FI106824B - Tukiasema - Google Patents

Description

106824

Tukiasema

Keksinnön kohteena on tukiasema digitaalista aika-jakoista monikäyttö (TDMA) radioverkkoa varten, joka tu-5 kiasema käsittää radiolähetinvastaanottimen, välineet tu kiaseman ja liikkuvan radioaseman välisestä etäisyydestä johtuvan, lähetinvastaanottimen ja liikkuvan radioaseman lähetysten välisen aikaeron mittaamiseksi, sekä välineet liikkuvan radioaseman ohjaamiseksi säätämään lähetystään 10 suhteessa lähetinvastaanottimen lähetykseen sellaisen ajoitusennakon verran, joka kompensoi mainitun aikaeron, mainitulla ajoitusennakolla ollessa maksimiarvo, joka määrää tukiaseman lähetinvastaanottimen efektiivisen palvelualueen maksimisäteen r__ max 15 Digitaalisissa aikajakoisissa monikäyttö (TDMA =

Time Division Multiple Access) radiojärjestelmissä voi joukko liikkuvia radioasemia aikajakoisesti käyttää samaa radiokanavaa kommunikointiin tukiaseman kanssa. Kommunikointi radiokanavalla tapahtuu joukossa peräkkäin 20 toistuvia aikavälejä, esim. 8, joita tarpeen mukaan allokoidaan käyttäjille. Liikkuva radioasema synkronoituu tukiasemalta tulevaan signaaliin ja lähettää tämän synkronin « « < « ' ’ mukaisesti siten, että liikkuvan aseman signaali vastaan- • i < V ' otetaan tukiasemalla juuri tälle liikkuvalle asemalle va-

< < I

ί i 25 ratussa aikavälissä. Liikkuvat asemat voivat kuitenkin • · · olla eri etäisyyksillä tukiasemasta, jolloin kunkin liik- • · ·*·*. kuvan aseman lähetyshetki täytyy synkronoida tukiasemaan • · tästä etäisyydestä johtuva etenemisviive huomioiden siten, että signaali vastaanotetaan tukiasemalla oikeassa aikavä-3 0 Iissä. Tätä varten tukiasema mittaa oman lähetyksensä ja • · ... liikkuvalta asemalta vastaanotetun lähetyksen välistä ai- • · kaeroa ja tämän perusteella määrittää liikkuvalle asemalle sopivan ajoitusennakon. Tämän ajoitusennakon avulla liik-kuva asema edistää lähetyshetkeään suhteessa tukiasemalta 3 5 saadun synkronin antamaan perushetkeen. Erilaiset järjes- 2 106824 telmän sisäiset tekijät rajoittavat suurimman mahdollisen ajoitusennakon johonkin tiettyyn maksimiarvoon. Tämä ajoi-tusennakon maksimiarvo puolestaan määrää suurimman solukoon, jota järjestelmän tukiasema voi palvella. Esimerkik-5 si yleiseurooppalaisessa matkapuhelinjärjestelmässä GSM (Global System for Mobile Communication) ajoitusennakko voi saada arvoja väliltä 0-233 /xs, mikä tarkoittaa solukokoa, jonka säde on enintään 35 km. Tällainen 35 km:n solu-koko voi kuitenkin olla liian pieni esimerkiksi harvaan 10 asutuilla alueilla, joissa liikennekuormitus on alhaista.

Solukoon kasvattaminen ei ole edellä mainitun rajoituksen vuoksi kuitenkaan ollut mahdollista vaikka tukiaseman teho ja maasto-ominaisuudet olisivat muutoin mahdollistaneet suuremmat solukoot.

15 Esillä olevan keksinnön päämääränä on edellä esi tetyn epäkohdan poistaminen.

Tämä saavutetaan johdannossa esitetyn tyyppisellä tukiasemalla, jolle on keksinnön mukaista tunnusomaista, että lähetinvastaanottimen vastaanoton ajoitus on viiväs-20 tetty lähetinvastaanottimen lähetykseen nähden suhteen tietyn viiveen verran siten, että lähetinvastaanottimen palvelualueen maksimisäde on r^r χ ja palvelualueessa on keskeinen alue, jonka säde on rn . jolla lähetinvas- • · · X J cl • « « ** t ·.· · taanotm ei voi palvella liikkuvia radioasemia, missä r1 25 on suoraan verrannollinen mainittuun viiveeseen.

·· » : ' t Keksinnössä saadaan tukiaseman ympärille laajen- ·’·*: nettu alue viivästämällä tukiaseman lähetinvastaanottimen • · ajoitusta verrattuna lähettimen ajoitukseen. Näin toimiva lähetinvastaanotin muodostaa tukiaseman ympärille laajen-%>>>. 30 netun, tyypillisesti rengasmaisen palvelualueen, jonka 9 9 ... sisälle jää keskeinen katvealue, jonka maksimisäde on suo- • · raan verrannollinen mainittuun viiveeseen. Palvelualueen '!"! laajennettu ulkosäde on suurimmillaan maksimiajoitusenna- : : kon sanelema maksimisäteen ja mainitun keskeisen katvealu- < < Λ 1 « « · een maksimisäteen summa. Täten esimerkiksi GSM-järjestel- 106824 män tapauksessa, jos mainittu viive valitaan siten, että rengasmaisen palvelualueen sisäsäde on 20 km, sen ul-kosäteeksi tulee 60 km. Jos tukiasema lisäksi varustetaan normaalilla lähetinvastaanottimellä, jolla on normaali 5 palvelualue 0-35 km, nämä palvelualueet yhdessä muodostavat solun, jonka säde on 60 km. Näiden kahden palvelualueen on edullista olla hieman päällekkäin, jotta voidaan toteuttaa huomaamaton tukiaseman sisäinen kanavanvaihto näiden kahden palvelualueen välillä. Keksinnön ensisijai-10 sessa suoritusmuodossa kanavanvaihdon kriteerinä on liikkuvalle asemalle annettu ajoitusennakko.

Keksintöä selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin suoritusesimerkkien avulla viitaten oheiseen piirrokseen, jossa 15 kuvio 1 esittää erään keksinnön mukaisen tukiaseman lohkokaavion, kuvio 2 havainnollistaa kuvion 1 tukiaseman lähettimien ja vastaanottimien ajoitusta, kuvio 3 esittää keksinnön mukaista laajennettua 20 solua, ja kuvio 4 esittää toista keksinnön mukaista laajen-. nettua solua.

t « · ·

Esillä oleva keksintö on tarkoitettu sovellettavak- • · · *·* * si missä tahansa digitaalista aikajakoista monikäyttöä • · i ·.,.· 25 (TDMA) käyttävässä radioverkossa, jossa käytetään ajoi- • · · • tusennakkoa (Timing Advance) siirtämään liikkuvan radio- :*·*: aseman lähetyshetkeä suhteessa tukiaseman lähettämän synk- ronointisignaalin asettamaan hetkeen siten, että ajoi-tusennakko kompensoi tukiaseman ja liikkuvan aseman väli- . ....: 30 sen etäisyyden aiheuttaman siirtoviiveen ja liikkuvan ase- • · man lähetys vastaanotetaan tukiasemalla oikeassa TDMA-ai-kavälissä. Erityisesti keksintö soveltuu käytettäväksi GSM- ja DCS1800-matkapuhelinjärjestelmissä. GSM-tarkemman '· kuvauksen osalta viitataan GSM-suosituksiin sekä kirjaan .··. 35 "The GSM System for Mobile Communications", M. Mouly & 4 106824 M-B. Pautet, Palaiseau, France, 1992, ISBN:2-9507190-0-7.

Kuviossa 1 on esitetty eräs keksinnön mukainen tukiasema. Tukiasemaan liittyen kuvataan ainoastaan keksinnön ymmärtämisen kannalta oleelliset tukiaseman osat ja 5 toiminnot, ts. ensisijaisesti tukiaseman lähetinvastaanot-timien ajoitusta. Lisäksi esimerkissä kuvataan TDMA-järjestelmää, jossa kommunikointi tapahtuu 8 aikavälin pituisissa kehyksissä radiokanavalla.

Kuviossa 1 radiolähetin Txl ja radiovastaanotin 10 muodostavat lähetinvastaanottimen, jonka rakenne ja toiminta on täysin perinteisen tukiaseman lähetinvastaanottimen mukainen. Tukiaseman aikavälikellogeneraattori 25 ja kehyskellogeneraattori 26 kehittävät tarvittavat aikaväli-kellon 25A ja kehyskellon 26A lähetinvastaanottimelle. 15 Kuvioon 2 viitaten, lähetinvastaanottimen Txl/Rxl TDMA-kehysjakso alkaa kehyskellopulssin 26A määräämällä hetkellä tQ, jolloin alkaa myös kehyksen ensimmäinen aikaväli. Kehyksen seuraavat aikavälit alkavat aikavälikellopulssien 25A määräämillä hetkillä t1-t7, kunnes jälleen alkaa uuden 20 kehyskellopulssin 26A määräämänä uusi kehys hetkellä tQ. Esimerkkitapauksessa yhdessä kehyksessä on siten 8 aikavä-. liä, mutta aikavälien määrä voi olla järjestelmästä riip puen suurempi tai pienempi, esim. 4. Kuviossa 2 aikavä- • · * «’ ' leiliä on numerot TS0-TS7. Tavanomaiseen tapaan toimivassa ·...* 25 lähetinvastaanottimessa Txl/Rxl sekä vastaanottimen että • · · • *.· lähettimen kehysjaksot alkavat samalla hetkellä tQ ja vas-

M I

: *t? taavasti aikavälit samoilla hetkillä tQ-t7. Aikavälinume- rointi on kuitenkin erilainen siten, että vastaanottopuo-lella tietty aikävälinumero esiintyy kolme aikaväliä myö-30 hemmin kuin vastaava aikavälinumero lähetyspuolella.

• · #···# Tarkastellaan lähetinvastaanottimen Txl/Rxl toimin- taa kuvioiden 1 ja 2 avulla olettaen, että liikkuva radio-asema MSI ja lähetinvastaanotin Txl/Rxl liikennöivät TDMA- « 4 t ^ / aikavälissä 2. Kellosignaalien 25A ja 26A ohjauksen mukai- 35 sesti lähetin Txl aloittaa liikkuvalle asemalle MSI tar- • » » *>>!» 106824 koitetun purskeen lähettämisen hetken t2 jälkeen. Muodostettu radiotaajuinen purske lähetetään lähetysantennin 30 kautta liikkuvalle asemalle MSI kantoaallolla F1. Liikkuva asema MSI vastaanottaa purskeen, synkronoituu purskeessa 5 olevan synkronointi-informaation perusteella tukiasemaan ja lähettää radiotaajuisen purskeen tukiasemalle kantoaallolla F2 noin 3 aikavälijaksoa myöhemmin. Vastaanotin Rxl vastaanottaa purskeen vastaanotinantennin 31 kautta vas-taanottoaikavälissä 2 hetkien t5 ja tg välissä. Onnistu-10 neen vastaanoton kannalta on tärkeää, että liikkuvalta asemalta MSI vastaanotettu purske osuu oikean aikavälin sisälle vastaanottimessa Rxl. Kuitenkin jos liikkuva asema MSI on kaukana tukiasemasta, etäisyydestä johtuvat etene-misviiveet voivat viivästää pursketta niin paljon, että 15 vierekkäisiä aikavälejä käyttävien liikkuvien asemien MS purskeet menevät päällekkäin. Tästä syystä lähetinvas-taanotin Txl/Rxl mittaa tätä tukiaseman ja liikkuvan radioaseman välisestä etäisyydestä johtuvaa lähetinvastanot-timen ja liikkuvan aseman lähetysten välistä aikaeroa. 20 Lähetinvastaanotin laskee mittauksen perusteella liikkuvalle asemalle tarvittavan ajoitusennakon, joka kompensoi etäisyydestä johtuvan etenemisviiveen. Tukiasema signaloi • iti ' ' tämän ajoitusennakkotiedon liikkuvalle asemalle MSI, joka • « « V · siirtää lähetyshetkeään tämän ajoitusennakon verran aikai- 4 4 4 ί.,.ί 25 semmaksi tukiasemalta vastaanotetun purskeen määräämästä hetkestä. Näin liikkuvan aseman lähettämä purske saadaan ·*·*: saapumaan oikealla hetkellä tukiaseman vastaanottimeen • ·

Rxl. Erilaiset järjestelmän sisäiset rajoitukset asettavat kuitenkin tälle ajoitusennakolle jonkin maksimiarvon AD_ . t>>>« 3 0 MAX' j°ka puolestaan määrää maksimietäisyyden, jonka aihe- • * ... uttama etenemisviive voidaan kompensoida. Täten tämä ajoi- • · tusennakon maksimiarvo on ollut rajoituksena perinteisten . , tukiasemien solukoolle.

Tätä varten kuvion 1 mukaisessa tukiasemassa on 4 I 4 1 • · lähettimen Tx2 ja vastaanottimen Rx2 muodostama toinen 6 106824 lähetinvastaanotin, jossa vastaanottimen Rx2 ajoitus on viivästetty lähettimen Tx2 suhteen. Tämä on aikaansaatu siten, että kellogeneraattoreiden 25 ja 26 synnyttämät aikavälikellosignaali 25A ja kehyskellosignaali 26A vie-5 dään lähettimelle Tx2 suoraan mutta vastaanottimelle Rx2 viivästyselimen 27 kautta. Viivästyselin 27 muodostaa viivästetyn kehyskellosignaalin 27A ja viivästetyn aikaväli-kellosignaalin 27B.

Tämän keksinnön mukaisen lähetinvastaanottimen toi-10 mintaa selitetään jälleen kuvioihin 1 ja 2 viitaten ja olettaen, että tukiaseman ja liikkuvan aseman MS2 välinen liikennöinti tapahtuu aikavälissä 2. Lähetinvastaanotin Tx2 lähettää purskeen liikkuvalle asemalle MS2 kehys- ja aikavälisignaalien 25A ja 26A ohjaamana hetkien t3 ja t3 15 välisessä aikavälissä 2. Radiotaajuinen purske välitetään lähetysantennin 32 kautta radiokanavalla F3 liikkuvalle asemalle MS2. Liikkuva asema MS2 vastaanottaa purskeen, synkronoituu siinä olevan synkronointi-informaation perusteella tukiasemaan ja lähettää purskeen tukiasemalle ra-20 diokanavalla F4 ajoitusennakosta riippuen noin 3 aikaväliä myöhemmin. Tähän asti toiminta on ollut samanlaista kuin , lähetinvastaanottimen Txl/Rxl tapauksessa.

• t I (

Nyt kuitenkin liikkuvan aseman MS2 etäisyys tu-

« f I

'·' kiasemasta on suurempi kuin ajoitusennakon maksimiarvon *...· 25 ^MAX määräämä suurin etäisyys. Täten ajoitusennakko ei • · · • V Pysty kompensoimaan etäisyydestä johtuvaa etenemisviivettä j ja liikkuvan aseman MS2 lähettämä purske saapuisi ta- :*·*; vanomaiseen vastaanottimeen vasta osittain seuraavan aika- välin aikana. Keksinnön mukaisesti vastaanottimen Rx2 vas- ,...r 30 taanottohetkeä kuitenkin viivästetään lähettimen Tx2 ajoi- • · .···. tukseen nähden tietyn viiveen dT verran. Kuvioon 2 viita- ten, kehyskellopulssi saapuu lähettimelle Tx2 ja aloittaa uuden kehyksen hetkellä tQ. Vastaava kehyskellopulssi saa-\ · puu vastaanottimelle Rx2 viivästyselimen 27 viivästämänä ,35 kuitenkin vasta hetkellä t'0 = tQ + dT. Vastaavasti jokai- 106824 7 nen aikavälipulssi saapuu vastaanottimelle Rx2 viiveen dT verran myöhemmin kuin lähettimelle Tx2. Näin liikkuvalta asemalta MS2 tulevalle purskeelle annetaan viiveen DT verran enemmän aikaa saapua tukiasemalle ja osua oikeaan ai-5 kaväliin. Tämä puolestaan merkitsee, että liikkuva radioasema MS2 voi sijaita etenemisviivettä dT vastaavan etäisyyden verran kauempana tukiasemasta, ts. tukiaseman solu-koko kasvaa. Toisaalta vastaanotin Rx2 ei voi vastaanottaa purskeita liikkuvilta asemilta, jotka ovat etenemisviivet-10 tä dT vastaavaa etäisyyttä lähempänä tukiasemaa, koska näiden liikkuvien asemien lähettämät purskeet saapuvat tukiasemalle liian aikaisin. Näin lähetinvastaanottimelle Tx2/Rx2 muodostuu rengasmainen palvelualue, jonka sisäsäde r2 on suoraan verrannollinen viiveeseen dT ja jonka ul-15 kosäde r2 on + rmax, missä rmax on ajoitusennakon maksimiarvoa ADjyj^ vastaava maksimietäisyys. Tarvittava vastaanoton viivästys dT voidaan laskea yhtälöstä dT = r-j/C, 20 missä C on valon nopeus. Haluttaessa esimerkiksi 2 0 km:n . solukoon laajennus saadaan viiveen arvoksi noin 67 μ-s.

« > » ·

Kuviossa 3 on havainnollistettu tavanomaisen lähe- « I I • · · ' tinvastaanottimen Txl/Rxl palvelualuetta, jonka maksi- • · · 25 misäde on ajoitusennakon määräämä ja keksinnön mu- ·· · • \· kaisen lähetinvastaanottimen Tx2/Rx2 palvelualuetta, jonka : maksimisäde on r2 = ri + rMAX· Jos samalla tukiasemalla ·*;*: käytetään molempia lähetinvastintyyppe j ä saadaan perin- teisten tukiasemien solukokoa huomattavasti kasvatettua.

. 30 Kuvion 3 mukaisessa solussa tavanomaisen lähetin- • · ... vastaanottimen ja keksinnön mukaisen lähetinvastaanottimen '<* palvelualueet menevät edullisesti hieman päällekkäin, jot- 4 ta mahdollistetaan häiriötön kanavanvaihto (handover) tu- : · kiaseman sisällä lähetinvastaanottimelta toiselle. Kana- < < « 35 vanvaihtoon voidaan käyttää erilaisia kriteerejä, joista « • « 8 106824

eräs on liikkuvalle asemalle MS annetun ajoitusennakon arvo. Esimerkiksi kun keksinnön mukaisen lähetinvastaanot-timen palvelualueella oleva liikkuva asema siirtyy nuolen AI suunnassa tavanomaisen lähettimen palvelualueelle, tu-5 kiasema suorittaa pakotetun sisäisen kanavanvaihdon kun liikkuvalle asemalle annettu ajoitusennakko alittaa ennalta määrätyn arvon. Vastaavasti kun liikkuva asema siirtyy tavanomaisen lähetinvastaanottimen palvelualueelta keksinnön mukaisen lähetinvastanottimen palvelualueelle, tu-10 kiasema suorittaa pakotetun sisäisen kanavanvaihdon, kun liikkuvalle asemalle annettu ajoitusennakko ylittää ennalta määrätyn arvon. Kanavanvaihtoa voidaan ohjata tukiasemaohjaimesta 28. Tukiasemaohjain 28 voi myös säätää viivästyselimen 27 asettamaa viivettä dT säätösignaalilla 15 28A esimerkiksi alueella 0-116 /xs. Säädettävän viiveen dT

avulla voidaan keksinnön mukaisen lähetinvastaanottimen rengasmaisen palvelualueen paikkaa muuttaa radioverkon tarpeiden, esimerkiksi kuormituksen, mukaisesti.

Joissakin erikoistapauksissa saattaa tulla kysee-20 seen myös tukiasema, jossa on vain keksinnön mukaisia, viivästetyllä vastaanotolla varustettuja lähetinvastaanot- . timia. Tukiasemalla on tällöin rengasmainen solu, jossa • · ... aivan tukiaseman lähialueella olevia tilaajia ei lainkaan »ti ' palvella. Eräs tällainen erikoistilanne on esitetty ku- » i 25 viossa 4, jossa kaksi keksinnön mukaista lähetinvas- ·· · i *.· taanotinta on kytketty eri suunta-antenneihin, niin että ·· · • V niille muodostuu erilliset pitkänomaiset palvelualueet 41 :Τί ja 42, jotka on suunnattu eri suuntiin tukiasemasta BTS.

Tukiasema BTS voi olla sijoitettu korkeaan maastonkohtaan, ....ϊ 3 0 mastoon tai rakennukseen etäälle ohikulkevasta tiestä 44, • · ,···. jolloin tukiaseman lähialueella ei tarvita palvelua eikä katvealueesta 43 ole haittaa. Tukiaseman laajennetut palvelualueet 41,42 peittävät kuitenkin ohikulkevasta tiestä ·,,,· hyvin pitkän osuuden, jolle on aikaisemmin jouduttu käyt- 35 tämään useita tukiasemia. Tässä solun sisällä handover i · « • · 9 106824 suoritetaan normaalilla handover-proseduurilla.

Kuviot ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan esillä olevaa keksintöä. Yksityiskohdiltaan keksinnön mukainen tukiasema voi vaihdella 5 oheisten patenttivaatimusten puitteissa.

• « · · • · a · « • · « · · • a • · • · · ·· · • · * • · • · • · · • · · « a • · ··· • · ♦ • · · • · • · * « » *·· i « « « « « • « « I t a · a a » « ·

Claims (10)

10 106824 Patentt ivaat imukset

1. Tukiasema digitaalista aikajakoista monikäyttö (TDMA) radioverkkoa varten, joka tukiasema käsittää 5 radiolähetinvastaanottimen, välineet tukiaseman ja liikkuvan radioaseman välisestä etäisyydestä johtuvan, lähetinvastaanottimen ja liikkuvan radioaseman lähetysten välisen aikaeron mittaamiseksi, sekä 10 välineet liikkuvan radioaseman ohjaamiseksi säätä mään lähetystään suhteessa lähetinvastaanottimen lähetykseen sellaisen ajoitusennakon verran, joka kompensoi mainitun aikaeron, mainitulla ajoitusennakolla ollessa maksimiarvo, joka määrää tukiaseman lähetinvastaanottimen efek-15 tiivisen palvelualueen maksimisäteen rmax, tunnettu siitä, että lähetinvastaanottimen vastaanoton ajoitus on viivästetty lähetinvastaanottimen lähetykseen nähden suhteen tietyn viiveen verran siten, että lähetinvastaanottimen palvelualueen maksimisäde on 2 0 rj+r^ ja palvelualueessa on keskeinen alue, jonka säde on rx ja jolla lähetinvastaanotin ei voi palvella liikkuvia radioasemia, missä r1 on suoraan verrannollinen mainittuun < ' viiveeseen. » V <' 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tukiasema, l'”i 25 tunnettu siitä, että mainittu vastaanoton ja lähe-»·· ·*»*· tyksen välinen viive dT lasketaan yhtälöstä • · • 4 « 4 · < • « dT = xj c, • · t , 30 missä c on valon nopeus. \%* 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tukiasema, • » >··* tunnettu siitä, että mainittu lähetyksen ja vas- ·:*·; taanoton välinen viive on säädettävä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen « i * ,·. 35 tukiasema, tunnettu siitä, että lähetinvastaanot- « · « • · * « » ► - » 106824 11 timen palvelualue on rengasmainen.

5. Patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että lähetinvastaanottimella on suunta-antenni ja pitkänomainen palvelualue tiettyyn suun- 5 taan tukiasemasta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että tukiasemassa on toinen lähe-tinvastaanotin, jossa vastaanoton ajoitus on viivästetty lähetykseen nähden tietyn viiveen verran, ja että maini- 10 tulla lähetinvastaanottimella on suunta-antenni ja pitkänomainen palvelualue tukiasemasta suuntaan, jonka on toinen kuin ensimmäisen lähetinvastaanottimen palvelualueen suunta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tukiasema, 15 tunnettu siitä, että lähetinvastaanottimien palvelualueet peittävät pitkän tieosuuden.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen tukiasema, tunnettu siitä, että tukiasema käsittää toisen radiolähetinvastaanottimen, jossa lähetyksen ja 20 vastaanoton välinen ajoitus on normaali ja jonka palvelualueen ulkosäde on etäisyydellä rmax tukiasemasta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tukiasema, :**: tunnettu siitä, että mainittu lähetyksen ja vas- taanoton välinen viive on valittu siten, että ensiksi mai-25 nitun lähetinvastaanottimen ja toisen lähetinvastaanotti- ♦ · • · · men palvelualueet ovat osittain päällekkäin. · I. I 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen tukiasema, • « « • · ‘..I tunnettu välineistä tukiaseman sisäisen kanavan- « · ( *** 1 vaihdon suorittamiseksi liikkuvan radioaseman siirtyessä 30 tukiaseman yhdeltä palvelualueelta toiselle. ***** 11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen tukiasema, *«· tunnettu siitä, että mainitut kanavanvaihtoväli-neet suorittavat kanavanvaihdon liikkuvan radioaseman « « .··. ajoitusennakon perusteella. • ·

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tukiasema, • · · • · · • « 106824 12 tunnettu siitä, että mainitut kanavanvaihtoväli-neet suorittavat kanavanvaihdon, kun toisen lähetinvas-taanottimen palvelualueella olevan liikkuvan radioaseman ajoitusennakko ylittää ennalta määrätyn arvon.

13. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen tu kiasema, tunnettu siitä, että mainitut kanavan-vaihtovälineet suorittavat kanavanvaihdon, kun ensiksi mainitun lähetinvastaanottimen palvelualueella olevan liikkuvan radioaseman ajoitusennakko alittaa ennalta mää-10 rätyn arvon. • · • · • · · • · · • · ♦ • · • · • · · • · · • ♦ • r • · · • · « • · < # • · ··« • · r « · « « · 1 · · • · · 106824 13