FI108104B - Solunvalinta pakettiradioverkossa - Google Patents

Description

108104

Solunvalinta pakettiradioverkossa

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy solunvalintaan matkaviestinverkossa, joka käsittää pakettiradioverkon. Esimerkki tällaisista verkoista on yhdistetty GSM/GPRS 5 -verkko.

Solukkojärjestelmässä päällekytketty matkaviestin valitsee sopivimman solun. Myöhemmin, kun matkaviestin on idle-tilassa, eli sillä ei ole puhelua käynnissä, ja se on normaalisti odotuskytkeytynyt (camped) valitun PLMN:n soluun, se monitoroi naapurisolujaan mahdollista solunvaihtoa varten, 10 siltä varalta että jokin naapurisolu tarjoaisi parempaa palvelua. Tätä prosessia kutsutaan solun uudelleenvalinnaksi (cell reselection). GSM/GPRS:n solun uudelleenvalinnan luvut perustuvat ETSI:n suosituksiin GSM 03.22, GSM 03.60, GSM 03.64 ja GSM 05.08. Nämä suositukset sisältyvät tähän hakemukseen viittauksena, mutta mukavuuden vuoksi tässä hakemuksessa tois-15 tetaan näiden dokumenttien keksinnön ymmärtämisen kannalta olennaiset osat.

Solunvalinta GSM:ssä

Solunvalinta voidaan Hipaista, jos polkuhäviökriteeriparametri (path loss criterion parameter) C1 osoittaa polkuhäviön soluun nousseen liian kor-20 keaksi; tai jos nykyinen palveleva solu on tullut suljetuksi (barred); tai jos on olemassa solunvalintaparametrin C2 suhteen parempi solu samalla sijaintialueella (Location Area, LA) tai paljon parempi solu valitun PLMN:n toisella sijaintialueella. Solunvalintaan on muitakin syitä, mutta ne eivät ole olennaisia keksinnön ymmärtämisen kannalta (kuten alasuunnan signalointihäiriö tai haja-25 pääsyn yrityksen epäonnistuminen määrättyjen toistokertojen jälkeen).

Matkaviestin valitsee uudelleen solun saavuttaakseen seuraavat ehdot, joista yhteisesti käytetään nimitystä ’’normaali palvelutila” (normal service state): a) rekisteröity PLMN on valittu PLMN; b) matkaviestin on odotuskytkeytynyt sijaintialueen sopivaan soluun, josta viimeinen onnistunut sijainnin-' ‘ 30 päivitys suoritettiin, ja tällä solulla on korkein C2:n arvo kaikista kyseisen si jaintialueen ei-suljetuista soluista; c) C2:n arvo matkaviestimelle ei alita C2:n arvoa millekään sopivalle solulle valitun PLMN:n toisella sijaintialueella enempää kuin hystereesiarvon CRH verran (Cell Reselect Hysteresis).

Voi olla tilapäisiä olosuhteita, joissa kaikki nämä eivät kokonaan 35 täyty, esim. PLMN:n solunvalinnan aikana tai toisen solun valintaprosessin 2 108104 kuluessa. Kuitenkin, ellei ylläolevaa voida täyttää tiettyyn aikajaksoon, matkaviestin siirtyy yleensä rajoitetun palvelun tilaan, missä se yrittää odotuskytkey-tyä hyväksyttävään soluun. Tässä tilassa vain hätäpuhelut ovat mahdollisia.

Parametreja C1 ja C2 käytetään varmistamaan, että matkaviestin 5 odotuskytkeytyy soluun, jonka kanssa sillä on paras todennäköisyys onnistuneeseen viestintään ylä- ja alasuunnassa. Matkaviestin käyttää C1 :tä määrittämään, soveltuuko solu odotuskytkeytymiseen. C1 riippuu neljästä parametrista: i) RLA (Received Level Average) on vastaanotetun signalointitason sopiva keskiarvo; ii) RXLev_Access_Min, joka yleislähetetään BCCHilla, ja joka 10 liittyy minimisignalointitasoon, jonka operaattori haluaa verkon vastaanottavan matkaviestimen ensimmäisen pääsyn yhteydessä; iii) MS_TXPWR_MAX_CCH, joka myös yleislähetetään BCCH:lla on maksimiteho, jota matkaviestin saa • käyttää ensimmäisen verkkoon pääsyn aikana; ja iv) P, joka on matkaviestimen maksimiteho.

15 Parametrin C1 käyttö sallii matkaviestimen määrittää, onko liikenne verkon kanssa mahdollista ilman häiriöitä. Siitä huolimatta käytetään ylimääräistä varmistusta häiriöitä vastaan. Tämä on matkaviestimen onnistumistaa-juuden valvonta kutsualikanavan signalointilohkojen dekoodauksessa. Ala-suunnan signalointihäiriön tapauksessa, siis onnistumistaajuus alenee liikaa, 20 tämä osoittaa todennäköistä häiriötä alasuunnassa ja matkaviestin yrittää löytää toisen sopivan solun. Solun valintaan ja uudelleenvalintaan käytetty polku-häviökriteeriparametri C1 määritellään yhtälöillä:

C1 = (A - Max(B,0)), missä A = RLA - RXLev_Access_Min ' ' 25 B = MS_TXPWR_MAX_CCH - P

Kaikkien arvojen yksikkö on dBm. Polkuhäviökriteeri on tyydytetty, jos C1 > 0.

Solun uudelleenvalinnan optimoimiseksi kunkin solun BCCH:lla voidaan yleislähettää ylimääräisiä solun uudelleenvalinnan parametreja. Solun 30 uudelleenvalintaprosessi käyttää parametria C2, joka riippuu näistä parametreista. C2:n laskemiseksi käytettävät parametrit ovat seuraavia:

Cell_Reselect_Offset, joka kohdistaa siirtymän kyseisen solun uu-delleenvalintakriteeriin C2.

Penalty_Time: kun matkaviestin sijoittaa solun vahvimpien kanto-35 aaltojen listalle, se käynnistää ajastimen, joka laukeaa ajan Penalty_Time kuluttua. Tämä ajastin nollataan, kun solu poistetaan listalta. Tämän ajastimen 108104 3 kestoaikana C2:lle annetaan negatiivinen siirtymä (TemporaryJDffset). Tämä pyrkii estämään nopeasti liikkuvia matkaviestimiä valitsemasta solua. Penal-ty_Time -parametrin kaikki ykkösiä -bittikuvio on varattu vaihtamaan Cell_Reselect_Offset:in etumerkkiä ja Temporary_Offset:in arvo jätetään 5 huomiotta, kuten C2:ta määrittelevä yhtälö osoittaa.

TemporaryJDffset, joka kohdistaa C2:een negatiivisen siirtymän ajan Penalty_Time ajaksi sen jälkeen kun ajastin T on käynnistynyt kyseiselle solulle. Voidaan käyttää ääretöntä arvoa, mutta joukko äärellisiä arvoja on myös mahdollinen.

10 Ajastin T toteutetaan kullekin vahvimpien kantoaaltojen listan solul le. T aloitetaan nollasta sillä hetkellä kun matkaviestin sijoittaa solun vahvimpien kantoaaltojen listalle, paitsi silloin kun edellinen palveleva solu on sijoitettu solun vahvimpien kantoaaltojen listalle solua uudelleen valittaessa. Tässä tapauksessa T asetetaan arvoon Penalty_Time (eli lauennut).

15 Uudelleenvalintakriteeriä C2 käytetään vain solun uudelleenvalin taan ja se määritellään kaavoilla: C2=C1+Cell_Reselect_Offset-Temporary_Offset*H(Penalty_Time-T) jos Penalty_Time<>11111 C2=C1-Cell_Reselect_Offset jos Penalty_Time=11111 ei-palveleville soluille: H(x) = 0 jos x < 0; ja H(x) = 1 jos x >= 0; ja palveleville soluille: H(x) = 0 20 Solun uudelleenvalinta GPRS:ssä GPRS-palvelun vastaanottamiseksi saatetaan tarvita solun uudelleenvalintaa. Kun matkaviestin on GPRS:n idle-tilassa ja se haluaa aloittaa GPRS attach -proseduurin, seuraava pätee. Jos solu, johon matkaviestin on ’ sillä hetkellä odotuskytkeytynyt, tukee GPRS:ää, ei solun uudelleenvalintaa 25 tarvita. Jos solu, johon matkaviestin on sillä hetkellä odotuskytkeytynyt, ei tue GPRS:ää, GPRS:ää tukevan solun uudelleenvalintaa tarvitaan ennen attach-proseduurin suoritusta. Jos sen sijaan matkaviestin on GPRS:n Standby- tai Ready-tilassa, käytetään GPRS:lle ominaisia solun valinta- ja uudelleenvalin-taproseduureja (GPRS moodi). Parametrien C1 ja C2 sijasta GPRS-30 matkaviestin soveltaa vastaavia GPRS:n parametreja C31 ja C32, jos ne ovat käytettävissä. Jos matkaviestin on aktiivitilassa, niin vaihto solusta toiseen tehdään GSM:n solunvaihtoproseduurien mukaisesti.

GPRS:n Standby-ja Ready-tilassa matkaviestin toteuttaa solun uudelleenvalintaa, lukuunottamatta luokan A matkaviestintä tämän ollessa piiri-35 kytketyllä yhteydellä, missä tapauksessa solun määrittää verkko GSM:n solunvaihtoproseduurien mukaisesti. GPRS-moodin solun uudelleenvalintaprose- 4 108104 duurit soveltuvat GPRS:ään kytkeytyneille matkaviestimille, mikäli palvelevassa solussa on PBCCH-kanava (Packet Broadcast Control Channel). Muussa tapauksessa matkaviestimen tulee suorittaa solun uudelleenvalinta GSM:n Idle-tilan proseduurien mukaisesti. Valinnaisesti verkko voi ohjata solun uu-5 delleenvalintaa.

Solun uudelleenvalintakriteerit C31 ja C32 toteutetaan nykyisten GSM:n solun uudelleenvalintakriteerien täydennyksenä. Tämä tarjoaa yleisemmän työkalun GPRS:n solusuunnittelun saattamiseksi mahdollisimman samanlaiseksi olemassaolevan GSM:n solusuunnittelun kanssa. GPRS:lle 10 ominaista solun uudelleenvalinta-algoritmia sovelletaan vain, jos PBCCH on allokoitu. Jos PBCCH:ta ei ole allokoitu, matkaviestimen tulee suorittaa solun uudelleenvalinta C2-kriteerien mukaisesti. Seuraavia solun uudelleenvalinta-vaiheita on noudatettava, missä (s) ja (n) merkitsevät vastaavasti palvelevaa solua (serving) ja naapurisolua (neighbour): 1) polkuhäviön kriteeri (C1). Pol-15 kuhäviön kriteeriä, (C1) >= 0, käytetään minimi signaalinvoimakkuuden kriteerinä GPRS:n solun uudelleenvalintaa varten samalla tavalla kuin GSM:n Idle-tilassa. 2) Signaalinvoimakkuuden kynnysarvokriteeriä (C31) hierarkkisille solurakenteille (hierarchical cell structures HCS). 3) Solujen keskinäinen järjestys (ranking, C32). 4) Solun uudelleenvalintasäännöt.

20 Matkaviestin valitsee solun, jolla on korkein C32-arvo niistä, joilla on korkein prioriteettiluokka ja jotka täyttävät ehdon C31 >= 0. Prioriteettiluokat voivat vastata eri HCS-kerroksia. Niitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin. Ellei mikään solu täytä ehtoa C31 >= 0, niin matkaviestin valitsee kaikista soluista sen solun, jolla on korkein C32-arvo.

25 HCS-signaalinvoimakkuuden kynnysarvokriteeriä (C31) käytetään päättämään, kelpaako solu priorisoituun hierarkkiseen solun uudelleenvalintaan.

C31(s) = RLA(s) - HCS_THR(s) >= 0, (palvelevalle solulle) C31(n) = RLA(n) - HCS_THR(n) >= 0, (naapurisolulle) 30 missä HCS_THR on signaalin kynnysarvo HCS uudelleenvalinnan soveltamiseksi.

Solun keskinäisjärjestyskriteeriä (C32) käytetään niiden kesken, joilla on sama prioriteetti: C32(s) = C1 (s) + GPRS_Reselect_Offset(s), (palveleva solu) C32(n) = C1 (n) + GPRS_Reselect_Offset(n) - Temporary_Offset(n) * H(Penalty_Time(n) - T(n)), 35 (naapurisolu) missä GPRS_Reselect_Offset kohdistaa siirtymä-ja hystereesiarvon kuhunkin soluun; 5 108104 H(x) = 0 for x < 0; and H(x) = 1 for x >= 0

Verkon ohjaama solun uudelleenvalinta

Ready-tiiassa oleva matkaviestin voidaan käskeä lähettämään mit-tausraportti verkolle. Mittausraportti on säännöllinen pakettilähetys, joka on 5 osoitettu oikealle verkkoentiteetille. On myös mahdollista, että verkko käskee jonkin yksittäisen Ready-tiiassa olevan matkaviestimen suorittamaan solun uudelleenvalinta verkon nimeämään soluun, mahdollisesti yhdessä rangais-tusparametrin kanssa, jotta matkaviestintä estettäisiin palaamaan alkuperäiseen soluun välittömästi. Verkon aiheuttama solun uudelleenvalinta ohittaa ti-10 lapäisesti matkaviestimen aloittaman solun uudelleenvalinnan.

Se määrä, jolla matkaviestin luovuttaa radioverkon ohjauksensa, vaihtelee, ja sen määrää yksityiskohtaisesti parametri Network_Control_Order. Seuraavat toiminnot ovat mahdollisia matkaviestimen käskemiseksi. NCO: normaali matkaviestimen ohjaus (matkaviestin toteuttaa itsenäisen solun uu-15 delleenvalinnan); NC1: matkaviestimen ohjaus mittausraportein (matkaviestin lähettää mittausraportteja verkolle sanomassa NC1 olevan lisäinformaation mukaisesti). Se jatkaa normaalia solun uudelleenvalintaansa. NC2: Verkon ohjaus (matkaviestin lähettää mittausraportteja verkolle sanomassa NC2 olevan lisäinformaation mukaisesti). Se ei itse toteuta solun uudelleenvalintaa ja 20 voi valita solun vain verkolta vastaanotetun solun uudelleenvalintakäskyn mukaisesti.

PBCCH:lla yleislähetetään kaksi parametrijoukkoa, ja ne pätevät vastaavasti Transfer- ja Wait-tilassa kaikille matkaviestimille solussa. Net-work_Control_Order voidaan lähettää myös yksilöllisesti matkaviestimelle 25 PACCH:lla, missä tapauksessa se ohittaa yleislähetetyn parametrin.

Mittausraportteja lähetetään yksilöllisesti kultakin matkaviestimeltä RLC-lähetyksinä, osoitettuina BSS:n RR-hallinnalle. Mittausraportointia ylläpidetään matkaviestimen RR-tiloissa Wait with Cell Update ja Transfer sekä BSS:n RR-tiloissa Measurement Report Reception ja Transfer.

30 Solun uudelleenvalintakäskyihin kuuluu: 1) kohdesolun kanavan ·. « · kuvaus (GSM 04.08); 2) rangaistus välittömän paluun estämiseksi (3 bittiä); ja 3) rangaistusajastin (5 bittiä).

Voi esiintyä poikkeuksellisia tilanteita, missä verkon ohjaamia solun uudelleenvalintaproseduureja (NC1-tai NC2-toimintamoodeja) ei tulisi käyttää: 35 1. Kun A-luokan matkaviestimellä on samanaikaisesti käynnissä pii rikytkentäinen palvelu ja GPRS-siirto. Tässä tapauksessa kanavanvaihto piiri- 6 108104 kytkentäiseen palveluun on etusijalla GPRS:n verkon ohjaamaan solun uudelleenvalintaan nähden. Jotta matkaviestin ei raportoisi mittauksia kahdesti (kerran GPRS-resurssia ja kerran piirikytkettyä resurssia varten), mikä johtaisi radiokaistaleveyden tehottomaan käyttöön, verkon ohjaama solun uudelleen-5 valintaa ei tässä tapauksessa tulisi aktivoida.

2. Kun matkaviestin on suorittamassa prosessia, joka tunnetaan nimellä nimetön pääsy (Anonymous Access), reititysalueen vaihtoa merkitsevä solun uudelleenvalinta aiheuttaisi matkaviestimen palaamisen GPRS:n MM Idle -tilaan. Sen vuoksi saattaa olla tapauksia, jossa verkon ohjaama solun 10 uudelleenvalinta aiheuttaisi nimettömän pääsyn epäonnistumisen.

Koska BSS ei kykene havaitsemaan tällaisia tilanteita, matkaviestimen on informoitava BSS:ää, kun tällainen tilanne kohdataan, jotta BSS voi valita sopivamman toimintatavan. Tämä koordinointiproseduuri on seuraavanlainen. Kun verkko on pyytänyt Transfer tai Wait .-tilassa olevaa matkaviestintä 15 toimimaan NC1- tai NC2-toimintamoodien mukaisesti, ja matkaviestin kohtaa jonkin yllä mainitun tilanteen, se jatkaa mittausten raportointia eikä tottele mahdollisesti vastaanotettua verkon ohjaamia solun uudelleenvalintakäskyjä.

Heti yläsuuntaisen lähetystilaisuuden tullessa matkaviestin informoi verkolle, että pyydetty toimintamoodi tulisi keskeyttää. Verkon on päätettävä, 20 pidetäänkö vai vaihdetaanko toimintamoodia. Verkko vastaa sillä arvolla, jota tulee käyttää. Matkaviestin sovittaa toimintaansa vastaavasti. Ellei verkolta saada vastausta, matkaviestin olettaa että muutoksia ei tule ja jatkaa verkon informoimista yllä kuvatulla tavalla, kunnes vastaus saadaan.

Kun yllä mainitut toiminnot laukaissut tilanne päättyy, ja edellyttäen 25 että matkaviestin on yhä Transfer- tai Wait-tilassa, heti yläsuuntaisen lähetys-tilaisuuden tullessa matkaviestin informoi verkolle, että alkuperäistä toiminta-moodia voidaan jatkaa. Verkon on päätettävä, pidetäänkö vai vaihdetaanko toimintamoodia. Verkko vastaa sillä arvolla, jota tulee käyttää. Matkaviestin sovittaa toimintaansa vastaavasti. Ellei verkolta saada vastausta, matkaviestin 30 olettaa että muutoksia ei tule (eli se jatkaa viimeisen verkolta saadun arvon , käyttämistä) ja jatkaa verkon informoimista yllä kuvatulla tavalla, kunnes vas taus saadaan.

Paikallispalvelualueet (localized service areas, LSA)

Solukkotyyppisissä matkaviestinjärjestelmissä matkaviestin voi liik-35 kua yleensä vapaasti matkaviestinverkon alueella, ja se voi kytkeytyä kulloinkin parhaiten vastaanotettuun tukiasemasignaaliin. Yleensä kaikki tukiasemat 7 108104 tarjoavat olennaisesti samanlaista palvelua verkon matkaviestimille. Jotkut tukiasemat voidaan kuitenkin määritellä tarjoamaan tiettyä erityispalvelua kaikille verkon matkaviestimille, esim. normaalitariffin alittavaa puheluveloitusta. Tukiasema yleislähettää sanomaa tällaisesta erityispalvelusta yleislähetysohjaus-5 kanavallaan (broadcast control channel, BCCH), jolloin alueen matkaviestintilaajat huomaavat olevansa verkon erityispalvelualueella ja voivat hyödyntää tätä palvelua.

Tämän hakemuksen puitteissa tällaisista palvelualueista käytetään nimitystä paikallispalvelualue (localized service area, LSA), ja LSA-tuesta 10 käytetään nimitystä SoLSA (support of LSA). Matkaviestimen, jolla tietyllä hetkellä on SoLSA-tuki, sanotaan olevan LSA-tilassa. Tämä voi tarkoittaa, esim. että matkaviestin osoittaa käyttäjälleen tiettyjen erityispiirteiden (kuten alempien taksojen tai ylimääräisten palvelujen) olevan saatavilla ja se käyttää näitä piirteitä sopivissa tilanteissa. SoLSA GSM-ympäristössä selostetaan ETSI:n 15 (European Telecommunication Standard Institute), ehdotusdokumentissa Tdoc 98S147. Mukavuuden vuoksi dokumentin ‘147 aineisto toistetaan tässä jonkin verran uudelleen järjestettynä.

GSM-standardien puitteissa on määritelty piirteitä ja ominaisuuksia, joka sallivat tilaajaryhmien hallinnan riippuen joukosta operaattorikohtaisia 20 kriteerejä, esim. CAMEL, USSD, SIM Application Toolkit (SAT) ja ’’Multiple Subscriber Profile”. Tulevat trendit GSM-järjestelmän arkkitehtuurisuunnittelussa suuntautuvat kohti räätälöityjä järjestelmäratkaisuja, missä esimerkiksi radiopääsyn ratkaisuja tehostetaan ottamaan huomioon sisäympäristöä (mikro- ja pikosoluja), kuten toimistorakennuksia. Voidaan tarjota uusia väli-25 neitä radiopääsyn ratkaisujen tuottamiseksi yhdessä palvelu- ja taksapakettien kanssa (esim. kiinteän taksan veloitus).

LSA:n konsepti laajentaa operaattorin kykyä tarjota erilaisia palve-luominaisuuksia tilaajille tai tilaajaryhmille siten, että eri taksat ja eri pääsyoi-keudet riippuvat tilaajan sijainnista. LSA-esimerkkejä ovat toimistosolut sisällä 30 (joita tuotetaan sisätukiasemilla); koti tai toimisto ympäristöineen, teollisuus-. alue (joka kattaa kaikki yhtiön rakennukset ja niiden välisen tilan) tai kaupun gin osa tai useita sijainteja.

LSA-tuki (SoLSA) voidaan spesifioida joukkona palveluominaisuuk-sia, joita käytetään olemassaolevien työvälineiden kanssa, kuten CAMEL ja 35 SAT. Esimerkiksi CAMEL 2-vaiheen toiminnallisuus tarjoaa jo välineet solu-pohjaisten sovellusten tarjoamiseksi, sillä CAMEL-palveluympäristö (CAMEL

8 108104

Service Environment, CSE) voi olla selvillä siitä solusta, josta puhelu aloitettiin. CSE-ominaisuuksiin kuuluu esim. modifioitu veloitus ja puhelunesto soluinfor-maation perusteella. Operaattoreilla on kuitenkin useita palvelualustoja. Tulisi huomata, että CAMEL on vain yksi esimerkki alustasta SoLSA-konseptia var-5 ten.

SoLSA voi tehostaa LSA:n radiokohtaista tukea standardoimalla yhden tai useamman seuraavista: LSA:n määritelmän, LSA:n osoituksen, LSA-tuen (idle-tilassa (odotuskytkentä) tai aktiivitilassa (handover)), vain-LSA -pääsyn, eksklusiivisen pääsyn ja etuoikeutetun (preferential) pääsyn.

10 Kuvio 1 esittää keksinnön ymmärtämiselle olennaisia matkapuhelin- verkkojärjestelmän osia ja kuvio 2 havainnollistaa SoLSA:n konseptia. Tilaaja-kohtaista LSA-informaatiota voidaan tallentaa ja hallita joko CSEissä tai kotirekisterissä HLR. On nähtävissä kahdentyyppisiä LSA:ta, joko todella räätälöity LSA pienelle toimistoalueelle ja asuinalueelle ftoimisto/kotivyöhyke”) tai 15 ennalta määrätty LSA, joka kattaa suuria yliopistoalueita, kaupunkien osia ja alueita ("kaupunkivyöhyke”) jne. Nämä kaksi LSA:ta täyttävät erilaisia tarpeita. Ne täydentävät toisiaan ja niitä voidaan käyttää samanaikaisesti. SoLSA-tilaajalla voi olla yhdestä tai kahdesta solusta koostuva koti-LSA; 1-5 solusta koostuva toimisto-LSA ja kymmenien tai satojen solujen kaupunki-LSA. En-20 simmäiset kaksi LSA:ta räätälöidään mieluiten tilaajakohtaisin perustein. Todella tilaajakohtainen LSA voidaan määritellä solutunnisteen perusteella, ja se voidaan määritellä mahdollisimman pieneksi, muodostuen tarvittaessa jopa yhdestä ainoasta solusta. Kolmas LSA voi tukeutua tiettyihin esimääriteltyihin LSA-määrittelyihin. LSA-informaatioon voi kuulua: 25 · Lista LSA:han kuuluvista solutunnisteista (Solutunniste voidaan määritellä GSM 08.08:ssa spesifioidulla tavalla, esim: Cell Global Identity (MCC+MNC+LAC+CI), MNC+LAC+CI LAC+CI tai Cl).

• LSAJD (LSA-tunniste on verkon yhdelle alueelle uniikisti osoitettu numero. LSA-tunniste voidaan assosioida solutunnistelistaan.) 30 · LSA nimi (aluetta ja/tai palvelua kuvaava merkkijono, esim. “Etsi Building”).

. · LSA-osoitus (lippu LSA-osoituksen aktivoimiseksi/deaktivoimiseksi).

• LSA-prioriteetti (numeroarvo, jota tarvitaan tukemaan päällekkäisiä LSA-alueita, esim. kaupunkivyöhyke ja toimistosoluja samalla alueella).

• vain-LSA -pääsy (pääsy rajoitettu LSA:n ulkopuolelta).

35 · vain-LSA -pääsyn osoitusteksti (teksti, joka näytetään LSA:n ulkopuolella).

• Eksklusiivinen pääsy (Käyttäjällä on eksklusiivinen pääsy LSA:han).

9 108104 • Relevantti MSP-profiili (LSA voidaan assosioida joihinkin MSP-profiileihin).

• Idle/aktiivitilan tuki (etuoikeutetun solun valintaa idle/aktiivitilassa voidaan hyödyntää LSArssa).

Esimerkkejä LSA-informaatiosta 5 LAC+CI, "Koti”, Prioriteetti=3, MSP Profiili = 1 LAC+CI, LAC+CI, LAC+CI, LAC+CI, "Yritys", Prioriteetti =1, MSP Profiili = 2 (kahden LSA: n käyttäjä) LSA_ID=1234, ” Yritys”, Prioriteetti =1, Ekskl_pääsy = kyllä, Aktiivitilan tuki = pakollinen 10 MCC+MNC+LAC+CI, MCC+MNC+LAC+CI, "MoU at Fiji” Prioriteetti =2 (käyttäjä, jolla on eksklusiivinen pääsyjä LSA VPLMN:ssä) vain-LSA pääsy = kyllä UlkonaLSAsta = "Puheluja ei sallita” 15 LAC+CI, LAC+CI, LAC+CI, LAC+CI, "Yritys”, (käyttäjä, jolla rajoitettu liikkuvuus)

Tilaajan LSA-informaatio voidaan tallentaa tilaajan SIM-kortille. Operaattori voi alustavasti tallentaa tämän informaation uusille tilaajille. Operaattori voi hallita SIM:illä olevaa LSA-informaatiota käyttämällä SAT:in (SIM 20 Application Toolkit) datanlatausta, USSD:tä (Unstructured Supplementary Service Data) tai lyhytsanomapalvelua, tarvittaessa ketjuttamalla useita lyhytsanomia.

LSA-informaatio voidaan siirtää CSE:ltä milloin tahansa. Sitä siirretään ainakin tilaajan LSA-parametreja vaihdettaessa, esim. radioverkon mah-25 dollisten konfiguraation-!uutosten yhteydessä. Matkaviestin voi vastaanottaa LSA-informaation solun uudelleenvalintaproseduureja varten jne.

Idle-tilan tuki saa matkaviestimen käyttäytymään johdonmukaisemmin ja luotettavammin LSA-alueella. Etuoikeutetun (preferential) solun uudel-leenvalintamekanismi voidaan määritellä siten, että odotuskytkeydyttäessä 30 soluun idle-tilassa (matkaviestin tilassa SERV) tilaajan matkaviestin suosii tilaajan LSA:hän kuuluvia soluja. Matkaviestin yrittää aina valita solun korkeamman prioriteetin LSA:sta. Tämä vaatii matkaviestimessä uutta toiminnallisuutta. Matkaviestin voi tunnistaa LSA:n LSAJD -tunnisteesta tai SIM:ille tallennetusta solutunnistelistasta.

10 108104

Kuviot 3 ja 4 havainnollistavat solun uudelleenvalintaa SoLSA:ssa. GSM:n vaihe 2 määrittelee yllä mainitut parametrit C1 (normaalia solunvalintaa varten) ja C2 (solun uudelleenvalintaa varten). C2 arvioidaan kuudelle voimak-kaimmalle naapurisolulle, ja solu jolla on korkein prioriteetti ja C2 valitaan. Jos 5 on tarjolla useampia kuin yksi uudelleenvalintakriteerit täyttävä solu, valitaan solu, jolla on korkein LSA-prioriteetti.

Normaalisoluille C2:n laskentaan sisältyy parametri RXLev_Access_Min, mutta LSA-soluille sen sijasta käytetään parametria LSA_RXLev_Access_Min. Parametrin arvo yleislähetetään matkaviestimelle 10 kunkin solun osalta järjestelmäinformaatiosanomissa.

SoLSA:a varten matkaviestimelle yleislähetetään järjestelmäinfor-maatiosanomissa kunkin solun osalta myös uusi parametri LSA_Camp-ing_Margin. Jos alemman prioriteetin LSA;n solun tai normaalisolun C2 ylittää LSA-solun C2:n tällä marginaalilla, LSA-matkaviestin ei enää odotuskytkeydy 15 korkeimman prioriteetin LSA-soluun silloinkaan kuh sen C1 on positiivinen. Tämä voidaan toteuttaa lisäämällä LSA-solujen C2:een LSA_Camping_Margin ja (LSA_RXLev_Access_Min - RXLev_Access_Min). Tämä saa matkaviestimen suosimaan LSA-soluja ja minimoi LSA-matkaviestinten alentavan vaikutuksen verkon spektrin tehokkuuteen.

20 Uusia parametreja voidaan lisätä sopiviin järjestelmäinformaatiosa- nomiin mahdollistamaan LSA:n solun uudelleenvalintaparametrien yleislähet-tämistä. Nämä uudet parametrit siirretään BSS:lle 0&M:stä muiden radioverkon parametrien yhteydessä. Olemassaolevat solun uudelleenvalintaparamet-rit vaikuttavat kaikkien GSM-tilaajien käyttäytymiseen samalla tavalla. SoL-25 SA:a varten tarvitaan tilaajakohtaisia idle-tilan tukiparametreja. Tämä sallii SoLSA:n käsitellä LSA-tilaajia esim. liikenteen huippukohdissa ja toimistoympäristöissä vaikuttamatta tavallisiin GSM-asiakkaisiin.

Tukiasemaohjain BSC (Base Station Controller) tarvitsee tilaaja-kohtaista LSA-informaatiota suosiakseen LSA-soluja aktiivitilassa. Tämä in-30 formaatio voidaan toimittaa BSC:lle matkaviestinkeskuksesta MSC (Mobile services Switching Centre) puhelunmuodostuksen ja tukiasemaohjainten välisen solunvaihdon aikana käyttämällä joko olemassaolevia BSSAP:n sanomia tai valmistajakohtaisia sanomia. LSA-informaation tulisi identifioida LSA-solut, LSA-prioriteetit ja vain-LSA -pääsyn osoitin. Matkaviestinkeskus voi noutaa 35 LSA-informaation CSE:ltä tai vierasrekisteristä (Visitor Location Register, VLR), mikäli ne ovat saatavilla.

11 108104

Tukiasemaohjainten (BSC) välisen solunvaihdon aikana LSA-informaatio voidaan toimittaa lähde-BSC:stä kohde-BSC:hen sisällyttämällä LSA-solulista sanomiin Handover_Request ja Handover_Required (jotka kumpikin vaativat uuden informaatioelementin). BSS:ien välinen LSA-5 informaation siirto on matkaviestinkeskukselle läpinäkyvää.

Kullekin LSAille voidaan osoittaa tilaajakohtainen tunniste (esim. aakkosnumeerinen teksti tai kuvake). Tämä tunniste voidaan toimittaa käyttäjälle idle- tai aktiivitilassa. On myös mahdollista osoittaa LSA:n vaihtuminen idle- tai aktiivitilan aikana. Osoitus on verkon valittavissa (verkko akti-10 voi/deaktivoi). Tilaajan siirtyessä LSA:han ja sieltä pois LSA-osoituksen voi antaa matkaviestin LSA-osoitusbitin ohjauksessa. Idle-tilassa matkaviestin voi osoittaa LSA:n esim. näyttämällä tilaajalle LSA:n nimimerkkijonon (esim. ’’ETSI rakennus”), kuvakkeen tai muun signaalin, LSA-soluun kytkeytymisen johdosta.

15 Eksklusiivinen pääsy (exclusive access, EA) tekee mahdolliseksi varmistaa, että käyttäjäryhmän jäsenet ovat ainoita radiokanavien (fyysisten resurssien) käyttäjiä solussa. EA:n tukemiseksi idle-tilassa toisten käyttäjien matkaviestimiä on estettävä odotuskytkeytymästä tähän soluun. Tämä voidaan tehdä käyttämällä parametria Cell_Bar_Access. Käyttäjät, joiden 20 LSA:han solu kuuluu, jättävät Cell_Bar_Access -parametrin huomiotta ja odo-tuskytkeytyvät LSA-soluun normaalisti. Solun sulkemiseksi myös LSA-käyttäjiltä voidaan käyttää uutta yleislähetysparametria LSACell_Bar_Access.

EA:n tukemiseksi aktiivitilassa tulisi estää ei-EA LSA-käyttäjien so-lunvaihto EA-LSA -soluihin. Tätä piirrettä voidaan tukea myös liputtamalla EA-25 solut BSC:ssä ja sallimalla solunvaihto EA-soluihin vain käyttäjille, joiden osalta vastaava LSA-tunnisteinformaatio löytyy BSCihen toimitetusta LSA-informaatiosta.

Vain-LSA -pääsy (LSA only access, LO) tekee mahdolliseksi rajoittaa käyttäjän pääsy määritellylle alueelle. Puhelujen aloittaminen ja/tai vas-30 taanottaminen tämän alueen ulkopuolelta voidaan estää. On myös mahdollista ,· estää solunvaihdot soluihin, jotka eivät kuulu sallittuihin LSA-alueisiin. Idle- tilassa matkaviestimelle, jolla on LO-asetus, sallitaan pääsy vain soluihin, jotka määritellään tilaajan LSA-informaatiossa. Kaikkia soluja, joilla ei ole vastaavuutta SIM:ille tallennettuun LSA-informaatioon pidetään sopimattomina. 35 Käyttäjälle voidaan antaa osoitus (esim. teksti, kuten ’’Palvelu ei sallittu”). Jos LO on asetettu ja valitaan ei-LSA -solu, vain hätäpuhelut sallitaan.

12 108104 LO:n tukemiseksi aktiivitilassa BSC voi verrata kutakin solunvaih-don ehdokassolua BSC:hen toimitettuun LSA-informaatioon ja sallia solun-vaihto vain jos vastaavuus löytyy. CAMEL CSE:tä (tai NSS:ää) voidaan käyttää estämään puheluyritykset (MO ja/tai MT) LSA-alueen ulkopuolella SoLSA-5 sovelluksen vaatiessa.

Etuoikeutettu pääsy (preferential access, PA) tarkoittaa kykyä suo-sijaintialue radioresurssien allokoimista LSA-käyttäjille puhelunmuodostuksen ja aktiivitilan aikana. Resurssien allokointi voidaan toteuttaa määrittelemällä erityinen kuormahälytys PA-soluille BSC:ssä. Hälytyskynnyksen lauettua pää-10 sy PA-soluihin sallittaisiin vain LSA-tilaajille. Puhelunmuodostusvaiheessa ja solunvaihdon aikana PA:ta voidaan tukea käyttämällä BSC:hen toimitettua LSA-informaatiota (ks. kohta paikallispalvelualueet, tuki aktiivitilassa).

Camel-palveluympäristöä (Camel Service Environment, CSE) varten SoLSA-palvelimelta edellytetään seuraavaa toiminnallisuutta: (1) tilaaja-15 kohtaisen LSA-informaation tallennusta ja hallintaa, (2) liityntää palvelujen tuottamis- ja hallintajärjestelmään, (3) LSA-informaation siirtämistä matkaviestimelle, (4) yhteensopivuutta SIM Application Toolkit:in (luokka 1) datanlataus-proseduurin kanssa, ja (5) LSA-informaation siirtoa matkaviestinkeskukselle.

CAMEL-alustan käyttö tarjoaa joukon etuja. CAMEL Application 20 Part (CAP) -protokolla kykenee siirtämään solutunnisteen CSE:hen LSA-informaation käsittelyä varten puhelunmuodostuksen aikana. Tämä tekee CAMEL-sovelluksille (esim. taksasovelluksille) helpoksi käyttää SoLSA-ominaisuuksia. CAMEL-alusta sallisi myös SoLSA-perusteiset palvelut vieraileville tilaajille.

25 SoLSA:n tukemiseksi matkaviestimen ja SIM:in on tuettava SIM

Application Toolkit:iä (luokka 1). Matkaviestimessä on oltava myös: tilaaja-kohtaisen LSA-osoituksen tuki; LSA-tuki idle-tilassa (uusien SoLSA-kohtaisten järjestelmäinformaatioparametrien dekoodaus ja prosessointi sekä LSA-kohtainen solun uudelleenvalinta-algoritmi); LSA-tuki EA:ta varten idle-tilassa 30 (jätä huomiotta Cell_Bar_Access -bitti LSA:ssa ja tue LSACell_Bar_Access -bitin dekoodausta ja prosessointia; sekä LSA-tuki vain-LSA -pääsyä varten idle-tilassa (osoitus tilaajalle kun ei olla LO-solussa).

BSC:n on tuettava: LSA:ta aktiivitilassa (LSA-informaation vastaanottoa ja prosessointia puhelunmuodostuksen aikana, LSA:ta suosivan algorit-35 min tallennusta ja suoritusta sekä LSA-informaation siirtoa BSC:iden välillä ulkoisten solunvaihtojen aikana); EA:ta, LO:ta ja PA:ta.

13 108104

Ongelma, joka liittyy yllä mainittuun suoritusmuotoon erityispalvelujen tarjoamiseksi verkossa, on se, ettei ole selvää kuinka SolSA:n ja GPRS:n tulisi toimia keskenään käytettäessä yllä selostettua verkon ohjaamaa solun uudelleenvalintaa. Normaalisti (siis ilman SoLSA:a) tukiasemaohjaimen tulisi 5 kertoa matkaviestimelle, mitä solua sen tulee käyttää, koska verkko ei tiedä matkaviestimen SoLSA-soluja. Piirikytketty puhelu on normaalisti SoLSA-puhelu, jos se aloitetaan LSA-solussa. Pakettikytkentäinen toiminta on jonkin verran mutkikkaampaa, koska jokainen paketti veloitetaan erikseen. Toisin sanoen, "puheluita” ei ole. Pakettikytkentäisissä verkoissa käytetään käsitettä 10 "istunto”, mutta istunnon kesto voi olla päiviä tai viikkoja. Sen vuoksi ei ole järkevää käsitellä istuntoa LSA-istuntona, jos se aloitetaan LSA-solussa. Lisäksi tavanomainen tukiasemaohjain ei mitenkään tiedä, mitkä tilaajat ovat SoLSA-• tilaajia ja mitkä eivät ole.

Keksinnön lyhyt selostus 15 Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmiä ja verkkoele menttejä siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaisten menetelmien ja verkkoelementtien tulisi avustaa matkaviestintä pysymään LSA-alueella silloinkin kun se lähettää. Tavoite saavutetaan menetelmillä ja laitteistoilla, joille on tunnusomaista se, mitä 20 sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, näkemykseen että tukiasemaohjaimelle (tai mille tahansa handoverista päättävälle verkkoelementille) ei riitä tietää, : mitkä tilaajat ovat SoLSA-tilaajia. Tällainen tieto auttaisi tukiasemaohjainta 25 päättämään, mitkä tilaajat voidaan siirtää eri soluihin vaikuttamatta heidän SoLSA-etuihinsa. On kuitenkin tilanteita, joissa tukiasemaohjaimen on siirrettävä matkaviestin eri soluun. Tällaisissa tilanteissa tukiasemaohjaimen tulisi tietää kunkin SoLSA-tilaajan vastaavat LSA-solut. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi keksintö perustuu ajatukseen, että matkaviestimen tulisi osoittaa tu-30 kiasemaohjaimelle, että matkaviestintilaaja on SoLSA-tilaaja. Esimerkiksi matkaviestimen mittausraportteja tukiasemajärjestelmälle voidaan täydentää sisältämään osoitus, että matkaviestimen tilaaja on SoLSA-tilaaja. Keksinnön erään suoritusmuodon mukaan tukiasemaohjaimen vaihdon (attach, reititys-alueen vaihto, jne.) jälkeen matkaviestin lähettää tukiasemaohjaimelle listan 35 LSA-soluistaan. Vaihtoehtoisesti matkaviestin voi osoittaa kustakin solusta, onko kyseinen solu LSA-solu. Vielä erään vaihtoehdon mukaan matkaviestin 14 .108104 vain osoittaa, että se on SoLSA-matkaviestin. Sitten tukiasemajärjestelmä lataa verkolta (esim. SGSN-solmusta, kotirekisteristä tms.) LSA-solulistan tai jonkin muun vastaavan informaation. Tukiasemajärjestelmä käyttää tätä osoitusta verkon hallitseman solun uudelleenvalinnan kuluessa. Erityisesti tuki-5 asemajärjestelmän tulisi yrittää pitää matkaviestin LSA-alueellaan niin kauan kuin hyväksyttäviä radio-olosuhteita voidaan ylläpitää. Keksinnön mukaiset menetelmät ja verkkoelementit laajentavat SoLSA:n käsitettä pakettiradioverk-koon ratkaisemalla tunnettujen järjestelmien yhteensovitusongelmat.

Kuvioiden lyhyt selostus 10 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää keksinnön ymmärtämisen kannalta olennaisia matkaviestinverkon osia;

Kuvio 2 esittää SoLSA:n käsitettä; 15 Kuviot 3 ja 4 esittävät solun uudelleenvalintaa SoLSA:ssa; ja

Kuvio 5A esittää suoritusmuotoa, jossa tukiasemaohjaimen vaihdon jälkeen matkaviestin lähettää listan LSA-soluistaan tukiasemaohjaimelle;

Kuvio 5B esittää LSA-solulistan mahdollista rakennetta;

Kuvio 6A esittää keksinnön toista suoritusmuotoa; 20 Kuvio 6B esittää mittausraporttia, joka osoittaa, ovatko matkavies tintä palveleva solu ja sen naapurit erityissoluja; ja

Kuvio 7 esittää suoritusmuotoa, jossa SGSN lataa listan matkaviestimen LSA-soluista tukiasemajärjestelmälle.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 25 Keksintöä voidaan soveltaa monenlaisissa solukkomaisissa matka viestinjärjestelmissä. Seuraavassa keksintöä selostetaan tarkemmin esimerkinomaisesti viitaten lähinnä yleiseurooppalaiseen GSM (Global System for Mobile Communication) -järjestelmään GPRS (General Packet Radio Service) -järjestelmän yhteydessä.

30 Seuraava taulukko 1 näyttää mahdollisen lisäehtojen joukon verkon ohjaamaa solun uudelleenvalintaa varten kaikille palvelevan ja viereisen solun yhdistelmille.

15 108104 __Naapurisolu_

Palveleva solu__LSA solu__Normaalisolu_ LSA solu Naapurisolun signaalitaso tai palvelu Naapurisolu on selvästi parempi kuin _on parempi kuin palvelevan solun palveleva solu_

Normaalisolu Naapurisolussa on riittävä signaali- Naapurisolun signaalitaso on selvästi _taso_parempi kuin palvelevan solun

Taulukko 1

Tosin sanoen, kun solun LSA-tila ei muutu, on riittävää että naapurisolu on jossakin suhteessa parempi (esimerkiksi sen signaalitaso on parempi 5 kuin palvelevan solun). Vaihtoehtoisesti solunvaihto voidaan suorittaa, jos matkaviestimen palveleva solu on raskaasti kuormitettu kun taas naapurisolu ei ole. Vaihdettaessa normaalista solusta LSA-soluun viime mainitun tulisi tarjota ainakin riittävä signaalitaso. Vaihdettaessa LSA-solusta normaalisoluun viime mainitun tulisi tarjota selvästi parempi signaalitaso kuin palvelevan so-10 lun. Tämä tarkoittaa, että matkaviestimen käyttäjä on halukas luopumaan LSA:n eduista vain, jos signaalitaso palvelevassa LSA-solussa on marginaalinen ja signaalitaso naapurisolussa on selvästi (ainakin muutaman desibelin) parempi.

Kuvio 5A esittää keksinnön ensimmäistä suoritusmuotoa, jonka mu-15 kaisesti tukiasemaohjaimen vaihdon jälkeen matkaviestin lähettää listan LSA-soluistaan tukiasemaohjaimelle. Vaiheessa 5-0 matkaviestin ja SGSN toteut-j- tavat attach- tai reititysalueen päivitysproseduurin, jonka yksityiskohdat on sel keyden vuoksi jätetty pois. Vaiheessa 5-3 matkaviestin lähettää tukiasemaohjaimelle BSC listan LSA-soluistaan. Vaiheessa 5-4 toimittaa tukiasemajärjes-20 telmälle BSS mittausraportteja palvelevasta solustaan ja naapurisolusta (jotka ovat ehdokassoluja solunvaihtoa varten). Tässä suoritusmuodossa mittausra-portit voivat olla tavanomaisia. Jonkin verran myöhemmin, vaiheessa 5-5, matkaviestimen mittausraportteja käyttävä tukiasemajärjestelmä BSS lähettää matkaviestimelle solunvaihtokäskyn.

25 Kuvio 5B esittää LSA-solulistan mahdollista rakennetta (vaiheen 5-3 sanomaa varten). Olennaisilta osiltaan tämä lista koostuu otsakkeesta, jossa on pituusparametri, ja LAC- ja Cl-pareista matkaviestimen LSA-listan kutakin solua kohti.

. 108104 16

Kuvio 6A esittää keksinnön toista suoritusmuotoa. Vaihe 6-0 vastaa attach- tai reititysalueen päivitysproseduuria. Vaiheessa 6-4 matkaviestin toimittaa tukiasemajärjestelmälle BSS mittausraportteja palvelevasta solustaan ja naapurisolusta. Tässä suoritusmuodossa mittausraportit osoittavat, mitkä solut 5 ovat LSA-soluja. Tällaisiin mittausraportteihin on useita mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus näytetään kuviossa 6B, jossa mittausraportti käsittää matkaviestimen palvelevan solun osalta osan 61, joka tunnetaan nykytekniikasta, esim. GSM/GPRS -määrityksistä. Lisäksi mittausraportti käsittää osoituksen 62 (esim. yhden bitin) siitä, onko matkaviestintä nykyisin palveleva solu LSA-solu 10 vai ei. Samoin mittausraportti matkaviestimen naapurisolujen osalta käsittää kutakin N:lle naapurisolua kohti tunnetun osan 63! - 63N ja osoituksen 64! -64n, joka osoittaa onko vastaava naapurisolu LSA-solu. Tällä hetkellä matkaviestin mittaa korkeintaan kuusi naapurisolua, eli N = 6.

Nykyisten GSM/GPRS -määritysten. mukaan mittausraportin jo-15 kaista bittiä käytetään johonkin tarkoitukseen. Tunnettua mittausraporttia tulisi siis pidentää yhdellä bitillä kutakin mitattua solua kohti. Tällainen mittausra-porttien pidentäminen voidaan kuitenkin välttää huomaamalla, että LSA-informaatio (siis mitkä solut ovat LSA-soluja) on varsin pysyvää. Matkaviestin voisi siten raportoida yhdessä mittausraportissa (esim. ensimmäisen kerran 20 raportoidessaan tietyn solun uudelle tukiasemaohjaimelle) vain viisi naapuri-solua ja käyttää kuudennen solun tilan (kentän 63N kuviossa 6B) lähettääk-seen kaikki lippubitit 62 ja 64! - 64N. Vaihtoehtoisesti joitakin muita bittejä voitaisiin käyttää uudella tavalla, esimerkiksi tällainen mittausraportti voisi raportoida jonkin parametrin resoluutiolla, jossa on yksi bitti vähemmän kuin nor-v 25 maaleissa mittausraporteissa. Tukiasemaohjainta on luonnollisesti informoitava tällaisesta erilaisesta bittien tulkinnasta. Matkaviestin voisi tehdä näin osoittamalla attach- tai reititysalueen päivitysraportissa, että solun ensimmäinen mittaus tulisi tulkita eri tavalla.

Kuvio 7 esittää vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jonka mukaan tuki-30 asemajärjestelmällä BSS on aktiivisempi rooli. Tässä tapauksessa SGSN lataa listan matkaviestimen LSA-soluista tukiasemajärjestelmälle, joka tekee itsenäisesti solunvaihtopäätökset. Vaiheessa 7-0 matkaviestin suorittaa attachin tai reititysalueen päivityksen. Vaiheessa 7-1 se lähettää BSS:lle osoituksen (esim. Setup-sanomassa), että sen tilaaja on SoLSA-tilaaja. Vaiheessa 7-2 35 BSS pyytää matkaviestimen LSA-soluja SGSN:ltä. Vaiheessa 7-3 SGSN toi- 108104 17 mittaa BSS:lle listan matkaviestimen LSA-soluista. Loput vaiheet 8-4 ja 8-5 vastaavat samannumeroisia vaiheita kuviossa 5A.

Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että keksinnön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten 5 rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Lyhennykset: BSC = Base Station Controller CAMEL = Common Applications for Mobile Enhanced Logic 10 Cl = Cell identifier CSE = CAMEL Service Environment EA = Exclusive Access HCS = hierarchical cell structures LAC = Location Area Code 15 LO = LSA Only access

LSA = Localized Service Area MCC = Mobile Country Code MNC = Mobile Network Code MO/MT = Mobile Originating/ Mobile Terminating 20 MSC = Mobile services Switching Centre PA = Preferential Access SAT = SIM Application Toolkit SoLSA = Support of LSA

Claims (8)

108104

1. Menetelmä solunvalintaa varten matkaviestimelle (MS) solukko-maisessa pakettiradioverkossa, johon kuuluu radioaseman ohjain (BSC), kun matkaviestin ja radioaseman ohjain kykenevät tekemään solunvalintaa koske- 5 via päätöksiä; jossa menetelmässä: - matkaviestin (MS) lähettää radioaseman ohjaimelle (BSC) mittaus-raportteja (5-4, 6-4, 7-4), jotka sisältävät informaatiota (61, 63! ... 63N) matkaviestintä palvelevasta solusta ja sen naapurisoluista, ja 10. vasteena ennalta määrätyn ehtojoukon täyttymiselle matkavies tintä käsketään ainakin osaksi luopumaan kyvystään tehdä solunvalintaa koskevia päätöksiä; - matkaviestimeen ja/tai sen tilaajaan liittyy ainakin yksi erityissolu-jen joukko (LSA); 15 tunnettu siitä, että: - informaatiota mainitusta ainakin yhdestä erityissolujen joukosta siirretään radioaseman ohjaimelle (BSC) ja matkaviestin ainakin osallistuu mainittuun informaation siirtämiseen; ja - informaatiota erityissolujen joukosta käytetään radioaseman oh- 20 jaimessa solunvalintaa varten, kun matkaviestintä on käsketty ainakin osaksi luopumaan kyvystään tehdä solunvalintaa koskevia päätöksiä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin (MS) lähettää radioaseman ohjaimelle (BSC) ainakin yhden : eksplisiittisen sanoman (5-3, 51), joka osoittaa mainitun erityissolujen joukon.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin (MS) osoittaa radioaseman ohjaimelle (BSC) ainakin yhdessä mittausraportissa (6-4), onko kyseinen solu erityissolu. . 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin suorittaa mainitun osoituksen harvoin, edullisesti kerran ku- 30 takin raportoitua solua kohti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että matkaviestin (MS) lähettää radioaseman ohjaimelle (BSC) olennaisesti osoituksen (7-1), että kyseinen erityissolujen joukko on olemassa; ja että ra .108104 dioaseman ohjain (BSC) pyytää (7-2) ja vastaanottaa (7-3) erityissolujen joukon toiselta verkkoelementiltä, edullisesti SGSN-solmulta.

6. Matkaviestin (MS), joka on sovitettu: - lähettämään radioaseman ohjaimelle (BSC) mittausraportteja (5-4, 5 6-4, 7-4), jotka sisältävät informaatiota (61, 63, ... 63N) matkaviestintä palvelevasta solusta ja sen naapurisoluista solukkomaisessa tietoliikenneverkossa, joka tarjoaa pakettiradiopalvelua; - tekemään solunvalintaa koskevia päätöksiä ja vasteena käskylle radioaseman ohjaimelta, ainakin osaksi luopumaan kyvystään tehdä solunva- 10 lintaa koskevia päätöksiä, - ja joka liittyy ainakin yhteen erityissolujen joukkoon (LSA); tunnettu siitä, että matkaviestin on sovitettu ainakin osallistumaan mainittua ainakin yhtä erityissolujen joukkoa koskevan informaation siirtämiseen radioaseman ohjaimelle (BSC);

7. Mittausraportti (6-4) matkaviestimeltä (MS) radioaseman ohjai melle (BSC) solukkomaisessa tietoliikenneverkossa, joka tarjoaa pakettiradiopalvelua; joka mittausraportti käsittää informaatiota (61, 63, ... 63N) matkaviestintä palvelevasta solusta ja sen naapurisoluista, tunnettu siitä, että mittausraportti (6-4) ainakin epäsuorasti osoittaa kunkin raportoidun solun 20 osalta, onko kyseinen solu erityissolu vai ei.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen mittausraportti (6-4), tunnettu siitä, että se käsittää kutakin raportoitua solua kohti lippubitin (62, 64, ... 64n) siitä, onko kyseinen solu erityissolu vai ei. 108104