Kunnen nukkekoti

Hei vaan,
Jotain olen saanut tehtyä. Katon materiaali on ollut vähän hakusessa. Ensin meinasin käyttää aaltopahvia, mutta sitähän ei pystynyt maalaamaan. Joten rungon tein ohuesta fanerista ja sitten tein pahvista tuommoiset raidat , jotka ovat olevinaan peltikaton jatkeita. Värimahdollisuudet olivat moninaiset. Maaleja löytyy ja etupäässä minun lempivärejä. Erilaisia vihreitä, mutta nyt päätin, että ei vihreää. Sitten jäi musta. Edellisen talon katto on musta joten hylkäsin sen vaihtoehdon. Viininpunainen oli vahvoilla mutta päädyin sitten tämmöiseen okran ja saksanpähkinän sekoitukseen. Jos laittaisi vielä lakan tuohon pintaan... Räystäät puuttuvat vielä...

Heipä hei,

Aikaa on kulunut tovi viime postauksesta. Eteen on tullut kaikkea muuta mukaavaa. Saatuani Lean talon valmiiksi, iski minuun pieni väsy ja kyllästyminen. Ehdinkin jo aloittaa uuden projekstin, mutta sekin on vaiheessa, kunnes otin itseäni niskasta kiinni ja aloin urheasti jatkamaan uuden talon tekoa. Tämä uusi talo voisi olla nimeltään vaikkapa Eco talo , koska teen sen ihan kierrätysmateriaalista ja vanhoista maaleista ja niin edelleen. Pienikin se on , joten en ole vielä arponut, kuka siellä asuu. Korkeintaan se yksi nukke. Onko se sitten ketteräjalkainen mummo (yksiö kahdessa kerroksessa) vai yksineläjä nuori nainen. Mutta siis , kunpa pääsisin eroon tuosta Lean talosta! Ostaisikohan joku sen?  Mutta pari kuvaa Ecosta:
Onpas tämä Blogger muuttunut. Tovi meni ennenkuin sain kuvat tänne ja enpä tiedä.

       

Hei kaikille,

Nyt alkaa langanpätkät pikkuhiljaa loppumaan. Vauva luopui kastemekostaan, jota on käyttänyt muutaman vuoden ja sai tilalle kananpojan keltaiset vetimet. Muutakaan vaihtoehtoa ei enää löytynyt, että näillä mennään. Kuva ei ole oikein onnistunut. Sanoisinko tällä kertaa , että livenä parempi kuin kuvassa. Näin on. Nuo keltaisen eri sävyt johtuvat siitä, että olen laittanut erivärisiä keltaisia yhteen. Muuten en olisi saanut mitään kokonaista aikaiseksi. Elikä pätkistä on kyhätty ja päättelyä on ollut ihan riittävästi. Olen noita pätkiä säästellyt, jos joskus vielä tekisin ristipistotöitä, mutta ei näköjään enää kiinnosta sen sortin hommat. Teinityttö sai sitten hameen, joka on aikaste erikoisen värinen ja siihempä keksin sitten tehdä tuommoisen paidan kirppislöytö nenäliinasta. Väristä en tiedä, mutta kangas oli mukavan ohutta. Nuo hiharöyhelöt oli pakko tehdä peittämään piipunrassit käsivarsissa. Olin olevinaan mitannut, että ne menevät piiloon, mutta huonosti oli näköjään mitattu. Sitten tytteli ei jaksanut olla enää hienossa vanhassa viktoriaanisessa kaulusmekossa, vaan hätäpäissään veti ylleen pikkusiskon koltun. Vähän on pieni. Löytyisiköhän vielä jotain lankaa. Jos ei niin pitää ommella hänellekin kolttu.

Taitaa talon tekeminen jäädä syksyyn ja ensi talveen. On nämä nukkehommat nyt niin tapetilla.

Nonniin,

Nyt ovat napit jakussa ja täti sai villatakin kun valitteli koleutta. Onpahan tädillä nyt tuhtisti vaatteita. Piti ihan pinseteillä vetää mekon hihoja alaspäin, etteivät hameen hihat olisi rullalla villatakin alla.

Moikka,

Vähän on kolea ilma, että jatkoin näitä nyherryksiä vielä sen verran , että sain isännän slipoveriin napit,  korjattua tädin hameen vekkien osalta ja sen vihreän lankamytyn sain koottua nappeja vaille valmiiksi. Mistähän keksisi siihen napit?

Hei vaan,

Nyt on joku ihmeellinen mania saada kaikki jämälangat käytetyksi. Tässä on tietenkin pieni jännitysmomentti kun ilman mitään harkintaa aloittaa kutomisen ihan ilman mitään tietoa, mitä siitä tulee ja riittääkö lanka. No , ukkelille on valmistunut pari uutta slipoveriä kun meinasin, että ei takiksi asti nuo langanpätkät riitä ja oikeassa olin. Tuo napiton versio on hieman haasteellinen pukea ja muutenkin vähän kökön oloinen. Sitten tuo vihreä pitsihelmajakku oli tostisesti työn ja tuskan takana. Vaikeata löytää mitään pientä pitsikuviota, mutta hihoihin asti riitti lanka ja hyvä niin. Tuota vaaleanpunaista tekelettä kutoessani sain aimo oivalluksen, että siitä tulee kylpytakki ja huomaamattani kudoin sitä niin pitkälle, että hups lanka loppui. Että pitääkö jatkaa samansävyisellä ompelulangalla, vai tuliko siitä nyt maata viistävä hellemekko? No, langat ainakin häviävät laatikosta.

Hei taas,

Miespuolinen nukke ei nyt oikein tykästynyt tuohon valtavan paksuun slipoveriin ,vaan vaati saada vähän ohuemman, vaikkakin ulkolämpötila ei nyt ohuempaa vaatisikaan. No, mikäs siinä laatikosta löytyi muliinilankoja ja pistin 0,6 puikoille kaksi muliinisäiettä , niin sain puikkohin sopivan paksuista lankaa. Huomattavasti ohuempi ja mukavampi tulos. Onneksi minulla ei ole enään villalankoja jäljellä, mutta muliinilankoja piisaa...  Mutta kahdella värillä tikutin tuon vaatekappaleen ja sanoisinko, että ihan huolella saan taas päätellä langanpätkiä . Vai mitä?


Ja sitten kaapista löytyivät tällaiset ns. vanhanaikaiset alusvaatteet . Ovat luultavasti mummelin nuoruuden ajan hepeniä. Täti oli pakannut ne laatikkoon ja laittanut kaappiin perimmäiseen nurkkaan.

Hei vaan,

Keskeneräisten projekti alkaa olla jo loppusuoralla. Nämä viimeisimmät villatakit ja liivit ovat vähän kömpelön näköisiä kun lanka on aivan liian paksua, mutta sainpahan nekin langanpätkät käytettyä. Minun miesnukkeni on ollut pienoinen ongelma, kun herran kaula on niin lyhyt, että mitään tavallisia miestenvaatteita en osaa sille tehdä. Tietty voisi kauluksen tehdä yksinkertaisesta pankaasta, mutta... En vaan osaa . Se on jotenkin , ei minun tyyliäni. Kirjatkin pitää olla avattavia ja luettavia ja sitä rataa. En tiedä pitääkö ukkelille tehdä vielä jotkut muut vaatteet. Ensimmäinen paita onnistui mielestäni ihan kivasti. Tei siihen pienen pienet napit . Käytin reijittäjää ja materiaalina oli paksu muovipala. Napinlävet tein hyvin ohuella kuumennetulla neulalla. Niistä tuli hienot. Nuo napit, jotka ovat villatakeissa ovat miehen paitaan aivan liian suuret. No, kumminkin tuo paita oli aivan liian tönkkö kaulasta. Ei kun uutta ompelemaan. Seuraavan tein mielettömän ohuesta nenäliinasta . Se istuu suht koht hyvin ,vaikka tönköltä näyttääkin. No saa kelvata jonkin aikaa. Pari kuvaa ukkelista ja sitten siitä paidasta, joka löytää tiensä varmaankin matkalaukkuun tai johonkin muuhun paikkaan rekvisiitaksi.

Hei,

Eilen illalla sain viimeisteltyä joitakin puolivalmiita neuleita. Katselin blogistani , mitä kuvia olen minikäsitöistäni laittanut nähtäville ja eihän niistä ole kuin muto-osa kuvattuna. Joten tuumasta toimeen. Kuvasin tänään jäljellä olevia tekeleitäni, kun minulla on taipumus luovuttaa pois ennenkuin olen ehtinyt ikuistamaan niitä. No, ei niitä nyt ihan hirveästi ole, mutta kait niitä on hyvä ikuistaa, että muistaa, mitä on tehnyt. Eli nyt tulee ihan liikaa kuvia. Pidetään sitten vähän paussia.

Hei taas,

Tässä harjoittelen  kameran käyttöä. Ihan hepreaa. Mutta tyllerölle tein mekon kesäksi ja hetihän se piti pukea. Ei vilu tule tuommoiselle elohopealle. Ja polleena esittelee siskonsa kanssa kenkiään. Ja toinen katselee kateellisena kun ei omista ainuttakaan paria. Nuo, mitkä tylleröllä ovat jalassa, ovat aivan liian suuret ja nuo tuossa etualalla vihreät ja vaaleanpunaiset , eivät sovi jalkaan. Takana olevat nahkaiset ovat ihan sopivan kokoiset, mutteivät pysy kovassa menossa jaloissa, että minkäs teet. Ei kannata ylpeillä. Huomasin, että kameran päiväys on pielessä. Pitää yrittää korjata.