Buenos Aires Steam upposi vuonna 1890. Kohde on tarkoitettu kokeneille sukeltajille ja hylkyjä löytyy 13 metristä 42 metrin syvyyteen. Yleensä voimakkaita pintavirtauksia, keskilämpötila 18 astetta ja keskimääräinen näkyvyys 3 metriä.

Keskellä Sítio Forten poukamaa sijaitseva Pinguino on Costa Verden alueen parhaiten säilynyt hylky. Se on 18 metrin syvyydessä, ja tarjoaa uskomattoman kokemuksen aloitteleville sukeltajille, jotka eivät vielä tunne tätä vertauskuvallista sukelluskohdetta. Sisään uiminen ei ole sallittua.

Parcel dos Coroneis on monien sukeltajien mielestä paras sukelluspaikka meressä Ilha Granden sisältä. Jopa 26 metriä syvä ja 200 metriä pitkä Parcel dos Coroneis esittelee paljon meren elämää.

Ponta Grossa do Sítio Forte on suosittu paikka Ilha Granden sukeltajille. Tämä kohde on kivikkoinen rannikko, jonka kärjen ympäri kiertämällä tulet Sítio Forten lahdelle.

Yksi akrobaattisimmista delfiinilajeista, pyöriäisdelfiini on kuuluisa akrobaattisista esityksistä, erityisesti tavasta, jolla se pyörii useita kertoja ympäri hyppiessään ilmassa. Ne kilpailevat usein veneiden rinnalla ja ne ovat kaunis ja jännittävä näky. Nämä ketterät nisäkkäät ovat delfiineistä pienimpiä ja niitä tavataan trooppisilla vesillä kaikkialla maailmassa. Suurimmat populaatiot näyttävät olevan lähellä Thaimaata, Keski-Amerikan Tyynenmeren rannikkoa ja Havaijin saaria.

Viiksihailla on vaatimaton, paikallaanpysyvä elämäntapa, eikä se ehkä ole kaikkein jännittävin hai, jonka kanssa sukeltaa meressä, mutta se on ehdottomasti yksi yleisimmistä. Tämä pölynruskea, vankkarakenteinen eläin on hyvin suosittu näky Karibian koralliriutoilla ja se on levinnyt itäiselle Tyynellämerelle, Amerikan rannikolle, itäiselle Atlantin valtamerelle ja läntiseltä Atlantin valtamereltä Afrikan rannikolle.

Piippukaloja pidetään merihevosien serkkuina, sillä ne luokitellaan samaan heimoon kuin merihevoset ja sudenkorennot, Syngnathidae-heimoon. Näillä pienillä kaloilla on monia yhtäläisyyksiä ja eroja, kun niitä verrataan toisiinsa. Niillä on merihevosien tavoin pitkä kuono ja joillakin lajeilla on myös tarraava pyrstö, jonka avulla ne voivat tarttua meriruohoon ja koralleihin. Toisin kuin merihevosilla, piippukaloilla on suora vartalo, ja ne voivat olla paljon voimakkaampia uimareita.

Perhokaloja on lähes 130 eri lajia, jotka kaikki elävät Atlantin, Tyynenmeren ja Intian valtameren trooppisissa vesissä. Nämä kauniit, pienet kalat uivat tunnetusti yksiavioisina pareina, mutta joskus niitä voi nähdä suurina parvina. Suuremman serkkunsa, enkelikalan tavoin ne ovat sukeltajien ja snorklaajien suosikkihavainto niiden kauniin, kirkkaan värityksen ja silmiinpistävien kuvioiden vuoksi. Toinen tunnusomainen piirre on monien lajien kyljissä olevat silmäpisteet, jotka huijaavat saalistajia ja jotka muistuttavat perhosen siivissä olevia silmäpisteitä.