[go: up one dir, main page]

FI107175B - Paperinpäällystyshartsi ja paperinpäällystyskoostumus - Google Patents

Paperinpäällystyshartsi ja paperinpäällystyskoostumus Download PDF

Info

Publication number
FI107175B
FI107175B FI920141A FI920141A FI107175B FI 107175 B FI107175 B FI 107175B FI 920141 A FI920141 A FI 920141A FI 920141 A FI920141 A FI 920141A FI 107175 B FI107175 B FI 107175B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
resin
water
reaction
solution
hours
Prior art date
Application number
FI920141A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI920141L (fi
FI920141A0 (fi
Inventor
Hiroharu Kawano
Satoshi Takizawa
Hiroki Owaki
Haruka Hirayama
Original Assignee
Nippon Pmc Kk
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Priority claimed from JP1602491A external-priority patent/JP2636518B2/ja
Priority claimed from JP4080191A external-priority patent/JP2636530B2/ja
Application filed by Nippon Pmc Kk filed Critical Nippon Pmc Kk
Publication of FI920141A0 publication Critical patent/FI920141A0/fi
Publication of FI920141L publication Critical patent/FI920141L/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI107175B publication Critical patent/FI107175B/fi

Links

Classifications

    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21HPULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H19/00Coated paper; Coating material
    • D21H19/36Coatings with pigments
    • D21H19/44Coatings with pigments characterised by the other ingredients, e.g. the binder or dispersing agent
    • D21H19/62Macromolecular organic compounds or oligomers thereof obtained otherwise than by reactions only involving carbon-to-carbon unsaturated bonds
    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21HPULP COMPOSITIONS; PREPARATION THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASSES D21C OR D21D; IMPREGNATING OR COATING OF PAPER; TREATMENT OF FINISHED PAPER NOT COVERED BY CLASS B31 OR SUBCLASS D21G; PAPER NOT OTHERWISE PROVIDED FOR
    • D21H17/00Non-fibrous material added to the pulp, characterised by its constitution; Paper-impregnating material characterised by its constitution

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Paper (AREA)

Description

107175
Paperinpäällystyshartsi ja paperinpäällystyskoostumus -Pappersbeläggningsharts och pappersbeläggningskomposition 5 Tämä keksintö kohdistuu paperinpäällystyshartseihin ja niitä sisältäviin paperinpäällystyskoostumuksiin, joilla saadaan päällystettyjä papereita, joiden värin imevyys, veden-kestävyys ja rakkuloitumisvastustuskyky ovat parantuneet hyvässä tasapainossa.
1 0 Päällystettyjä papereita, joita käytetään laajasti painopapereina, on valmistettu konventionaalisesti päällystämällä peruspapereita koostumuksella, joka koostuu pääasiassa pigmentistä, kuten savi ja kalsiumkarbonaatti, ja sideai-15 neista, kuten lateksi ja tärkkelys. Esimerkki viime vuosien aikaisesta painotekniikan huomattavasta kehityksestä on painaminen suurella nopeudella, suuremmalla resoluutiolla ja/tai useammissa väreissä, jolloin päällystetyiltä papereilta on alettu edellyttää päällystettyjen papereiden kor-20 keampaa painettavuustasoa. Erityisesti edellytetään vahvasti seuraavaa kolmea ominaisuutta: (i) värin imevyyttä, joka tarkoittaa sitä, miten hyvin muste tarttuu paperiin painettaessa, (ii) kostutusveden kestokykyä, jota vettä levitetään paperille offset-painettaessa, ja (iii) rakkuloitumi-25 sen vastustuskykyä, jota rakkuloitumista voi ilmetä musteen ____: kuivaessa raina-offset-painettaessa.
Erityyppisiä hartseja on kehitetty päällystettyjen paperei- • · ... den saamiseksi, joilla papereilla on edellä mainitut omi- • · *“·] 30 naisuudet, joita tarvitaan hyvään painamiseen. Polyalkylee- • · · *· nipolyamiini-urea-formaldehydihartsi on yksi tällaisista • · · : hartseista ja polyalkyleenipolyamiini-urea-formaldehydi- hartsin ja dialdehydihartsin käyttöä yhdessä on esitetty • · tähän tarkoitukseen (katso esimerkiksi JP-kuulutusjulkaisu 35 no 51-121041). On myös yritetty käyttää polyalkyleenipoly-amiini-urea-aldehydihartsia ja amiini-epihalohydriinihart-siä yhdessä sekoittamalla ja/tai reagoittamalla nämä hartsit.
2 107175 Nämä yritykset eivät kuitenkaan onnistuneet siten, että olisi saavutettu hyvin tasapainotettu parannus näiden kolmen ominaisuuden osalta (värin imevyys, vedenkestokyky ja rakkuloitumisen vastustuskyky) ja siten tarvitaan tällaista 5 parannettua hartsia, joka täyttää tarpeet. Erityisesti on hyvin vaikeaa parantaa sekä värin imevyyttä että vedenkes-tokykyä hyvässä tasapainossa. Jos värin imevyyttä yritetään esimerkiksi tehostaa tekemällä päällystekerros enemmän kos-tutusvettä läpipäästäväksi, sen vedenkestokyky heikkenee ja 10 ilmiö, jossa väritela ottaa osittain pois päällystekerrok-sen pinnan (niin kutsuttu "märkänukkautuminen" ) esiintyy paljon helpommin.
On suoritettu intensiivisen tutkimus edellä kuvattujen on-15 gelmien ratkaisemiseksi ja havaittu, että kohde voidaan saavuttaa lisäämällä alisyklistä aminoyhdistettä ja/tai alisyklistä epoksiyhdistettä polyalkyleenipolyamiini-urea-aldehydi(epihalohydriini)hartsiin tai lisäämällä nämä ali-sykliset yhdisteet polyalkyleenipolyamiini-urea-aldehydi-20 ( epihalohydriini ) hartsiin ja/tai amiini-epihalohydriini- hartsiin ja reagoittamalla tai sekoittamalla nämä hartsit ja siten toteuttamalla tämä keksintö.
Vastaavasti esillä oleva keksintö saa aikaan paperinpääl-25 lystyshartseja, jotka käsittävät polyalkyleenipolyamiinin, alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen epoksiyhdis™ teen, urean ja yhden tai kahden tai useamman yhdisteen, joka on valittu formaldehydistä, epihalohydriineistä ja • · ... dialdehydeistä, reaktiotuotteen, sekä sitä sisältävän pape- 30 rinpäällystyskoostumuksen.
• · • · « V * Lisäksi esillä oleva keksintö saa aikaan paperinpäällystys- hartseja, jotka käsittävät seuraavien reaktiotuotteen tai ί/·| seoksen : : : 35 (a) polyalkyleenipolyamiini-urea-aldehydi(epihalohydriini)- ;·*·_ hartsi, joka on joko (I) veteen liukeneva hartsi, joka kä- sittää polyalkyleenipolyamiinin, alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen, urean ja yhden tai kak-_ '·* si tai useamaan yhdisteen, jotka koostuvat formaldehydistä, 3 107175 epihalohydriineistä ja dialdehydeistä, reaktiotuotteen, tai (II) veteen liukeneva hartsi, joka käsittää polyalkyleeni-polyamiinin, urean ja/tai yhden tai kahden tai useamman yhdisteen, jotka koostuvat formaldehydistä, epihalohydrii-5 neistä ja dialdehydeistä, reaktiotuotteen, ja (b) amiini-epihalohydriinihartsi, joka on valittu (III) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalohydrii-nin, alifaattisen aminoyhdisteen ja alisyklisen aminoyhdis-teen ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen reaktiotuotteen, 10 (IV) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalo-hydriinin ja alifaattisen aminoyhdisteen reaktiotuotteen, (V) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalo-hydriinin, alifaattisen aminoyhdisteen ja alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen ja sulfiitin 15 ja/tai hapon reaktiotuotteen, ja (VI) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalohydriinin, alifaattisen aminoyhdisteen ja sulfiitin ja/tai hapon reaktiotuotteen (johon sisältyy edellä mainittujen kohtien (II) ja (IV) ja (II) ja (IV) reaktiotuote tai seos) 20 sekä mäitä sisältäviin paperin päällystyskoostumuksiin.
Esillä olevan keksinnön piirteet ilmenevät seuraavasta selostuksesta .
25 Keksinnössä käytettäviä edullisia polyalkyleenipolyamiinei- ____: ta ovat yhdisteet, joissa on vähintään kaksi primaarista aminoryhmää ja vähintään yksi sekundaarinen aminoryhmä mo- lekyyliä kohti. Tavanomaiset esimerkit tällaisista yhdis- ... teistä käsittävät polyetyleenipolyamiinin, polypropyleeni- *···* 30 polyamiinin ja polybutyleenipolyamiinin. Näistä yhdisteistä *. *'· on polyetyleenipolyamiini edullinen. Esimerkit polyetylee- • · · V * nipolyamiinista käsittävät dietyleenitriamiinin, trietylee- nitetra-amiinin ja tetraetyleenipentamiinin.
• · « » · * i · 35 Näitä polyalkyleenipolyamiineita voidaan käyttää yksinään tai kahden tai useamman yhdistelmänä. Diamiineja, kuten etyleenidiamiinia, propyleenidiamiinia ja heksametyleeni- • · diamiinia, ja monoamiineita, kuten dimetyyliamiinia, mono-etanoliamiinia ja bentsyyliamiinia, voidaan myös käyttää 4 107175 yhdessä polyalkyleenipolyamiinien kanssa suhteessa korkeintaan 60 moolia 100 mooliin polyalkyleenipolyamiineita.
Esimerkit esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoisista 5 ureoista käsittävät urean, tiourean, guanyyliurean, metyy-liurean, dimetyyliurean ja niiden kaltaiset urean ollessa edullinen.
Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoiset alisykliset 10 aminohapot ovat yhdisteitä, joissa on vähintään yksi aktiivinen vetyryhmä molekyyliä kohti. Tavanomaiset esimerkit tällaisista yhdisteistä käsittävät sykloheksyyliamiinin, disykloheksyyliamiinin, 1,3-diaminosykloheksaanin, 1,4-di-aminosykloheksaanin, 4,4' -diamino-3,3'-dimetyyli-disyklo-15 heksyylimetaanin, 4,4'-diamino-3,3'-dimetyylidisykloheksaa-nin, 4,4'-diamino-3,31-dimetyylidisykloheksaanin, 4,4'-bis~ (para-aminosykloheksyyliImetaanin, isotoronidiamiinin, 1,3-(tai 2,4-) bis-(aminometyyli)sykloheksaanin, N-aminopropyy-lisykloheksyyliamiinin, oktahydro-4,7-metanoindeeni-20 1 ( 2 ) , 5(6)-dimetaaniamiinin, 2,2'-bis-(4-aminosykloheksyy- li ) propaanin , bis-(4-aminosykloheksyyli)metaanin, 4,4'-ok~ sibis(sykloheksyyliamiinin), 4,4'-sulfonbis(sykloheksyyliamiinin), 1,3,5-triaminosykloheksaanin, 2,4'- tai 4,4'-di~ amino-3 , 3 ' - 5 , 5 ' - tetra-alkyylidi sykloheksyylialkaanin j a 25 niiden kaltaiset.
Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoiset alisykliset ’ epoksiyhdisteet ovat yhdisteitä, joissa epoksiryhmä on • · ... kiinnittynyt suoraan tai epäsuorasti esimerkiksi syklohek- • · t |t 30 saanirenkaaseen. Esimerkit yhdisteistä, joissa on suoraan * » · *· ’· kiinnittyneitä epoksiryhmiä, käsittävät syklohekseenioksi- • · · *.* ’ din, vinyylisyklohekseenidioksidin, bis(3,4-epoksisyklohek- syyli)adiapaatin, 3,4-epoksisykloheksyylimetyyli-3,4-epok- • · :.*·· si-sykloheksaani-karboksylaatin, 2-( 3,4-epoksisykloheksyy - : : : 35 li-5,5-spiro-3,4-epoksi)sykloheksaani-meta-dioksaanin. Ter- ;*·, mi "jossa on epäsuorasti kiinnittynyt epoksiryhmä" tarkoit- taa tässä, että yhdiste sisältää epoksiryhmän, kuten glysi-dyyliryhmän, yhdessä sykloheksaanirenkaan kanssa. Esimerkit niistä käsittävät bis-glysidyyli-heksahydro-ftalaatin, 2,2- 5 107175 bis ( 4 '-glysidyylioksi-sykloheksyyli )propaanin ja niiden kaltaiset.
Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoiset epihalohydrii-5 nit käsittävät epikloorihydriinin, epibromihydriinin ja niiden kaltaiset, joita voidaan käyttää yksinään tai yhdistelmänä. Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoiset dial-dehydit käsittävät glyoksaalin, glutaraldehydin ja niiden kaltaiset.
10
Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoiset aminoyhdisteet ovat ammoniakki ja yhdisteet sisältävät yhden tai useamman primaarisen, sekundaarisen tai tertiaarisen aminoryhmän, joka käsittää monoamiinit, kuten metyyliamiinin, dimetyy-15 liamiinin, trimetyyliamiinin, etyyliamiinin, dietyyliamii-nin, trietyyliamiinin, propyyliamiinin, butyyliamiinin, etanoliamiinin, 3-etoksipropyyliamiinin ja niiden kaltaiset, diamiinit, kuten etyleenidiamiinin, heksametyleenidi-amiinin ja niiden kaltaiset, ja polyamiinit, kuten diety-20 leenitriamiinin, trietyleenitetramiinin, tetraetyleenipen-tamiinin ja niiden kaltaiset.
Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoiset sulfiitit käsittävät sulfiitit (M^2S03, jossa on yksiarvoinen metal-25 li), vetysulfiitit (MIHSO3), pyrosulfiitit MI2S2O5) jne. Tavanomaiset esimerkit Mljstä ovat alkalimetalleja. Niitä .:. käytetään yksinään tai yhdistelmänä ja niistä saadut sul- • · * * Λ fiitti-ionit käsittävät metallisulfiitti-ionit NPSO3-, ve-...^ tysulfiitti-ionin HSO3-, pyrosulfiitti-ionin S2O52-, sul- 30 fiitti-ionin SO32-, metallipyrosulfiitti-ionit 1^8205-, vetypyrosulfiitti-ionin HS205- jne. Näistä esimerkkejä ovat • · » *·* ’ natriumsulf iitti Na2SC>3, natriumvetysulf iitti NaHS03 , vede tön natriumbisulfiitti Na2S2C>5 jne.
• φ • · · # · · • · ·' 35 Esillä olevassa keksinnössä käyttökelpoiset hapot käsittä- vät ei-orgaaniset hapot, kuten rikkihapon, kloorivetyhapon, ,···. fosforihapon jne, ja orgaaniset hapot, kuten muurahaisha pon, etikkahapon jne.
6 107175
Sulfiitin käyttäminen vähentää paperinpäällystyshartsin kationisuutta ja estää paperinpäällystyskoostumuksen vis-koosisuuden nousun.
5 Kun käytetään happoa, muuttuvat aminoryhmät osittain tai kokonaan amiinisuoloiksi ja siten reagoittaminen epihalo-hydriinin kanssa tuottaa amiini-epihalohydriinihartseja, joiden molekyylipaino on pieni, mikä myös estää paperin--päällystyskoostumuksen viskoosisuuden nousun.
10
Esillä olevan keksinnön reagoivien aineiden, so. polyalky-leenipolyamiinin, urean, alisyklisen aminoyhdisteen ja ali-syklisen epoksiyhdisteen suhde polyalkyleenipolyamiini-urea-alisyklinen aminoyhdiste ja/tai alisyklinen epoksiyh- 15 disteet-aldehydi(epihalohydriinihartsi on edullisesti alueella 0,5-10 moolia ureaa ja 0,02-5 moolia alisyklistä ami-noyhdistettä (kokonaismäärä yhdistelmänä käytettäessä) 1 mooliin polyalkyleenipolyamiinia.
20 Formaldehydin, epihalohydriinin tai dialdehydin edullinen määrä on 0,1-3 moolia tapauksessa, kun käytetään yksinään, ja 0,1-4 moolia käytettäessä yhdistelmänä, vastaavasti 1 mooliin polyalkyleenipolyamiinia.
25 Mitä tulee reaktioon polyalkyleenipolyamiinin, urean, ali-syklisen aminoyhdisteen ja alisyklisen epoksiyhdisteen kanssa, ne voidaan reagoittaa missä tahansa järjestyksessä.
«··· ... Reaktiotuote (I) voidaan saada esimerkiksi minkä tahansa • · !**. 30 seuraavan menetelmän (1)-1-(1)-5 mukaisesti.
• · · • · · « · • * · • · · *·’ * Menetelmä (I) —1 : Polyalkyleenipolyamiini , alisyklinen ami noyhdiste ja/tai alisyklinen epoksiyhdiste ja urea altis- • · •‘.’•t tetaan ammoniakinpoistoreaktioon 80-200 °C:ssa 0,5-10 tun- : : *. 35 niksi, laimennetaan vedellä ja reagoitetaan edelleen yhden tai kahden tai useamman yhdisteistä formaldehydi, epihalo-hydriinit ja dialdehydit kanssa missä tahansa järjestyksessä minkä tahansa konventionaalisen menetelmän reaktiivisten ryhmien lisäämiseksi mukaisesti.
7 107175
Menetelmä (1)-2: Polyalkyleenipolyamiini, urea, alisyklinen aminoyhdiste ja alisyklinen epoksiyhdiste voidaan reagoit-taa kahdessa osassa. Esimerkiksi polyalkyleenipolyamiini, alisyklinen aminoyhdiste ja/tai alisyklinen epoksiyhdiste 5 ja urea altistetaan ammoniakinpoistoreaktioon 80 200 °C:s-sa 0,5-10 tunniksi, polyalkyleenipolyamiini ja/tai alisyklinen aminoryhmä ja/tai alisyklinen epoksiyhdiste ja/tai urea lisätään saatuun reaktioseokseen ja seoksen annetaan reagoida 80-200 °C:ssa 0,5-10 tuntia. Reaktioseos laimen-10 netaan vedellä ja se reagoitetaaan seuraavaksi yhden tai tai kahden tai useamman yhdisteistä formaldehydi, epi-halohydriinit ja dialdehydit kanssa missä tahansa järjestyksessä konventionaalisen menetelmän rektiivisten ryhmien lisäämiseksi mukaisesti.
15
Menetelmä (I)-3: Reaktio voidaan suorittaa ensin polyalky-leenipolyamiinin ja alisyklisen epoksiyhdisteen välillä ja sitten urean kanssa. Polyalkyleenipolyamiinia ja alisyklis-tä epoksiyhdistettä reagoitetaan esimerkiksi 60-200 °C:ssa 20 0,5-5 tuntia, urea lisätään reaktioseokseen ja ammoniakin- poistoreaktio suoritetaan 80-200 °C:ssa 0,5-10 tuntia. Sitten reaktioseos laimennetaan vedellä ja se reagoitetaan seuraavaksi yhden tai kahden tai useamman yhdisteistä formaldehydi, epihalohydriinit ja dialdehydit kanssa missä 25 tahansa järjestyksessä konventionaalisen menetelmän reak-tiivisten ryhmien lisäämiseksi mukaisesti.
• • · · '***. Menetelmä (I) —4: Reaktio polyalkyleenipolyamiinin, urean, • · ... alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen epoksiyhdis- • · *···* 30 teen kanssa voidaan suorittaa ensin, mitä seuraa reagoit- • ♦ · *· taminen alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen « · · *.· * epoksiyhdisteen kanssa ja sitten urean kanssa. Polyalkylee nipolyamiini, alisyklinen aminoyhdiste ja/tai alisyklinen • · : epoksiyhdiste ja urea alistetaan esimerkiksi ammoniakin- 35 poistoreaktioon 80-200 °C:ssa 0,5-10 tuntia, alisyklinen aminoyhdiste ja/tai alisyklinen epoksiyhdiste ja urea lisä-\ ", tään siihen ja reagoitetaan 80-200 °C:ssa 0,5-5 tuntia.
Sitten reaktioseos laimennetaan vedellä ja reagoitetaan a seuraavaksi yhden tai kahden tai useamman yhdisteistä for- 8 107175 madehydi, epihalohydriinit ja dialdehydit kanssa missä tahansa järjestyksessä konventionaalisen menetelmän reaktiivisten ryhmien lisäämiseksi mukaisesti.
5 Menetelmä (l)-5: Polyalkyleenipolyamiinin ja urean välinen reaktio voidaan suorittaa ensin ja sitten voidaan suorittaa reaktio alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen epok-siyhdisteen kanssa ja urean kanssa samanaikaisesti. Poly-· alkyleeniamiini ja urea reagoitetaan esimerkiksi 80-200 10 °C:ssa 0,5-10 tuntia, alisyklinen aminoyhdiste ja/tai ali-syklinen epoksiyhdiste ja urea lisätään siihen ja reagoitetaan 80-200 °C:ssa 0,5-5 tuntia. Alisyklinen aminoyhdiste» ja/tai alisyklinen epoksiyhdiste ja urea lisätään siihen ja ammoniakinpoistoreaktiota suoritetaan 80-200 °C:ssa 0,5-15 10 tuntia. Sitten reaktioseos laimennetaan vedellä ja rea goitetaan seuraavaksi yhden tai kahden tai useamman yhdisteistä formadehydi, epihalohydriinit ja dialdehydit kanssa missä tahansa järjestyksessä konventionaalisen menetelmän reaktiivisten ryhmien lisäämiseksi mukaisesti.
20
Reaktiotuote (II) voidaan saada esimerkiksi samalla tavalla kuin edellä kuvattiin (I)-1:ssä ja (I)-2:ssa paitsi ettei käytetä mitään alisyklistä yhdistettä.
25 Esillä olevan keksinnön mukaisten amiini-epihalohydriini- ,,, hartsien reagoivien aineiden suhde, so. alifaattisten ami- .;. noyhdisteiden, alisyklisten epoksiyhdisteiden, alisyklisten ···» aminoyhdisteiden, epihalohydriinien, sulfiittien ja happo- ... j en suhde, on edullisesti alueella 0,01-0,5 moolia alisyk- ♦ * ♦ · ***. 30 lisiä aminoyhdisteitä ja/tai alisyklisiä epoksiyhdisteitä * * * (käyttökelpoisia vain (III):ssa ja (V):ssä, kokonaismäärä, * ♦ < *·* * kun käytetään yhdistelmänä) 0,05-3 moolia epihalohydriinei- tä, 0,03-1,5 moolia sulfiitteja (käyttökelpoisia vain • · :.*·· (V):ssä ja (Vl):ssa) ja 0,1-0,5 moolia happoja (käyttökel- :ί : '· 35 poisia vain (V):ssä ja (VI):ssa) vastaavasti 1 mooliin ali- faattisten aminoyhdisteiden aminoryhmää.
Mitä tulee alisyklisen epoksiyhdisteen, alisyklisen amino-, yhdisteen, alifaattisen aminoyhdisteen, epihalohydriinin, 9 107175 sulfiitin ja hapon reaktioon, ne voidaan reagoittaa missä tahansa järjestyksessä.
Reaktiotuote (III) voidaan saada esimerkiksi seuraavien 5 menetelmien (111)-1 tai (111)-2 mukaisesti.
Menetelmä (111)-1: Epihalohydriini lisätään tipoittain ali-faattiseen aminoyhdisteeseen, joka sisältää alisyklistä epoksiyhdistettä ja/tai alisyklistä aminoyhdistettä, lämpö-10 tilassa alle 40 °C 0,5-3 tunnin aikana ja reaktioseosta pidetään lämpötilassa 40-80 °C 0-4 tuntia.
Menetelmä (111)-2: Alifaattisen aminoyhdisteen ja alisyk-lisen epoksiyhdisteen ja/tai alisyklisen aminoyhdisteen 15 välinen reaktio voidaan suorittaa vaiheittain. Esimerkiksi epihalohydriini lisätään tipoittain alifaattiseen aminoyh-disteeseen lämpötilassa alle 40 °C 0,5-3 tunnin aikana ja sitten siihen lisätään alisyklinen epoksiyhdiste ja/tai alisyklinen aminoyhdiste ja reaktioseosta pidetään lämpö-20 tilassa 40-80 °C 0,5-4 tuntia.
Reaktiotuote (IV) voidaan saada esimerkiksi tiputtamalla epihalohydriini alifaattiseen aminoyhdisteeseen lämpötilassa alle 40 °C 0,5-3 tunnin aikana ja pitämällä reaktioseos-25 ta lämpötilassa 40-80 °C 0-4 tuntia sen jälkeen kun lisäys on suoritettu.
« · ·
Reaktiotuote (V) voidaan saada esimerkiksi millä tahansa * « ... seuraavalla menetelmällä (V)—1 — (V)—4.
• « ':··*. so i * · *· ’· Menetelmä (V)—1: Epihalohydriini lisätään tipoittain ali- » » · V* faattiseen aminoyhdisteeseen, joka sisältää alisyklistä epoksiyhdistettä ja/tai alisyklistä aminoyhdistettä, lämpö- » · !/·' tilassa alle 40 °C 0,5-3 tunnin aikana, reaktioseosta pi- 35 detään lämpötilassa 40-80 °C 0-4 tuntia ja sen jälkeen sii-
;·!«, hen lisätään sulfiittia ja pidetään lämpötilassa 40-80 °C
• · 0,5-4 tuntia.
• · » k · i 10 107175
Menetelmä (V)-2: Epihalohydriini lisätään tipoittain seokseen, jossa on alifaattista aminoyhdistettä, joka sisältää alisyklistä epoksiyhdistettä ja/tai alisyklistä aminoyhdistettä ja sulfiittia, lämpötilassa alle 40 °C 0,5-3 tunnin 5 aikana ja reaktioseosta pidetään lämpötilassa 40-80 °C 0-4 tuntia.
Menetelmä (V)-3: Alifaattista aminoyhdistettä, joka sisältää alisyklistä epoksiyhdistettä ja/tai alisyklistä amino-10 yhdistettä, lisätään epihalohydriinin ja sulfiitin tuotteeseen, jotka epihalohydriini ja sulfiitti on reagoitettu lämpötilassa 40-80 °C 0,5-4 tuntia, tai niiden seokseen. Sitten seoksen annetaan reagoida lämpötilassa 40-80 °C 0,5-4 tuntia.
1 5
Menetelmä (V)-4: Reaktio voidaan suorittaa sen jälkeen kun aminoryhmien aktiivisuutta on vähennetty lisäämällä happoa alifaattiseen aminoyhdisteeseen, joka sisältää alisyklistä epoksiyhdistettä ja/tai alisyklistä aminoyhdistettä. Esi-20 merkiksi sen jälkeen kun happoa on lisätty alifaattiseen aminoyhdisteeseen, joka sisältää alisyklistä epoksiyhdistettä ja/tai alisyklistä aminoyhdistettä, lisätään epihalo-hydriiniä siihen tipoittain lämpötilassa alle 50 °C 0,5-2 tunnin aikana ja reaktioseosta pidetään lämpötilassa 50-80 25 °C 0,5-4 tuntia.
I l I I I
t;t Reaktiotuote (VI) voidaan saada esimerkiksi minkä tahanssa seuraavan menetelmän (VI)-1 -(VI)-4 mukaisesti.
• c-I t *···[ 30 Menetelmä (VI)-1: Epihalohydriini lisätään tipoittain ali- » · · *· ’· faattiseen aminoyhdisteeseen lämpötilassa alle 40 °C 0,5-3
«M
* tunnin aikana. Sen jälkeen kun lisäys on suoritettu reak tioseosta pidetään lämpötilassa 40-80 °C 0-4 tuntia. Sii- • *«· hen lisätään sulfiitti ja reaktioseosta pidetään lämpöti- ; 35 lassa 40-80 °C 0,5-4 tuntia.
♦ 1. I f • » · ’ ' Menetelmä (VI)-2: Epihalohydriini lisätään tipoittain ali- 4 · ’faattisen aminoyhdisteen ja sulfiitin seokseen lämpötilassa '* alle 40 °C 0,5-3 tunnin aikana. Sen jälkeen kun lisäys on • * 11 107175 suoritettu, reaktioseosta pidetään lämpötilassa 40-80 °C 0-4 tuntia.
Menetelmä (VI)-3: Alifaattinen aminoyhdiste lisätään epi-5 halohydriinin ja sulfiitin tuotteeseen, joiden epihalohyd-riinin ja sulfiitin on annettu reagoida lämpötilassa 40-80 °C 0,5-4 tuntia. Sitten seoksen annetaan reagoida lämpötilassa 40-80 °C 0,5-4 tuntia.
10 Menetelmä (Vi)-4: Reaktio voidaan suorittaa sen jälkeen kun aminoryhmien aktiivisuutta on vähennetty lisäämällä happoa alifaattiseen aminoyhdisteeseen. Esimerkiksi sen jälkeen kun happoa on lisätty alifaattiseen aminoyhdisteeseen, lisätään epihalohydriiniä siihen tipoittain lämpötilassa alle 15 50 °C 0,5-2 tunnin aikana ja reaktioseosta pidetään lämpö tilassa 50-80 °C 0,5-4 tuntia.
Esillä olevan keksinnön mukaisesti voidaan edellä kuvattua * hartsia (I) käyttää yksinään. Mutta sitä käytetään myös 20 yhdessä hartsin kanssa, joka on valittu hartsiryhmästä (b). So. ryhmän (a) polyalkyleenipolyamiini-urea-aldehydi(epiha-lohydriini)hartsi reagoitetaan ryhmän (b) amiini-epihalo-hydriinihartsin kanssa tai sekoitetaan siihen. Ne voidaan lisätä samaten erikseen paperinpäällystyskoostumukseen.
25 Näitä kahta hartsityyppiä voidaan reagoittaa lämpötilassa .;. 30-90 °C 20 min - 10 tuntia. Pitoisuus suhde tai sekoitus- suhde ei ole rajoitettu. Mitä suurempi on hartsin (a) pi- • · toisuus- tai sekoitussuhde, sitä erinomaisempi on värin *1**. 30 imevyys ja rakkuloitumisen vastustuskyky mutta joissakin • · · hartsiyhdistelmissä hartsin (b) suurempi pitoisuussuhde • · « *·' ' aiheuttaa viskoosisuuden lisäyksen. Edullinen pitoisuussuh de määritetään kunkin hartsikombinaation osalta sen käyt- • · tötarkoitus huomioonottaen., : : : 35 • ;v. Esillä olevan keksinnön mukaiset hartsit ovat käyttökelpoi- ^ siä paperinpäällystyksessä mutta niitä voidaan käyttää myös • · ‘Γ muissa käytöissä kuin paperin valmistuksessa.
• « '107175 12
Esillä olevan keksinnön mukaista hartsia voidaan käyttää yksinään mutta edullisesti sitä käytetään paperinpäällys-tyskoostumuksen muodossa, jossa on pigmenttejä, sideaineita ja muita lisäaineita.
5 Tähän tarkoitukseen sopivat pigmentit käsittävät ei-orgaa-niset pigmentit, kuten saven, talkin, jauhetun kalsiumkarbonaatin, presipitoidun kalsiumkarbonaatin, kiiltovalkoi-sen, titaanidioksidin, alumiinihydroksidin, bariumsulfaa-10 tin, kalsiumsulfaatin, syntetoidun piidioksidin, sinkkioksidin ja niiden kaltaiset, ja orgaaniset pigmentit, kuten styreenipolymeerin, ureapolymeerin ja niiden kaltaiset. Yhtä niistä voidaan käyttää yksinään tai kahta tai useampaa niistä voidaan käyttää yhdistelmänä.
1 5
Esimerkit sideaineista käsittävät luonnolliset polymeerit ja niiden johdannaiset, kuten tärkkelyksen, muunnetun tärkkelyksen (hapetettu tärkkelys, esteröity tärkkelys, entsymaattisesti muunnettu tärkkelys, alfa-tärkkelys, kati-20 onoitu tärkkelys, jne.), kaseiini, gelatiini, soijapapu-propteiini, hiivaproteiini, selluloosajohdannaiset (karbok-simetyyliselluloosa, hydroksietyyliselluloosa, jne), synte-toidut polymeerit, kuten styreeni-butadieenihartsi, (meta)-akrylaatti-butadieenihartsi, (meta)-akrylaattihartsi, po-25 lyvinyylialkoholi, vinyyliasetaattihartsi, akryyliamidi-hartsi, styreeni-(meta)akrylaattihartsi, styreeni-omenahap-pohartsi, etyleeni-vinyyliasetaattihartsi ja niiden kaltai- • · · « ....: set.
• I · « t ***. 30 Esillä olevan keksinnön mukaiseen paperinpäällystyskoostu- • · · mukseen voidaan lisätä optionaalisesti lisäaineita, jotka • · · *·' ' ovat muita kuin edellä mainitut pigmentit ja sideaineet.
Esimerkit tällaisista lisäaineista käsittävät dispergoin- • · ·.*·· tiaineen, voiteluaineen, paksunnosaineen, viskoosisuuutta : 35 vähentävän aineen, vaahdonpoistoaineen, vaahtoamista estä- vän aineen, antiseptisen aineen, fungisidin, vedenpidätys- ''‘•m aineen, f luoresoint laineen, valkaisuaineen, väriaineen, • · V johtavuutta saavan aineen ja niiden kaltaiset. Edullinen pitoisuussuhteen alue on 0,05-5 paino-osaa paperinpäällys- 13 107175 tyshartsia ja 5-50 paino-osaa sideaineita (kiintoainepitoi-suutena 100 paino-osaan pigmenttejä).
Paperinpäällystyskoostumuksen valmistaminen voidaan suorit-5 taa esimerkiksi dispergoimalla pigmentit yhdessä disper-gointiaineen kanssa veteen, lisäämällä sideaineet siihen yhdessä viskoosisuuden säätöaineen kanssa, jos sitä tarvitaan, lisäämällä esillä olevan keksinnön mukainen painet-tavuuden apuaine siihen, sekoittamalla seos ja tarvittaes-10 sa säätämällä sen pH kaustisella soodalla, ammoniakilla ja niiden kaltaisilla.
Esillä olevan keksinnön mukaista paperinpäällystyskoostu-musta levitetään peruspaperille konventionaalisen menetel-15 män mukaisesti. Se tarkoittaa, että mitä tahansa menetelmää, jossa käytetään teräpäällystyslaitetta, ilmakaavin-päällystyslaitetta, tankopäällystyslaitetta, telapäällys-tintä, liimapuristinpäällystintä, kaavinpäällystintä, har-j apäällystintä, verhopäällystintä, rasteritelapäällystintä, 20 valupäällystintä, "champrex"-päällystintä tai mitä tahansa muuta konventionaalista menetelmää, voidaan käyttää ja sekä konepäällystys että jälkipäällystys on mahdollinen. Koostumusta voidaan käyttää yksikerrospäällystykseen sekä mo-nikerrospäällystykseen ja se käyttökelpoista yhden puolen 25 päällystämiseen samoin kuin kaksipuoliseen päällystämiseen.
i .:. Päällystysvaihetta seuraa kuivausvaihe, jossa käytetään kaasukuumenninta, sähkökuumenninta, höyrykuumennuskuumen- • · ... ninta, lämpösädekuumenninta, kuumailmakuumenninta tai nii- • · ;*'. 30 den kaltaista. Mitä tahansa muuta tavallisesti käytettyä • · · konventionaalista kuivausmenetelmää voidaan käyttää. Optio- • · · *·* * naalisesti voidaan suorittaa viimeistelykäsittely paperin saamiseksi kiiltäväksi käyttämällä superkalanteria, vesi- • · :.'·· kalanteria, kiillotuskalanteria tai niiden kaltaista. Mitä : 35 tahansa muuta tavallisesti käytettyä käsittelyä voidaan käyttää.
Esillä olevaa keksintöä valaistaan selvemmin seuraavien ...: käyttö- ja vertailuesiemerkkien avulla.
107175 1 4
Esimerkki 1 292 g trietyleenitetramiinia, 98 g syklohekseenioksidia ja 300 g ureaa pantiin nelikaulaisen pulloon, joka oli varustettu lämpömittarilla, j äähdyttimellä ja sekoittimella, 5 alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 120 °C:ssa 3 tunniksi ja laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 81 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH säädettiin 5reen 50 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktioliuosta pidettiin 80 °C;ssa sekoituksen alaisena 3 tuntia. Sen jäl-10 keen kun reaktio oli päättynyt, liuoksen pH säädettiin 7:ään 28 % ammoniakin vesiliuoksella ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin hartsiliuok-seksi (a-1).
15
Esimerkki 2 206 g dietyleenitriamiinia, 59 g oktahydro-4,7-metanoindee-ni-1(2,),5(6)-dimetaaniamiinia ja 90 g ureaa pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja alis-20 tettiin ammoniakinpoistoreaktioon 160 °C:ssa 2 tunniksi. Sen jälkeen kun lisättiin 120 g ureaa, ammoniakinpoisto-reaktiota suoritettiin uudelleen 120 °C:ssa 2,5 tuntia. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 122 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH 25 säädettiin 6 reen 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktio-.... liuosta pidettiin 80 °C:ssa sekoituksen alaisena 5 tuntia.
Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, liuoksen pH säädet-tiin 8raan 30 % natriumhydroksidin vesiliuoksella ja lai- • · ... mennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka • · « · 30 sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin • · · ’·'· hartsiliuokseksi (a-2).
• · · • · · • · ·
Esimerkki 3 • · :.*·· 206 g dietyleenitriamiinia, 76 g 3,4-epoksisykloheksyyli- • « · : : : 35 metyyli-3,4-epoksisykloheksaani-karboksylaattia pantiin * samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja reagoitettiin 120 °C:ssa yksi tunti huolellisessa lämpötilan valvonnassa. Sitten lisättiin 180 g ureaa liuokseen ja . · se alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 160 °Crssa 3 tun- 15 107175 niksi. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 81 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH säädettiin 5,5:een 30 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktioliuosta pidettiin 70 °C:ssa sekoituksen alaisena 5 3 tuntia. Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, liuoksen pH säädettiin 8:aan 28 % ammoniakin vesiliuoksella ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin hartsiliuokseksi (a-3).
10
Esimerkki 4 292 g trietyleenitetramiinia ja 60 g ureaa pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 150 °C:ssa 1,5 tunniksi. 15 Sitten 240 g ureaa ja 52 g N-aminopropyylisykloheksyyli-amiinia lisättiin liuokseen ja ammoniakinpoistoreaktiota suoritettiin uudelleen 120 °C:ssa 4 tuntia. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 93 g epikloori-hydriiniä lisättiin siihen tipoittain pitäen huolta ettei 20 liuos ylikuumentunut ja reaktioliuosta pidettiin 70 °C:ssa 2 tuntia sen jälkeen kun epikloorihydriinin lisäys oli suoritettu. Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, liuos laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin 25 hartsiliuokseksi (a-4).
.:. Esimerkki 5 206 g dietyleenitriamiinia, 61 g monoetanoliamiinia ja 49 • · ^ g syklohekseenioksidia pantiin samanlaiseen reaktioastiaan • · !’*. 30 kuin esimerkissä 1 käytetty ja annettiin reagoida 120 °C:s- « « » sa 2 tuntia. Sitten liuokseen lisättiin 360 g ureaa ja se • * * ’·* alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 160 °C:ssa 3 tunnik si. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuoksek- • · *.*·: si. 162 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja ' i ’ 35 sen pH säädettiin 5reen 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktioliuosta pidettiin 70 °C:ssa 2 tuntia. Liuos laimen- • · nettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka si-T sältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin hartsiliuokseksi (a-5).
16 107175
Esimerkki 6 292 g trietyleenitetramiinia, 98 g oktahydro-4,7-metanoin~ deeni-1(2,),5(6)-dimetaaniamiinia, 49 g syklohekseenioksi-dia ja 120 g ureaa pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin 5 esimerkissä 1 käytetty, alistettiin ammoniakinpoistoreak-tioon 150 °C:ssa 2 tunniksi. Sen jälkeen kun lisättiin 240 g ureaa, ammoniakinpoistoreaktiota suoritettiin uudelleen 120 °C:ssa 4 tuntia. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 122 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisät-10 tiin siihen ja sen pH säädettiin 5:een 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktioliuosta pidettiin 70 °C:ssa 2 tuntia. Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, vettä lisättiin ja liuoksen pH säädettiin 7:ään 28 % ammoniakin vesiliuoksella ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliu-15 oksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (a-6).
Esimerkki 7 292 g trietyleenitetramiinia ja 98 g syklohekseenioksidia 20 pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty, ja pidettiin 120 °C:ssa 1,5 tuntia huolellisen lämpötilan tarkkailun alaisena. 60 g ureaa lisättiin siihen ja seos alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 150 °C:ssa 1,5 tunniksi. Sen jälkeen kun lisättiin 240 g ureaa, ammo-25 niakinpoistoreaktiota suoritettiin uudelleen 120 °C:ssa 1,5 ·; tuntia. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuok- .;. seksi. 81 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen »»·« ja sen pH säädettiin 5:een 98 % rikkihapon vesiliuoksella • « ja liuosta reagoitettiin 70 °C:ssa 2 tuntia. 46 g epikloo- 0 0 Γ*. 30 rihydriiniä lisättiin tipoittain reaktioseokseen ja reak- ¢00 *..* tioliuosta pidettiin 40 °C:ssa 1 tunti. Sen jälkeen kun • · « *** * reaktio oli päättynyt, lisättiin vettä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodos- • · tamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (a-0’: 35 7).
• ♦
Esimerkki 8 206 g dietyleenitriamiinia ja 240 g ureaa pantiin saman-laiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty, alis- 17 107175
tettiin ammoniakinpoistoreaktioon 150 °C:ssa 2 tunniksi. Seuraavaksi lisättiin 49 g syklohekseenioksidia ja 90 g ureaa ja reaktiota suoritettiin 120 °C:ssa 3 tuntia. Reak-tioliuos laimennettiin vedellä 60 vesiliuokseksi. 81 g 5 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH
säädettiin 5teen 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktiota suoritettiin 70 °C:ssa 2 tuntia. Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, liuos laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muo-10 dostamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (a-8).
Esimerkki 9 292 g trietyleenitetramiinia, 120 g ureaa ja 98 g oktahyd-15 ro-4,7-metanoindeeni-1 (2,),5 (6)-dimetaaniamiinia pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty, alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 160 °C:ssa 2 tunniksi. Seuraavaksi lisättiin 49 g syklohekseenioksidia ja reaktiota suoritettiin 120 °C:ssa 1,5 tuntia. Sen jälkeen 20 kun lisättiin 180 g ureaa, ammoniakinpoistoreaktiota suoritettiin uudelleen 120 °C:ssa 2 tuntia. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 81 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH säädettiin 5:een 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktiota suoritettiin 70 25 °C:ssa 3 tuntia. Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, liuos laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuok- . sen, joka sisältää 50 ¾ kiintoaineita, muodostamiseksi. Se *·· l*·*. nimettiin hartsiliuokseksi (a-9).
• « • · · 30 Esimerkki 10 '*.**; 206 g dietyleenitriamiinia, 61 g monoetanoliamiinia ja 49 • « · V * g sykloheksyyliamiinia pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja reagoitettiin 120 °C:ssa 2 tuntia. Sitten liuokseen lisättiin 360 g ureaa ja se alis- • * 35 tettiin ammoniakinpoistoreaktioon 160 °C:ssa 3 tunniksi.
*
Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 162 * · ·
* g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH
• ♦ säädettiin 5 reen 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktio-! liuosta pidettiin 70 °C:ssa 2 tuntia. Sen jälkeen kun reak- 18 107175 tio oli päättynyt, liuos laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin hartsiliuokseksi (a-10).
5 Esimerkki 11 292 g trietyleenitetramiinia, 85 g isoforonidiamiinia, 49 g syklohekseenioksidia ja 120 ureaa pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 150 °C:ssa 2 tunniksi. Sen jäi-10 keen kun lisättiin 240 g ureaa, ammoniakinpoistoreaktiota suoritettiin uudestaan 120 °C:ssa 4 tuntia. Reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 122 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH säädettiin 5 reen 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktioliuosta pi-15 dettiin 70 °C:ssa 2 tuntia. Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, vettä lisättiin ja liuoksen pH säädettiin 7:ksi 28 % ammonikin vesiliuoksella ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin hartsiliuokseksi (a-20 11).
Vertailuesimerkki 1 292 g trietyleenitetramiinia ja 60 g ureaa pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja alis-25 tettiin ammoniakinpoistoreaktioon 150 °C:ssa 2 tunniksi. Sen jälkeen kun lisättiin 360 g ureaa, ammoniakinpoisto- . reaktiota suoritettiin uudelleen 120 °C:ssa 3 tuntia. Reak- *··
tioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 122 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH
• 4 *♦··' 30 säädettiin 6:een 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktio- 0 * · *. ‘1 liuosta pidettiin 80 °C:ssa 3 tuntia. Sen jälkeen kun reak- • 9 · ·.· * tio oli päättynyt, liuoksen pH säädettiin 8:aan 30 % nat- riumhydroksidiliuoksella ja sitten liuos laimennettiin ve-dellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % • * ;T: 35 kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin hartsiliuok- .Λ seksi (c-1).
• * • · » » ♦ • · ·.> i 19 107175
Vertailuesimerkki 2 206 g dietyleenitriamiinia ja 240 g ureaa pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja alistettiin ammoniakinpoistoreaktioon 160 °C:ssa 2 tunniksi. 5 Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 81 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH säädettiin 5:aan 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktioliuosta pidettiin 70 °C:ssa 2 tuntia. Liuos laimennettiin vedellä veteen liuke-10 nevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin hartsiliuokseksi (c-2).
Vertailuesimerkki 3 75 g veteen liukenevaa hartsia (c-1), joka saatiin vertai-15 luesimerkissä 1, ja 25 g glyoksaalia sekoitettiin veteen liukenevan hartsin saamiseksi. Se nimettiin hartsiliuokseksi (c-3).
Vertailuesimerkki 4 20 75 g veteen liukenevaa hartsia (c-2), joka saatiin vertai- luesimerkissä 2, ja 50 g glyoksaalia sekoitettiin veteen liukenevan hartsin saamiseksi. Se nimettiin hartsiliuokseksi (c-4).
, 25 Esimerkki 12 ja Vertailuesimerkki 5 • •<11 , Valmistettiin paperinpäällystyskoostumuksia käyttämällä hartseja (a—1) - (a-9), jotka saatiin esimerkeissä 1-9 ja * ' hartseja (c-1)-(c-4) vastaavasti seuraavan formuloinnin • · · *...· mukaisesti. Jokainen koostumus laimennettiin vedellä siten, • · V·· 30 että kiintoainepitoisuus säädettiin 60 %:iin ja niiden pH : : : säädettiin 10:een 30 % natriumhydroksidiliuoksella testat tavien paperinpäällystyskoostumusten valmistamiseksi. Val- .*.t| mistettiin myös paperinverrokkipäällystyskoostumus (vertai- • · luesimerkki 5), joka ei sisältänyt mitään paperinpäällys-35 tyshartsia.
• · · • · • ·
Ultrawhite 90 60 osaa (savi, jonka on valmistanut Engerhardt Minerals, Inc., USA) .· ·. Carbital 90 40 osaa 20 107175 (kalsiumkarbonaatti, jonka on valmistanut ECC Japan Kabu-shiki Kaisha) JSR-0697 12 osaa (lateksi, jonka on valmistanut Nihon Gosei Gomu Kabushikl 5 Kaisha) MS-4600 4 osaa (tärkkelys, jonka on valmistanut Nihon Shokuhin Kako Kabu-shiki Kaisha)
Aron T-40 0,2 osaa 10 (dispergointiaine, jonka on valmistanut Toa Gosei Kagaku Kogyo Kabushiki Kaisha)
Carbomul S-10 0,6 osaa (voiteluaine, jonka on valmistanut Dic-Hecules Chemicals Inc.) 15 hartsi* 0,5 osaa
Huom: Termi "osa" tarkoittaa tässä kiintoaineen paino-osaa.
Hartsi*: hartsit (a-1)-(a-9) ja vastaavasti hartsit (c-1)-20 (c-4).
Näitä koostumuksia levitettiin vastaavasti paperin pinnalle (neliömetripaino 95g/m2) laboratorioteräpäällystimellä (valmistanut Nippon Seiki Kabushiki Kaisha) siten, että , 25 päällystepaino on 10g/m2. Päällystettyä paperia kuivattiin välittömästi sen jälkeen kuumalla ilmalla 110 °C:ssa 5 se-···· kuntia ja sitten rumpukuivaajalla 90 °C:ssa 5 sek. (Pääl- * * lystetyt testipaperit rakkuloitumisen testaamiseksi valmis- tettiin samalla tavalla paitsi että päällystys ja kuivaus • < *·.*· 30 suoritettiin kummallekin pinnalle). Niitä käsiteltiin ka- t | « ·* lanterilla (telan lämpötila 60 °C, lineaarinen paine 75 kg/cm) kahdesti. (Rakkuloitumistestiin tarkoitetut paperit kalanteroitiin molemmilta pinnoilta). Täten saadut toiselta • · pinnalta päällystetyt paperit altistettiin ilmastoinnille 35 20 °C:ssa, 65RH (suhteellinen kosteus) 24 tunniksi ja sit- ·_ ·’ ten testattiin niiden värin imevyys ja RI-painettavuus mär- '··’ känukkautumisena ja kuivanukkautumisena. Päällystetyn pape- rinpäällystyskoostumuksen viskoosisuus testattiin myös.
21 107175
Testitulokset on esitetty taulukossa 1.
Testit suoritettiin seuraavasti: 5 (i) Päällystysseoksen viskoosisuus Päällystyseoksen viskoosisuus mitattiin välittömästi valmistamisen jälkeen käyttämällä B-tyyppistä viskometriä (tyyppi BM, valmistanut Tokyo Keiki Seisakusho) 60 rpm:ssä, 25 °C.
1 0 (ii) Värin imevyys Päällystetty pinta kostutettiin kostutustelalla ja testi-painanta suoritettiin käyttämällä RI-testikirjoitinta (valmistanut Akira Seisakusho). Värin imevyys havaittiin 15 paljaalla silmällä ja arvioitiin asteesta 1 (heikko) asteeseen 5 (erinomainen).
(i i i) Märkänukkautuminen Päällystetty pinta kostutettiin kostutustelalla ja testi-20 painanta suoritettiin käyttämällä RI-testikirjoitinta. Päällystetyn paperin kuoriutuminen havaittiin paljaalla silmällä ja se arvioitiin asteesta 1 (heikko) asteeseen 5 (erinomainen).
25 (iv) Rakkuloitumisen vastustuskyky
Raina-offset-muste levitettiin päällystetyn paperin kummal-···* lekin pinnalle kauttaaltaan käyttämällä RI-testikirjoitin- * * ta. Testipaperi kastettiin silikoniöljyyn vakiossa lämpö- *...· tilassa, joka oli määritetty edeltä, 3 sekunniksi. Päällys- 30 tetylle paperille ilmestyneet rakkulat havainnoitiin pal-jaalla silmällä ja arvioitiin asteesta 1 (heikko) asteeseen 5 (erinomainen).
• · • · · • · · • · (v) Märkähiertyminen • · · 35 Päällystetylle pinnalle tiputettiin noin 0,1 ml deionoitua : ·* vettä ja kohtaa hangattiin sormenpäällä 3, 5, 10, 15 ja 20 kertaa. Liuenneet kohdat siirrettiin mustan paperin pinnalle ja liukenemismäärät havaittiin vastaavasti paljaalla 22 107175 silmällä ja arvioitiin asteesta 1 (heikko) asteeseen 5 (erinomainen).
Taulukko 1 5 Rakkuloi-
Musteen- Märkä- tumisen vas- Märkä Päällyste-Hartsi Visk.* imukyky** nukkaut. tuskyky hiertym. paino*** (a-1) 780 5,0 5,0 5,0 5,0 10,5 (a-2) 800 5,0 4,5 5,0 4,5 10,2 10 (a-3) 700 4,5 4,0 4,5 4,0 10,0 (a—4) 750 4,5 4,5 4,5 5,0 10,3 (a-5) 770 4,0 5,0 4,0 5,0 10,8 (a-6) 770 4,0 5,0 4,5 5,0 10,4 (a-7) 870 5,0 4,0 5,0 4,5 10,2 15 (a-8) 810 5,0 5,0 4,5 4,5 10,5 (a-9) 790 4,5 5,0 4,5 5,0 10,1 (c-1) 750 3,0 2,0 3,0 2,0 10,2 (c-2) 740 2,5 2,0 3,0 2,5 10,8 (c-3) 730 2,5 2,5 2,0 2,0 10,6 20 (c-4) 920 2,0 2,5 2,0 2,5 10,1 ei 760 1,0 1,0 1,0 1,0 10,2 hartsia
Huomautukset: * Päällystysseoksen viskoosisuus (cps) 25 ** Värin imevyys *** g/m2
Kuten tuloksista ilmenee, käyttöesimerkkien päällystettyjen paparein värin imevyys-, märkänukkautumis-, rakkuloitumis-30 vastustuskyky- ja märkähiertymisominaisuudet ovat erinomaiset. Vertailuesimerkkien paperinpäällystyskoostumukset, jotka eivät sisällä alisyklisiä aminoyhdisteitä eivätkä alisyklisiä epoksiyhdisteitä, ovat selvästi huonompia värin imevyys-, märkänukkautumis-, rakkuloitumisvastuskyky- ja ***** 35 märkähiertymisominaisuuksiltaan.
• · · • · • · • I « : \: Viite-esimerkki 1 • « ' r 1 ' 1 ·*·*: 292 g trietyleenitetramiinia ja 60 g ureaa pantiin saman- laiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja alis- : 40 tettiin ammoniakinpoistoreaktioon 150 °C:ssa 2 tunniksi.
• · ·
Sen jälkeen kun lisättiin 360 g ureaa, ammoniakinpoisto-reaktiota suoritettiin uudelleen 120 °C:ssa 3 tuntia. Reak-: .* tioliuos laimennettiin vedellä 60 ¾ vesiliuokseksi. 122 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja sen pH 45 säädettiin 6:een 98 % rikkihapon vesiliuoksella ja reaktio-liuosta pidettiin 80 °C:ssa 3 tuntia. Sen jälkeen kun reak- • · 23 107175 tio oli päättynyt, liuoksen pH säädettiin 8:aan 30 % nat-riumhydroksidiliuoksella ja sitten liuos laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin vteen liukene-5 vaksi hartsiksi (a-12).
Viite-esimerkki 2 206 g dietyleenitriamiinia ja 240 g ureaa pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty ja alis-10 tettiin ammoniakinpoistoreaktioon 160 °C:ssa 2 tunniksi. Sen jälkeen kun reaktio oli päättynyt, reaktioliuos laimennettiin vedellä 60 % vesiliuokseksi. 81 g 37 % formaliinin vesiliuosta lisättiin siihen ja liuoksen pH säädettiin 5:aan 98 % rikkihapon vesiliuoksella. Reaktioliuosta pidet-15 tiin 70 °C:ssa 2 tuntia ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 50 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (a-13).
20 Viite-esimerkki 3 103 g dietyleenitriamiinia ja 10 g oktahydro-4,7-metanoin-deeni-1 (2 ) ,5(6 )-dimetaaniamiinia pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty laimennettuna 170 g:lla vettä. Siihen lisättiin 10 g 98 % rikkihapon vesiliu-25 osta ha 93 epikloorihydriiniä tiputettiin liuokseen 30-40 °C lämpötilassa 2 tunnin aikana sekoituksen alaisena. Kun ..li lisäys oli päättynyt, reaktioliuosta pidettiin 60 °C:ssa 2 tuntia ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsi-: liuoksen, joka sisältää 40 % kiintoaineita, muodostamisek- ·.*·.' 30 si. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (b-1).
• « • t · t i t • < ·
Viite-esimerkki 4 .·, · 103 g dietyleenitriamiinia ja 10 g oktahydro-4,7-metanoin- • · · T..* deeni-1 (2) , 5(6)-dimetaaniamiinia pantiin samanlaiseen reak- 35 tioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty laimennettuna 198 : g:aan vettä. Siihen lisättiin 19 g vedetöntä natriumbisul- : t*. fiittia sekoituksen alaisena ja 18 g epikloorihydriiniä
It, tiputettiin liuokseen 30-40 °C lämpötilassa 2 tunnin aikana sekoituksen alaisena. Kun lisäys oli päättynyt, reaktioliu- • · 24 107175 osta pidettiin 60 °C:ssa 2 tuntia ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 40 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (b-2).
5
Viite-esimerkki 5 103 g dietyleenitriamiinia ja 7 g 1 ,3-bis-(aminometyyli)-sykloheksaania pantiin samanlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty laimennettuna 166 g:aan vettä. Liu-10 okseen tiputettiin 93 g epikloorihydriiniä 30-40 °C lämpötilassa 2 tunnin aikana sekoituksen alaisena. Kun lisäys oli päättynyt, reaktioliuosta pidettiin 60 °C:ssa 2 tuntia ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 40 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se ni-15 mettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (b-3).
Viite-esimerkki 6 24 g monoetanoliamiinia ja 20 g oktahydro-4,7-metanoindee-ni-1(2),5(6)-dimetaaniamiinia pantiin samanlaiseen reaktio-20 astiaan kuin esimerkissä 1 käytetty laimennettuna 141 g:llä vettä. Siihen lisättiin 50 g natriumsulfiittia sekoituksen alaisena ja 93 g epikloorihydriiniä tiputettiin liuokseen 30-40 °C lämpötilassa 2 tunnin aikana. Kun lisäys oli päättynyt, reaktioliuosta pidettiin 60 °C:ssa 2 tuntia ja lai-25 mennettiin vedellä veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 30 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (b—4).
• « • · « •ttt: Viite-esimerkki 7 • « * 30 103 g dietyleenitriamiinia ja 13 g 3,4-epoksisykloheksyyli- *'·*; metyyli-3,4-epoksisykloheksaani-karboksylaattia pantiin sa- manlaiseen reaktioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty lai- .·. ; mennettuna 174 g:lla vettä. Liuokseen tiputettiin 93 g • »» epikloorihydriiniä 30-40 °C lämpötilassa 2 tunnin aikana « · « 35 sekoituksen alaisena. Kun lisäys oli päättynyt, reaktioliu-: .· osta pidettiin 60 °C:ssa 1 ,5 tuntia ja laimennettiin vedel- v,: la veteen liukenevan hartsiliuoksen, joka sisältää 40 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin veteen liuke-f· nevaksi hartsiksi (b-5).
25 107175
Viite-esimerkki 8 103 g dietyleenitriamiinia pantiin samanlaiseen reaktioas-tiaan kuin esimerkissä 1 käytetty laimennettuna 221 g:11a vettä. 93 g epikloorihydriiniä tiputettiin liuokseen 30-40 5 °C lämpötilassa 3 tunnin aikana sekoituksen alaisena. Kun lisäys oli päättynyt, reaktioliuosta pidettiin 60 °C:ssa 2 tuntia ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsi-liuoksen, joka sisältää 40 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi (b-6).
10
Viite-esimerkki 9 90 g dimetyleeniamiinia (50 %) pantiin samanlaiseen reak-tioastiaan kuin esimerkissä 1 käytetty laimennettuna 22 g:11a vettä. 93 g epikloorihydriiniä tiputettiin liuokseen 15 30-40 °C lämpötilassa 2 tunnin aikana sekoituksen alaisena.
Kun lisäys oli päättynyt, reaktioliuosta pidettiin 60 °C:s-sa 2 tuntia ja laimennettiin vedellä veteen liukenevan hartsi1iuoksen, joka sisältää 40 % kiintoaineita, muodostamiseksi. Se nimettiin veteen liukenevaksi hartsiksi 20 (b-7).
Esimerkki 13
Saatiin paperinpäällystyshartsi, jossa on 49 % kiintoaineita, sekoittamalla 90 g hartsia (a-1) ja 10 g hartsia (b—1) 25 ja pitämällä seos 60 °C:ssa 5 tuntia. Se nimettiin hartsik- f i i ' si A.
I I I f«»· • ·:**: Esimerkki 1 4
Saatiin paperinpäällystyshartsi, jossa on 48 % kiintoainei- • « · 30 ta, sekoittamalla 80 g hartsia (a-2) ja 20 g hartsia (b-2) • · .'j·. ja pitämällä seos 80 °C:ssa 5 tuntia. Se nimettiin hartsik si B.
• # ♦ · · • · ·
Esimerkki 1 5 t « · \ 35 Saatiin paperinpäällystyshartsi, jossa on 47 % kiintoainei- c * ♦ j ta, sekoittamalla 70 g hartsia (a-3) ja 30 g hartsia (b-3) : : ja pitämällä seos 80 °C:ssa 2 tuntia. Se nimettiin hartsik si C.
« < 26 107175
Esimerkki 16
Saatiin paperinpäällystyshartsi, jossa on 49,5 % kiintoaineita, sekoittamalla 95 g hartsia (a-11) ja 10 g hartsia (b-7) ja pitämällä seos 50 °C:ssa 8 tuntia. Se nimettiin 5 hartsiksi D.
Esimerkki 17
Saatiin paperinpäallystyshartsi, jossa on 47 % kiintoaineita, sekoittamalla 70 g hartsia (a-12) ja 30 g hartsia (b-10 3) ja pitämällä seos 70 °C:ssa 4 tuntia. Se nimettiin hart siksi E.
Esimerkki 18
Saatiin paperinpäallystyshartsi, jossa on 49 % kiintoainei-15 ta, sekoittamalla 95 g hartsia (a-4) ja 5 g hartsia (b-4). Se nimettiin hartsiksi F.
Esimerkki 19
Saatiin paperinpäallystyshartsi, jossa on 48 % kiintoainei-20 ta, sekoittamalla 80 g hartsia (a-7) ja 20 g hartsia (b-6). Se nimettiin hartsiksi G.
Esimerkki 20
Saatiin paperinpäallystyshartsi, jossa on 44 % kiintoainei-‘ ' 25 ta, sekoittamalla 70 g hartsia (a-8) ja 30 g hartsia (b-5).
t
Se nimettiin hartsiksi H.
• ·· : : Esimerkki 21 ·«« —' — —
Saatiin paperinpäällystyshartsi, jossa on 49 % kiintoaine!- ♦ · ;*j*; 30 ta, sekoittamalla 95 g hartsia (a-10) ja 10 g hartsia (b- 5). Se nimettiin hartsiksi I.
• » • · · • · · !./ Esimerkki 22 • · · — — ' 1 • · ·
Saatiin paperinpäällystyshartsi, jossa on 49 % kiintoaine!- • · · : 35 ta, sekoittamalla 90 g hartsia (a-10) ja 10 g hartsia (b- "} 5 ). Se nimettiin hartsiksi J.
27 107175
Esimerkki 23
Saatiin paperinpäällystyshartsi, jossa on 47 % kiintoaineita, sekoittamalla 70 g hartsia (a-13) ja 30 g hartsia (b- 2). Se nimettiin hartsiksi K.
5
Vertailuesimerkki 6
Saatiin paperinpäallystyshartsi, jossa on 49 % kiintoaineita, sekoittamalla 90 g hartsia (a-12) ja 10 g hartsia (b- 6) . Se nimettiin hartsiksi p.
10
Vertailuesimerkki 7
Saatiin paperinpäallystyshartsi, jossa on 48 % kiintoaineita, sekoittamalla 80 g hartsia (a-13) ja 20 g hartsia (b- 7) . Se nimettiin hartsiksi q.
15
Vertailuesimerkki 8
Saatiin paperinpäallystyshartsi, jossa on 48 % kiintoaineita, sekoittamalla 80 g hartsia (a-13) ja 20 g glyoksaalia. Se nimettiin hartsiksi r.
20
Esimerkki 24 ja Vertailuesimerkki 9
Valmistettiin paperinpäällystyskoostumuksia käyttämällä hartseja A-K, jotka saatiin esimerkeissä 13-23, hartseja p-r, jotka saatiin vertailuesimerkeissä 6-8 ja vastaavasti ' * 25 viite-esimerkin 1 hartsia (a-12) seuraavan formuloinnin mukaisesti. Jokainen koostumus laimennettiin vedellä siten, että kiintoainepitoisuus säädettiin 50 3>:iin ja niiden pH säädettiin 11:een 30 % natriumhydroksidiliuoksella testat-tavien paperinpäällystyskoostumusten valmistamiseksi. Vai- • · 30 mistettiin myös paperinverrokkipäällystyskoostumus (vertai- luesimerkki 9), joka ei sisältänyt mitään paperinpäällys- .•t ; tyshartsia. Yritettiin myös valmistaa paperinpäällystys- • · · koostumushartsi (b-6) mutta viskoosisuuden nousu oli liian • # · • t · korkea käyttöön.
• « · : V 35
Ultrawhite 90 60 osaa (savi, jonka on valmistanut Engerhardt Minerals, Inc., USA) * 'li' Carbital 90 40 osaa 28 107175 (kalsiumkarbonaatti, jonka on valmistanut ECC Japan Kabu-shiki Kaisha) JSR-0697 12 osaa (lateksi, jonka on valmistanut Nihon Gosei Gomu Kabushiki 5 Kaisha) MS-4600 4 osaa (tärkkelys, jonka on valmistanut Nihon Shokuhin Kako Kabushiki Kaisha)
Aron T-40 0,2 osaa 10 (dispergointiaine, jonka on valmistanut Toa Gosei Kagaku
Kogyo Kabushiki Kaisha)
Carbomul S-10 0,6 osaa (voiteluaine, jonka on valmistanut Dic-Hecules Chemicals Inc. ) 15 hartsi* 0,5 osaa
Huom: Termi "osa" tarkoittaa tässä kiintoaineen paino-osaa. Hartsi*: hartsit A-K, p-r ja vastaavasti hartsi (a-12).
20
Jokainen koostumus testattiin samalla tavalla kuin esimerkissä 12. Tulokset on annettu taulukossa 2.
Kuten tuloksista ilmenee, käyttöesimerkkien päällystettyjen 25 paperien värin imevyys-, märkänukkautumis-, rakkuloitumis-vastustuskyky- ja märkähiertymisominaisuudet ovat erinomai-'i". set. Vertailuesimerkkien paperinpäällystuskoostumukset, jotka eivät sisällä alisyklisiä aminoyhdisteitä eivätkä :*·,· alisyklisiä epoksiyhdisteitä, ovat selvästi huonompia värin 30 imevyys-, märkänukkautumis-, rakkuloitumisvastuskyky- ja märkähiertyrnisominaisuuksiltaan.
• · • · » • ·» !..* Taulukko 2 III ' ·. * Rakkuloi- 35 Musteen- Märkä- tumisen vas- Märkä Päällyste- • · Hartsi Visk. imukyky nukkaut. tuskyky hiertym. paino A 155 4,9 5,0 5,0 5,0 10,2 V B 208 4,9 5,0 5,0 5,0 10,1 ·· C 137 4,5 4,8 4,8 4,5 10,6 \ : 40 D 199 5,0 5,0 4,5 4,3 10,2 *·,./ E 152 4,6 4,8 5,0 4,3 10,8 F 141 4,3 5,0 4,0 4,0 10,4 29 107175 G 162 4,8 5,0 5,0 4,4 10,2 H 140 4,2 4,7 4,6 4,4 10,5 I 159 4,8 5,0 4,8 4,3 10,1 J 143 4,3 4,6 5,0 4,4 10,7 5 K 215 4,3 4,8 4,9 4,0 10,8 p 139 3,9 4,0 4,0 4,0 10,6 q 142 4,0 3,5 4,0 3,9 10,5 r 131 3,8 3,8 3,3 4,0 10,2 ei 146 3,3 3,0 2,5 3,3 10,4 10 hartsia (a-12) 137 3,5 4,2 3,2 3,8 10,1
Huomautukset: 1 2 Päällystysseokseu viskoosisuus (cps) ** Värin imevyys 15 *** g/m2
Edellä olevasta kuvauksesta ilmenee, että päällystettyjen papereiden värin imevyys-, märkänukkautumis-, rakkuloitu-misvastustuskyky- ja märkähiertymisominaisuuksia voidaan 20 parantaa hyvässä tasapainossa käyttämällä esillä olevan keksinnön mukaisia veteen liukenevia hartseja painettavuu-den apuaineena sanottujen hartsien ollessa saatavissa liittämällä alisyklisiä amino- ja/tai alisyklisiä epoksiyh-disteitä polyalkyleenipolyamiini-urea-aldehydi(epihalohyd-25 riinihartsiin tai liittämällä alisyklisiä amino- ja/tai , alisyklisiä epoksiyhdisteitä polyalkyleenipolyamiini-urea-aldehydi(epihalohydriinihartsiin ja/tai amiini-epihalohyd-riinihartsiin ja reagoittamalla tai sekoittamalla nämä hartsit. Vaikutus on merkittävä teolliselta näkökannalta.
I I I
• I I I
• · « • · • · • ·· • « » » · • · · • ·· « · « ♦ · · • » • 1 · • ♦♦ • · • · · • · · • · · «
• · I
t I
• · · • · • <
I I
2 • ·

Claims (8)

107175
1. Paperinpäällystyshartsi, tunnettu siitä, että se käsittää polyalkyleenipolyamiinin, alisyklisen aminoyhdisteen 5 ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen, urean ja yhden tai kahden tai useamman yhdisteistä, jotka on valittu formaldehydistä, epihalohydriineistä ja dialdehydeistä, reaktiotuotteen.
2. Paperinpäällystyskoostumus, tunnettu siitä, että se käsittää 0,05-5 paino-osaa patenttivaatimuksen 1 mukaista paperinpäällystyshartsia, 5-50 paino-osaa sideaineita (kiintoainepitoisuutena) ja 100 paino-osaa pigmenttejä.
3. Paperinpäällystyshartsi, tunnettu siitä, että se kä sittää reaktiotuotteen tai seoksen, jossa on (a) patenttivaatimuksen 1 mukaista reaktiotuotetta, ja 20 (b) amiini-epihalohydriinihartsia, joka on valittu (III) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalohydrii-nin, alifaattisen aminoyhdisteen ja alisyklisen aminoyhdis-, teen ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen reaktiotuotteen, (IV) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalo-···' 25 hydriinin ja alifaattisen aminoyhdisteen reaktiotuotteen, * · (V) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalo- • « · hydriinin, alifaattisen aminoyhdisteen ja alisyklisen ami- • · :f*.j noyhdisteen ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen ja sulfiitin ja/tai hapon reaktiotuotteen, ja (VI) veteen liukenevasta 30 hartsista, joka käsittää epihalohydriinin, alifaattisen aminoyhdisteen ja sulfiitin ja/tai hapon reaktiotuotteen. »M »M • · *
4. Paperinpäällystyshartsi, tunnettu siitä, että se kä-sittää reaktiotuotteen tai seoksen, jossa on (a) patentti-35 vaatimuksen 1 mukaista reaktiotuotetta, jossa ei käytetä .···. mainittua alisyklistä aminoyhdistettä ja/tai mainittua ; alisyklistä epoksiyhdistettä reaktiokomponenttina, ja (b) amiini-epohalohydriinihartsia, joka on valittu (III) veteen 107175 liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalohydriinin, alifaattisen aminoyhdisteen ja alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen, reaktiotuotteen, (V) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalohydrii-5 nin, alifaattisen aminoyhdisteen ja alisyklisen aminoyhdisteen ja/tai alisyklisen epoksiyhdisteen ja sulfiitin ja/tai hapon reaktiotuotteen, ja (VI) veteen liukenevasta hartsista, joka käsittää epihalohydriinin, alifaattisen aminoyhdisteen ja sulfiitin ja/tai hapon reaktiotuotteen. 10
5. Paperinpäällystyshartsi, tunnettu siitä, että se käsittää seoksen, jossa on patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukaista mainittua reaktiotuotetta (a) ja mainittua hartsia (b) . 15
6. Paperinpäällystyskoostumus, tunnettu siitä, että se käsittää 0,5-5 paino-osaa jonkun patenttivaatimuksista 3-5 mukaista paperinpäällystyshartsia, 5-50 paino-osaa sideaineita (kuiva-aineina) ja 100 paino-osaa pigmenttejä.
20 Patentkrav
FI920141A 1991-01-14 1992-01-13 Paperinpäällystyshartsi ja paperinpäällystyskoostumus FI107175B (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
JP1602491A JP2636518B2 (ja) 1991-01-14 1991-01-14 紙塗工用樹脂及び紙塗工用組成物
JP1602491 1991-01-14
JP4080191 1991-02-14
JP4080191A JP2636530B2 (ja) 1991-02-14 1991-02-14 紙塗工用樹脂および紙塗工用組成物

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI920141A0 FI920141A0 (fi) 1992-01-13
FI920141L FI920141L (fi) 1992-07-15
FI107175B true FI107175B (fi) 2001-06-15

Family

ID=26352264

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI920141A FI107175B (fi) 1991-01-14 1992-01-13 Paperinpäällystyshartsi ja paperinpäällystyskoostumus

Country Status (6)

Country Link
US (1) US5270355A (fi)
EP (1) EP0499032B1 (fi)
AU (1) AU643865B2 (fi)
CA (1) CA2059216C (fi)
DE (1) DE69205596T2 (fi)
FI (1) FI107175B (fi)

Families Citing this family (10)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
NZ264007A (en) * 1993-07-16 1995-09-26 Sumitomo Chemical Co Paper-coating composition comprising an aqueous binder; a water-soluble resin obtained from at least alkylamine and urea; and an amine or a quaternary ammonium salt or a polyamide
JP3351105B2 (ja) * 1994-07-01 2002-11-25 住友化学工業株式会社 紙用塗工組成物
DE59710645D1 (de) * 1996-08-15 2003-10-02 Clariant Finance Bvi Ltd Wasserlösliche Harnstoffderivat-Polymere mit quaternären Ammonium-Gruppen und deren Verwendung
JP3246887B2 (ja) * 1997-09-05 2002-01-15 日本製紙株式会社 インクジェット記録のためのキャストコート紙用基材、及びそれを用いたキャストコート紙
EP1249533A1 (en) * 2001-04-14 2002-10-16 The Dow Chemical Company Process for making multilayer coated paper or paperboard
US7364774B2 (en) 2002-04-12 2008-04-29 Dow Global Technologies Inc. Method of producing a multilayer coated substrate having improved barrier properties
US7473333B2 (en) * 2002-04-12 2009-01-06 Dow Global Technologies Inc. Process for making coated paper or paperboard
US20040121080A1 (en) * 2002-10-17 2004-06-24 Robert Urscheler Method of producing a coated substrate
US7386754B2 (en) * 2003-10-16 2008-06-10 Seagate Technology Llc Method and apparatus to improve magnetic disc drive reliability using excess un-utilized capacity
EP2549246A1 (en) * 2011-07-21 2013-01-23 Vetco Gray Controls Limited An electronics module for use subsea

Family Cites Families (7)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3129133A (en) * 1960-04-21 1964-04-14 Shell Oil Co Colloidal dispersions of partially cured polyepoxides, their preparation and use for preparing wet strength paper
JPS51121041A (en) * 1975-04-16 1976-10-22 Sumitomo Chem Co Ltd Paper coating compositions
JPS52137015A (en) * 1976-05-06 1977-11-16 Honshu Paper Co Ltd Paper coating composition
JPS5932597B2 (ja) * 1979-08-27 1984-08-09 住友化学工業株式会社 紙用塗工組成物
JP2516739B2 (ja) * 1985-02-25 1996-07-24 日本ピー・エム・シー 株式会社 紙用塗工組成物の製造方法
DE3686547T2 (de) * 1985-10-28 1993-03-25 Sumitomo Chemical Co Herstellung von harnstoff-polyaminharzen fuer papierbekleidungszusammensetzungen.
US5033450A (en) * 1989-03-30 1991-07-23 Axbridge Holdings Ltd. Radiant heater

Also Published As

Publication number Publication date
US5270355A (en) 1993-12-14
EP0499032B1 (en) 1995-10-25
DE69205596T2 (de) 1996-03-21
EP0499032A1 (en) 1992-08-19
DE69205596D1 (de) 1995-11-30
AU643865B2 (en) 1993-11-25
CA2059216C (en) 1999-01-12
AU1014292A (en) 1992-07-16
FI920141L (fi) 1992-07-15
CA2059216A1 (en) 1992-07-15
FI920141A0 (fi) 1992-01-13

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI107175B (fi) Paperinpäällystyshartsi ja paperinpäällystyskoostumus
EP0802214B1 (en) Water soluble resins and application thereof to paper coating
JPH0316440B2 (fi)
US5521240A (en) Paper coating composition
EP0081994A2 (en) Preparation of thermosetting resins and of pigmented compositions thereof for coating on paper
US4464505A (en) Coating composition for providing water and blister resistant, ink-receptive paper
JP2636530B2 (ja) 紙塗工用樹脂および紙塗工用組成物
JPH0457796B2 (fi)
JP3237227B2 (ja) 紙塗工用樹脂及び紙塗工用組成物
US4444943A (en) Coating compositions for providing water and blister resistance to ink-receptive paper
JP2979600B2 (ja) 紙用塗工組成物
JP2636518B2 (ja) 紙塗工用樹脂及び紙塗工用組成物
JP3237236B2 (ja) 紙塗工用樹脂および紙塗工用組成物
JP2913839B2 (ja) 紙用塗工組成物
JP2864738B2 (ja) 紙用塗工組成物
JP2913845B2 (ja) 紙用塗工組成物
JP4848236B2 (ja) 紙塗工用樹脂組成物
JPH09240139A (ja) インクジェット記録用紙の製造方法
JP2617309B2 (ja) 紙用印刷適性向上剤及び塗工組成物
JP2946757B2 (ja) 紙用塗工組成物
JP3646147B2 (ja) 紙塗工用組成物
JP2601269B2 (ja) 紙用印刷適性向上剤及び塗工組成物
JPH064958B2 (ja) 紙塗工用樹脂および紙塗工用組成物
JP3141583B2 (ja) 紙塗工用樹脂およびそれを含有する紙用塗工組成物
JPH0457797B2 (fi)

Legal Events

Date Code Title Description
HC Name/ company changed in application

Owner name: JAPAN PMC CORPORATION