Tänään vietetään kansanvälistä eläinten päivää. Maailmanlaajuinen teema "Save Animals, Save the Planet!" muistuttaa meitä eläinten hyvinvoinnin ja planeettamme terveyden välisestä yhteydestä. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä ja elinympäristöjen tuhoutumisella, teollisella maataloudella ja saastumisella sekä tavoillamme kohdella eläimiä on suora vaikutus ympäristöön – ja päinvastoin.
Kuvassa FI*JustKittying -kasvattaja Sari, sylissään ylhäältä alas Pörrö, Bella ja Cinna. Kuvaaja: Tuomas Pennanen, Tampereen työväenopiston henkilökuvaus -kurssilla, Haiharan kartanolla 17.09.2025
Tämän teeman äärellä pysähdyin miettimään sekä omaa toimintaani kissanomistajana ja -kasvattajana että kissanpidon, kissaharrastuksen ja kissakasvatuksen vastuullisuutta, eettisyyttä ja ekologisuutta yleisemminkin.
Kissojen määrä on maailmalla ja meillä Suomessa ollut pitkään kasvussa, ja samalla kasvaa myös niistä syntyvien ympäristöhaittojen määrä. Toisin kuin hyötyeläimillä, kissoilla ei ole varsinaista käyttötarkoitusta, vaan niiden tärkein tehtävä on olla seuralainen, rakas osa perhettä. Tämä tekee kissoista korvaamattomia perheenjäseniä, mutta samalla niiden ympäristövaikutukset korostuvat.
Kissojen tarkka määrä Suomessa on tuntematon, mutta arviot vaihtelevat: Suomen Kissaliitto on arvioinut Suomessa olevan noin 800 000–1 300 000 kissaa, kun taas Tilastokeskuksen arvion mukaan kissoja on noin 590 000. Kissaliittoon on rekisteröity viime vuosina keskimäärin reilut 4000 rotukissaa vuodessa ja Suomessa hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa, joista noin 10 000 koditonta kissaa elää ilman omistajaa ja lisääntyy vapaana, muodostaen villiintyneitä populaatioita, joiden määrää ei myöskään tiedetä tarkkaan.
Ekologisuus on yhä useamman kuluttajan arvo, ja vastuullisia valintoja halutaan tehdä myös lemmikinpidossa. Tätä kuitenkin vaikeuttaa se, ettei lemmikinomistaja välttämättä tiedä, mikä valinta on ekologisesti vastuullisin, koska tuotteiden merkinnät ovat usein puutteellisia niin raaka-aineiden kuin valmistusmaankin suhteen. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että lähtökohtaisesti kissan pitäminen aiheuttaa väistämättä ilmastokuormitusta – ruokinnasta ja tarvikkeista aina kuljetuksiin, näyttelyihin ja muihin kissanharrastuksiin (tilojen ja hallien lämmitykset ym.) saakka. Lisäksi kissan jätökset hiekkakuormineen ja ruokateollisuuden ympäristövaikutukset ovat merkittäviä.
Kissanpidon ekologisuus liittyy myös eettisyyteen: kissan hyvinvointi, lajityypilliset tarpeet ja sen vaikutus ympäristöön muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden. Vastuullinen kissanomistaja huolehtii, ettei lemmikki joudu kärsimään ja että sen elämä on mahdollisimman lajityypillistä – turvallisella tavalla.
Kissojen hyvinvointi kulkee käsi kädessä luonnon kanssa – ihmisen jokainen arjen valinta vaikuttaa. Biohajoava kissanhiekka, vihreä sähkö, kestävä kissanruoka, kierrätys ja pitkäikäiset tarvikkeet säästävät maapalloa pienin askelin.
🐾 Vastuullisuus on kaiken ydin: Kun huolehdimme kissoistamme koko niiden eliniän ajan – mikrosiru, sterilointi, turvallinen ulkoilu ja realistinen vastuu – suojelemme samalla myös planeettaa. 💚🐱🌿
🍽 Vastuullinen valinta ruokakuppiin – ruoan hiilitassunjälki
Kissan merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät sen ruokavaliosta. Täysravinnot valmistetaan pääasiassa eläinperäisistä raaka-aineista, ja siksi niiden valinta on keskeistä ekologisen tassunjäljen pienentämisessä.
Suosi vastuullisia raaka-aineita, eli tuotteita, joissa liha on peräisin EU:n alueelta tai sertifioiduilta tiloilta. Hyvä vaihtoehto on käyttää ihmisravinnoksi kelpaamattomia ruhonosia, esimerkkeinä broilerin sydämet tai kivipiira. Myös ihmisravinnoksi käytettävästä lihasta siivottavat kohdat, kuten kalvot ja jänteiset osat käyvät hyvin kissankuppiin. Raakaruokinnassa raaka-aineina hyödynnetään usein teurasjätettä ja kotimaisia raaka-aineita, mikä tekee siitä ekologisesti järkevän vaihtoehdon. Haittapuolena raakaravinnossa on energiankulutus, sillä tuotteet täytyy säilyttää pakasteena.
Märkäruoka vai kuivanappulat? Märkäruoka tukee kissan terveyttä paremmin kosteutensa ja eläinproteiinipitoisuutensa ansiosta. Kuivaruoan ekologisuutta lisää niissä pienissä määrin käytetty luuaines. Kuivaruokia valittaessa kannattaa kuitenkin välttää erityisesti riisiä, jonka viljely on ympäristölle kuormittavaa (riisinviljelyssä syntyy runsaasti metaania, joka on hiilidioksidiakin huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lisäksi riisi kuljetetaan Eurooppaan kaukaa Aasiasta). Maailman markkinoilla on ainakin koirille myös täysravintoja, joiden hiilijalanjälki on laskettu ja hyvitetty esimerkiksi metsitysprojekteilla. Ainakin näihin täytyy minun itseni jatkossa paneutua ja etsiä, löytyykö vastaavia kissoille.
Huomioi kotimaisuus ja kuljetus: Suomessa valmistettu ruoka vähentää kuljetuspäästöjä. Verkkokauppaostoksissa kannattaa tilata useampi säkki kerralla.
🏡 Varusteet – kestävyys ja kierrätys
Kissan tarvikkeissa pätee sama kuin muussakin kulutuksessa: osta vain tarpeeseen ja valitse laadukasta. Pitkäikäiset kiipeilypuut, pedit ja ruokailuvälineet kestävät vuosia. Ekologiset materiaalit, kuten puu- ja kasvipohjaiset hiekat ja kierrätysmateriaaleista tehdyt tuotteet, vähentävät kuormitusta. Kierrätä ja keksi uutta käyttöä: lankarullat, vessapaperirullat, rypistetyt paperipallot, pahvilaatikot, paperipussit (sangat leikattuina) ja vanhat pehmolelut toimivat mainioina leluina kissalle.
🌿 Pesu- ja puhdistusaineet
Ekologiset pesuaineet ovat biohajoavia eivätkä kuormita ympäristöä samalla tavalla kuin perinteiset tuotteet. Valitsemalla ekologisia vaihtoehtoja, suojelee samalla luontoa.
Erityisesti lemmikkikodeissa pesu- ja puhdistusaineita valittaessa tulee paneutua niiden turvallisuuteen. Kodin pinnoille jää helposti jäämiä pesuaineista, joita lemmikit voivat saada elimistöönsä nuollessaan tassujaan. Lisäksi jotkut pesuaineet saattavat höyrystyä kodin hengitysilmaan. Ja jotkut muodostavat ihmisille ja eläimille myrkyllisiä kaasuja joutuessaan tekemisiin virtsassa olevan urean kanssa.
Tavallisen kodin arjessa ei tarvita desinfioivia pesuaineita lainkaan. Ei myöskään tavallisissa kissakodeissa, ei edes kissan vessa-astiaan. Poikkeuksen tähän muodostavat erilaiset tarttuvat taudit, loiset ja suolinkaiset. Ja silloin tulee aineen eläinturvallisuus varmistaa ennen käyttöä. Tiesitkö, että esimerkiksi Klorite ja Sanitol ovat erittäin myrkyllisiä kissalle?
Kissaloissa ja eläinsuojelukodeissa tilanne onkin toinen, ja desinfiointi kuuluu tarttuvien tautien ehkäisyyn jossei päivittäin, niin ainakin ajoittain.
🌿 Ulkoilu – turvallisuus ja luonnon huomioiminen
Vapaana pitämistä ilman valvontaa pidetään sekä eläinsuojelullisesti että ympäristön kannalta ongelmallisena, ja se voi olla myös järjestysrikkomus sekä rikkoa eläinsuojelulain velvoitetta huolehtia eläimen hyvinvoinnista. Vapaana kulkeva kissa on riski sekä itselleen että ympäristönsä luonnolle. Kissa voi loukkaantua, sairastua tai kuolla, ja samalla se uhkaa lähiympäristössä linnustoa ja pieneläimiä, myös rauhoitettuja eläinlajeja.
Maailman luonnonsuojelujärjestö IUCN onkin luokitellut kissan yhdeksi maailman haitallisimmista vieraslajeista, ja Suomessa se on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi luontokappaleiden saalistuksen vuoksi.
Valjasulkoilu, verkotettu tai lasitettu parveke tai ulkotarha on turvallinen tapa tarjota lajityypillistä virikettä.
♻️ Jätteet – lajittelu ja kierrätys
Kissan jätökset ja hiekan valinta vaikuttavat merkittävästi ympäristöön.
Kissanhiekka: Puu- ja kasvispohjainen hiekka voidaan lajitella biojätteeseen (ilman ulosteita) tai kompostoida. Mineraali- ja silikaattihiekat kuuluvat sekajätteeseen. Tutkimusten mukaan puu- ja kasvispohjainen hiekka tuottaa jopa 50kg vähemmän jätettä vuodessa kissaa kohden kuin bentoniittipohjainen hiekka.
Hygieniasyistä ei kissan ulosteita saa laittaa biojätteeseen. Ulosteet kuuluvat aina sekajätteeseen. Kissa perheissä joudutaan pohtimaan, miten tämä "paskaruljanssi" parhaiten pyörii. Ja voiko ulosteet kääriä käytettyyn paperiin tai pussiin, vai käytetäänkö aina uutta puhdasta muovipussia?
Entäs valjaissa ulkoilevan kissan kakka? Ympäristön kannalta paras vaihtoehto on jättää kakka keräämättä. Esteettistä haittaa voi vähentää piilottamalla jätökset esimerkiksi kesällä kasvien tai syksyllä lehtien alle niin, ettei kukaan astu niiden päälle. Pensaan juureen potkittu kakka katoaa lämpimällä säällä hetkessä 🤭.
🚆 Liikkuminen ja harrastusmatkat
Kissanäyttelyt ja muut harrastusmatkat sekä eläinlääkärimatkat lisäävät auton käyttöä helposti tuhansia ajokilometrejä vuodessa. Voiko kissaharrastaja suosia julkisia kulkuvälineitä kuten junaa tai bussia? Jos autoilu on matkanteon jouheuden ja kissan hyvinvoinnin vuoksi välttämätöntä, kimppakyydit olisivat vastuullisempi vaihtoehto.
🐱 Kissan hyvinvointi ja vastuullinen omistajuus
Kun kissasta huolehditaan koko sen elämän ajan, vältetään turhaa kuormitusta eläinsuojelulle ja luonnolle.
Ekologisuus ei saa tarkoittaa hyvinvoinnista tinkimistä. Kissan perustarpeet – lajityypillinen ravinto, kiipeily, saalistusleikit, lepo, seura ja hoiva – tulee aina turvata.
Sisäkissa: voi hyvin, kun sillä on tarpeeksi virikkeitä.
Valvottu ulkoilu: tarjoaa turvallisen mahdollisuuden liikkua.
Villiintyneet kissat: tulee toimittaa löytöeläintalolle, sillä ne voivat muodostaa ongelmallisia populaatioita luonnossa.
🌎 Vastuullisilla valinnoilla voi nauttia kissan seurasta ja samalla pienentää sen ekologista tassunjälkeä. 🌿
Huolehdi/varmista: Kissan sirutus sekä sterilointi/kastrointi
Ruokinta: Suosi kotimaista, vastuullisesti tuotettua ruokaa.
Varusteet: Osta pitkäikäisiä tuotteita, kierrätä ja vältä turhaa kulutusta.
Ulkoilu: Huolehdi sekä kissan turvallisuudesta että luonnon suojelusta.
Jätteet: Lajittele oikein ja valitse ympäristöystävällinen kissanhiekka.
Liikkuminen: Suosi julkisia ja kimppakyytejä harrastusmatkoilla.
Miten sulla sujuu kissanpidon eettisyys, ekologisuus ja vastuullisuus? Missä sulla olis parantamisen varaa?