynnistää älyverkkopalvelu, jolloin palvelun kytkentäpiste SSP 2 8 108831 kysyy ohjeita palvelun ohjauspisteeltä SCP 1. Toisin sanottuna SSP 2 luovuttaa kontrollin SCP:lle 1 ja siirtyy odottamaan operaatioita SCP:ltä 1. Älyverkkopalvelun liipaisun yhteydessä palvelun ohjauspisteessä SCP 1 käynnistetään palvelulogiikkaohjelma SLP 8A tai 8B, jonka toiminta määrää ne ohjeet, 5 jotka SCP 1 kussakin puheluvaiheessa lähettää SSP:lle 2. SSP 2 tulkitsee saamansa ohjeet ja aloittaa niiden vaatimat puhelunohjaustoiminnot. Älyverkkopalvelun liipaisulla tarkoitetaan siis älyverkkotoiminnon käynnistymistä tietyn tunnistusehdon täyttyessä syntyvän herätteen vaikutuksesta eli älyverkon palvelut käynnistetään puhelunohjauksen toimintaa kuvaavan puhelun tilamallin 9 10 (BCSM) määrittelemissä havaintopisteissä, jotka on viritetty ns. triggeripisteiksi (TDP, Trigger Detection Point). Kun tietty älyverkkopalvelu on jo käynnistetty se voi edelleen virittää havaintopisteitä ns. tapahtumahavaintopisteiksi (EDP, Event Detection Point), joiden kohtaaminen aiheuttaa esimerkiksi jonkin toiminnan kyseisessä älyverkkopalvelussa.

15 ETSI:n SPS3-työryhmässä ja ITU:ssa kehitystyön alla olevan Co rel NAP CS3 mukaisessa älyverkossa, on suunnitelmien mukaan mahdollista, että yhtä puhelun tilamallia 9 kohden on useita kontrolloivia yhteyksiä (MPC, Multiple Point of Control -tuki) palvelun ohjauspisteeseen 5, jossa on vastaavasti useita palvelulogiikkaohjelmia 8A ja 8B käynnissä. Yhtä puhelun tilamal-20 lia 9 kohden käynnissä olevat palvelulogiikkaohjelmat 8A ja 8B voivat olla täysin itsenäisiä, jolloin ne eivät välttämättä tiedä toistensa olemassaolosta lainkaan. Tämän johdosta voi olla tarpeen ilmoittaa muille samaan aikaan samassa puhelun tilamallissa 9 käynnissä oleville älyverkkopalveluille yhden älyverkkopalvelun suorittamista toiminnoista. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siten, 25 että älyverkkopalvelun suorittaessa jonkin operaation aikaansaa tämä samalla j jonkin havaintopisteen kohtaamisen puhelun tilamallissa 9. Tämä tapahtuma näkyy muille älyverkkopalveluille, jos ne ovat virittäneet kyseisen havaintopisteen tapahtumahavaintopisteeksi, aikaansaamalla Event Detection Point -pyynnön (EDP-R). Havaintopisteen kohtaaminen voi myös käynnistää älyverk-30 kopalvelun, jos havaintopiste on asetettu triggeripisteeksi älyverkkopalvelun suhteen.

Keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon mukaisesti ohjataan puhelun tilamalli 9 tiettyyn havaintopisteeseen vasteellisesti älyverkkopalvelun lähettämälle operaatiolle siten, että havaintopiste, johon puhelun tilamalli 9 oh-35 jataan, määräytyy mainitun operaation tyypin mukaan tai mainittuun operaatioon liitetyn havaintopisteen määrittämistä varten varatun parametrin mukaan.

108831 g

Parametri, joka määrittää halutun havaintopisteen, voidaan liittää johonkin järjestelmän normaaliin operaatioon (esimerkiksi ReleaseCall tai Discon-nectLeg) tai operaatioon, joka on tarkoitettu ainoastaan tietyn havaintopisteen kohtaamisen järjestämiseen. Erityisen tarkoitusta varten varatun operaation 5 käyttö on perusteltua, koska esimerkiksi ReleaseCall -operaation käyttäminen kahteen tarkoitukseen, puhelun purkuun ja toisaalta halutun havaintopisteen raportoimiseen, ei ole välttämättä järkevää: Jos älyverkkopalvelu haluaa nimenomaan puhelun purkua, ei se välttämättä halua antaa muille palveluille edes mahdollisuutta vaikuttaa enää puhelun kulkuun. Toisaalta jos päätavoite 10 on vain puhelun tilamallin 9 "ajaminen" tiettyyn havaintopisteeseen (esimerkiksi palvelu haluaa, että B-tilaaja raportoidaan varatuksi tai "ei-vastaa" tilaan), tarkoituksena on antaa puhelun reagoida siten, kuin se normaalisti tekee ko. tapahtuman esiintyessä verkossa, esimerkiksi käynnistää älyverkkopalvelun (tai esimerkiksi GSM-lisäpalvelun) ohjaaman kutsunsiirron, jolloin ei 15 edes haluta aina ottaa kantaa meneekö puhelu purkuun vai ei. Jos käytetään erityistä operaatiota, jonka tarkoitus on siis vain raportoida haluttu havainto-piste, voidaan havaintopiste ilmaista myös esimerkiksi operaation tyypin perusteella ilman erityistä parametriä tähän tarkoitukseen.

Keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti mainittu 20 operaatio, jonka avulla puhelun tilamalli 9 ohjataan tiettyyn havaintopisteeseen, käsittää lisäksi ainakin yhden parametrin, joka ilmaisee, mitä muut samaa puhelun tilamallia 9 käyttävät älyverkkopalvelut saavat tehdä tai mitä niiden täytyy tehdä havaintopisteessä, johon puhelun tilamalli 9 operaation lähetyksen seurauksena ohjataan. Tämän keksinnön edullisen suoritusmuodon 25 avulla voidaan välttää esimerkiksi havaintopisteen kohtaamisen mahdollisesti aiheuttamat ongelmat: Esimerkiksi ReleaseCall -operaatio on alunperin tarkoitettu käytettäväksi puhelun purkuun. Havaintopisteen kohtaaminen voi aikaansaada sen, että jokin toinen samaan aikaan käynnissä oleva palvelu tekee esimerkiksi ei-halutun uudelleenväylöityksen havaintopisteessä, joka Re-I 30 leaseCall -operaation takia kohdattiin. Esimerkiksi PrePaid -palvelun Release-

Callilla pyytämä puhelun purku voi aiheuttaa Disconnect -havaintopisteen kohtaamisen ja Disconnect havaintopisteessä joku toinen samaan aikaan käynnissä oleva kontrolloiva älyverkkopalvelu voi tehdä ns. jatkopuhelun eli väylöittää puhelun uuteen numeroon. Tällainen epäedullinen tilanne voidaan 35 siis välttää määrittämällä, esimerkiksi operaatioon liitetyn parametrin avulla, mitä muut älyverkkopalvelut voivat kohdattavassa havaintopisteessä tehdä.

10 108831

Kuviossa 3 esitetään lähtevän puhelun tilamalli BSCM (Basic Call State Model), joka on määritelty ITU-T suosituksessa Q.1214 (Fig. 4-3). Seu-raavassa annetaan muutamia esimerkkejä siitä, miten ReleaseCall-operaatio voi ohjaa tilamallia eri tavoin, kun ohjaavien parametrien arvot muuttuvat.

5 Esimerkki 1: Oletetaan, että puhelu on puhetilassa (0_Active kuvi ossa 3). SCP:n lähettämän ReleaseCall-operaation sisältö voi esimerkiksi joko käskeä kohtaamaan Disconnect-havaintopisteen 9 (reitti A) tai kieltää Discon-nect-havaintopisteen kohtaamisen (jolloin valitaan vaihtoehtoinen reitti B).

Esimerkki 2: Oletetaan, että puhelu on analyysitilassa (Analysejnfo 10 kuviossa 3). SCP:n lähettämän ReleaseCall-operaation sisältö voi esimerkiksi käskeä kohtaamaan Abandon-havaintopisteen 10 (reitti C), kieltää havainto-pisteiden kohtaamisen (reitti D), tai käskeä kohtaamaan Busy-havaintopisteen 5 (reitti E).

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin-15 nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

i

Claims (14)

11 1 08831

1. Menetelmä älyverkkopalveluiden ohjaamiseksi älyverkossa, joka älyverkko käsittää palvelun kytkentäpisteitä ja ainakin yhden palvelun ohjaus-toiminnon, jolloin yhtä tai useampaa palvelun kytkentäpisteessä sijaitsevaa 5 puhelun tilamallia, joka kuvaa tietyn puhelun puhelunohjauksen toimintaa, kohden on kaksi tai useampia palvelun ohjaustoimintoon liittyviä palvelulogiik-kaohjelmia, joista kukin toteuttaa tietyn älyverkkopalvelun ja jotka ohjaavat palvelun kytkentäpisteen toimintaa mainitun puhelun eri vaiheissa, jolloin menetelmä käsittää vaiheen, jossa 10 ohjataan puhelun tilamalli tiettyyn havaintopisteeseen tai puheluvai- heeseen vasteellisesti älyverkkopalvelun lähettämälle operaatiolle, tunnettu siitä, että määritetään palvelun kytkentäpisteeseen ainakin yksi operaatio, jonka suorittamiseksi palvelun kytkentäpisteellä on välittävissään kaksi tai 15 useampia vaihtoehtoisia reittejä tai havaintopisteitä, johon puhelun tilamalli voidaan ohjata, ilmoitetaan reitti tai havaintopiste, johon puhelun tilamalli ohjataan, palvelun ohjaustoiminnosta mainitun operaation lähettämisen yhteydessä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että reitti tai havaintopiste, johon puhelun tilamalli ohjataan, määräytyy mainitun operaation sisällön mukaan, kuten mainittuun operaatioon liitetyn havaintopisteen määrittämistä varten varatun parametrin tai muun tiedon mukaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu 25 siitä, että mainittu reitin tai havaintopisteen valinta mainitulle älyverkkopalvelulle vaikuttaa muiden samaa tilamallia käyttävien palveluiden toimintaan.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että palvelun ilmaisema reitti tilamallissa asettaa rajoituksia muiden samaa tilamallia käyttävien palveluiden toiminnalle.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mainittu operaatio käsittää lisäksi ainakin yhden parametrin tai tiedon, joka ilmaisee, mitä muut samaa puhelun tilamallia käyttävät älyverkkopalvelut saavat tehdä tai mitä niiden täytyy tehdä havaintopisteessä, johon puhelun tilamalli operaation lähetyksen seurauksena ohjataan.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mainittu operaatio on puhelun purkava operaatio. 12 1 08831 j

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että mainittu operaatio on osayhteyden purkava operaatio. 8. Älyverkko, joka älyverkko käsittää palvelun kytkentäpisteitä (2) ja ainakin yhden palvelun ohjauspisteen (1), jolloin yhtä tai useampaa palvelun 5 kytkentäpisteessä (2) sijaitsevaa puhelun tilamallia (9), joka kuvaa tietyn puhelun puhelunohjauksen toimintaa, kohden on kaksi tai useampia palvelun ohjauspisteessä (1) sijaitsevia palvelulogiikkaohjelmia (8A, 8B), joista kukin toteuttaa tietyn älyverkkopalvelun ja jotka ohjaavat palvelun kytkentäpisteen (2) toimintaa mainitun puhelun eri vaiheissa, jolloin älyverkko on sovitettu 10 ohjaamaan puhelun tilamalli (9) tiettyyn havaintopisteeseen tai pu- heluvaiheeseen vasteellisesti älyverkkopalvelun lähettämälle operaatiolle, tunnettu siitä, että palvelun kytkentäpisteessä on määritettynä ainakin yksi operaatio, jonka suorittamiseksi palvelun kytkentäpisteellä on välittävissään kaksi tai use-15 ampia vaihtoehtoisia reittejä tai havaintopisteitä, joihin palvelun kytkentäpiste voi ohjata puhelun tilamallin ja palvelunohjaustoiminto on järjestetty mainitun operaation lähettämisen yhteydessä ilmaisemaan reitti tai havaintopiste, johon palvelun kytkentäpisteen tulee ohjata puhelun tilamalli.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen älyverkko, tunnettu siitä, et tä reitti tai havaintopiste, johon puhelun tilamalli (9) ohjataan, määräytyy mainitun operaation sisällön mukaan, kuten mainittuun operaatioon liitetyn havain-topisteen määrittämistä varten varatun parametrin tai muun tiedon mukaan.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen älyverkko, tunnettu 25 siitä, että mainitun reitin tai havaintopisteen valinta mainitulle älyverkkopalvelulle vaikuttaa muiden samaa tilamallia (9) käyttävien palveluiden toimintaan palvelun kytkentäpisteessä (2).

11. Patenttivaatimuksen 8, 9 tai 10 mukainen älyverkko, tunnettu siitä, että palvelun ilmaisema reitti tilamallissa (9) asettaa rajoituksia 30 muiden samaa tilamallia käyttävien palveluiden toiminnalle palvelun kytkentäpisteessä (2).

12. Patenttivaatimuksen 8, 9, tai 10 mukainen älyverkko, tunnettu siitä, että mainittu operaatio käsittää lisäksi ainakin yhden parametrin tai muun tiedon, joka ilmaisee, mitä muut samaa puhelun tilamallia (9) käyttä- 35 vät älyverkkopalvelut saavat tehdä tai mitä niiden täytyy tehdä havaintopis- 108831 teessä, johon puhelun tilamalli (9) operaation lähetyksen seurauksena ohjataan.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen älyverkko, tunnettu siitä, että mainittu operaatio on puhelun purkava operaatio.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 8-12 mukainen älyverkko, tun nettu siitä, että mainittu operaatio on osayhteyden purkava operaatio. t j 108831 j Patentkrav