[go: up one dir, main page]

Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkailu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 1. elokuuta 2016

Pisan kasvitieteellinen puutarha

Parin viikon takaisella Toscanan reissullamme riitti nähtävää ja koettavaa vaikka kuinka. Yksi must see -paikka oli Pisan kalteva torni. Torni olikin todella näkemisen arvoinen, lapsetkin ihmettelivät silmät pyöreinä hassua tornia :) Lisäksi tutkailin etukäteen, että lähellä torninähtävyyttä on Pisan kasvitieteellinen puutarha, pakkohan sinnekin siis oli mennä :)



Pisan kasvitieteellisellä puutarhalla on pitkä historia takanaan, se on perustettu jo vuonna 1543. Mikään suuren suuri alue ei kooltaan ole, mutta mukavasti siellä riitti meille nähtävää. Puutarha koostuu eri teema-alueista, joita ovat mm. arboretum, lampi, kasvihuone mehikasveineen, myrttipuutarha, näytepuutarha sekä vanha setripuutarha. 


Erityisen paljon kaunista katseltavaa riitti valoisassa kasvihuoneessa. Pöydät notkuivat täynnä erilaisia kaktuksia ja muita mehikasveja, joiden hienoja yksityiskohtia kelpasi ihastella.



Tästä pidin erityisen paljon (Haworthia reinwardtii), ilmeisesti suomenkielinen nimi tälle on käpykirjotähti. 





Puutarhassa ei tainnut olla juuri ketään muita kävijöitä, joten saimme kaikessa rauhassa ihastella Toscanan alueelle tyypillisiä puutarharakenteita. Ruukkuja oli aseteltu ihastuttavasti niin aidanteille kuin portaille. 
  
 



Hortensioiden kukinta oli parhaimmillaan. Erilaisia kukintoja oli montaa sorttia. Tässä muutama esimerkki muhkeista kukinnoista! Näiden pensaiden tyveltä löytyi vain yksi nimilappu, Hydrangea quercifolia 'Harmony'. Se on ilmeisesti ylemmässä kuvassa olevan hortensian nimi (eng. Oakleaf hydrangea).



Kierroksen lopuksi kävimme ihmettelemässä tätä magnolia (Magnolia grandiflora) vanhusta. Puu on istutettu vuonna 1787 ja on tätä nykyä n. 14 metriä korkea. Ikä on jo tehnyt tehtäväänsä ja puun tyviosa on osin lahonnut. Jykevät tukiseipäät kannattelevat runkoa suorassa. Latvusosa on edelleen elinvoimaisen näköinen, joten toivottavasti elinvuosia vielä riittäisi.


Mukavaa alkanutta elokuuta! Onneksi on vielä kesää jäljellä :)




torstai 21. heinäkuuta 2016

Padovan torilla

Takana on kymmenen päivän auringonpaisteinen reissu Toscanan seudulla. Matka oli aivan ihana, mutta kyllä on ihanaa olla kotonakin :) (Tosin kotipuutarhassa oli poissaollessa tapahtunut jonkin asteinen vallankaappaus, kun nyt rikkaruohoja puskee urakalla joka penkistä...)

Mutta palataan reissuun. Meidän ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli kaupungissa nimeltä Padova, joka sijaitsee Venetsian kyljessä. Mielestäni paras tapa tutustua paikalliseen elämänmenoon on käydä perinteisillä torimarkkinoilla, kurkkimassa paikallisia myytäviä tuotteita ja paikallisia asukkaita. Padovan torilla odottikin kaunis näky, kun paikalla oli taimimyyjiä myymässä tuotteitaan. Ja ruukkuja olikin paljon! Kuvat kertokoot enemmän :)










keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Japanilaisessa puutarhassa

Kerroin aiemmin perheemme matkasta rapakon taakse. Ensimmäinen etappimme oli New Yorkissa, josta jatkoimme matkaa kohti länsirannikkoa, San Franciscoa. Siellä meitä oli vastassa Kalifornian hymyilevä aurinko ja Tyynen valtameren lempeät tuulet.

San Franciscossa olimme neljä päivää ja lomapäivät kuluivat tutuimpia nähtävyyksiä kierrellessä. Eräs tutustumiskohteistamme oli Golden Gate Park, jota eräässä matkaoppaassa kehuttiin maisemasuunnittelullisesti korkeatasoiseksi. Ja kuin kirsikkana kakun päällä puistossa sijaitsee hieno, viimeisen päälle hoidettu japanilainen puutarha, Golden Gate Park Japanese Tea Garden. Pakkohan siellä oli käydä.

Japanilaisen puutarhan tutuimpia elementtejä ovat kivet, vesi, hallittu kasvimaailma, sillat, polut ja seinämät. Japanilaisen puutarhan esteettisyys perustuu näiden symbolisten elementtien harkittuun sijoitteluun ja niiden harmoniaan. Päämääränä on luonnon kunnioittaminen ja luonnon rauhan ilmentäminen, puutarhan liittäminen osaksi olemassa olevaa maisemaa.


 
Tarkoin valitut ja huolellisesti leikatut kasvit luovat väreillään rytmiä ja liikettä japanilaiseen puutarhaan.
 
 
Matala kivisilta muodostaa polun veden ylitse.
 
 
 
Puita sijoitetaan tarkasti veden äärelle heijastumaan vedestä.
 
 
Kivilyhdyillä koristetaan teitä ja polkuja.
 
 
 
Katse kiinnittyy huikaisevan punertavaan japaninvaahteraan.
 
 
Japanilaisessa puutarhassa ympyrä kuvaa taivasta.
 
 
Teehuoneiden historia ulottuu Japanissa 1400-luvulle.
 
 
Suuresta kivestä muotoiltu vesiallas.
 
 
 
Huolellisesti muotoonleikattuja kasveja katsellessa mieli lepää.
 
 
 
 
Haravoitu sora luo vaikutelman virtaavasta vedestä.
 
 
Japanilaisessa puutarhataiteessa riittäisi ammennettavaa yllin kyllin. Itse olen vaikuttunut japanilaisen puutarhan eleettömästä kauneudesta, pikkutarkoista yksityiskohdista ja levollisesta kokonaisuudesta. Zen! 
 
 

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

High Line
 
Viimeisenä lomapäivänämme New Yorkissa kävimme katsomassa High Linen. Perille pääsy vaati himppusen voimia, ensin kuljettiin metrolla ja loppumatka rattaita kadulla lykäten. Mutta pakko se on nähdä, sanoi äiti. Ja niin sitä mentiin!
 
High Line on entisen ilmaradan paikalle rakennettu kävelyrata. Reitin pituus on parisen kilometriä ja se sijaitsee Manhattanin länsipuolella. High Linelle noustaan joko hissillä tai portailla ja reitti kulkee koko matkan katutason yläpuolella. Reitti soveltui myös rattailla kuljettavaksi, oli siis esteetön.
 
Kävelyreitillä kulkiessa vilkasliikenteisten katujen äänet vaimenivat ja reitillä kuuli jopa linnunlaulua. Vaikka High Linella oli paljon kulkijoita, niin kulkeminen oli mukavan soljuvaa. Reitin varrelle oli rakennettu pitkiä penkkirivejä, joihin saattoi istuutua lukemaan ja eväitä syömään. 
 

  
High Line kulkee hauskasti asuintalojen kapeista väleistä.
 
 
 High Linellä yhdistyvät moderni viherrakentaminen, vuosikymmenten kerroksellinen rakennushistoria ja stressiä tutkitusti vähentävä kaupunkivihreä.

 


 
Reitin varrelta oli harkitusti etsitty upeita näkymälinjoja kohti keskimanhattania ja kohti Hudson Riveriä.  

  
Rauhassa kuljeskellessa ehti ihmetellä myös monentyyppisiä eri rakennustyylejä.
 
 
 

 High Linen on suunnitellut kukas muu kuin Piet Oudolf. Ja sen kyllä pystyi aistimaan. Materiaaleina oli suosittu kestäviä ja ajattomia (arvokkaita) materiaaleja, kuten graniittikiveä.

 
 Kasvillisuus koostuu lehtipuista (mm. koivuja), havuista (mm. marjakuuset), heinistä ja muista perennoista.
 
 
 
 
 
 
Asuintalojen terasseilla näki paljon kattopuutarhoja. Kuten kuvassa!
  
 
High Linellä järjestetään myös ulkoilmatapahtumia, tilaa riittää niillekin. 
 
 
Pidin kovasti kasvillisuusalueen asteittain asetelluista graniittipalkeista. Kivien välistä pilkottavat heinät ovat hienoja ilmeen pehmentäjiä. 
 
 
Puusta rakennetut levähdyspaikat sopivat ilmeeseen upeasti. Samoin teräksiset reunalistat kasvillisuuden rajauksina todella toimivat. Näkemisen arvoinen paikka!
 

perjantai 11. joulukuuta 2015

Battery Park

Battery Park sijaitsee Manhattanin saaren lounaisosassa ja sinne oli mukava poiketa kesken nähtävyyksien katselun. Itse pidin tästä viheralueesta enemmän kuin Central Parkista. Battery Park on vielä varsin uusi puisto ja sen kunto oli todella siisti. Lisäksi Battery Park sijaitsee meren äärellä ja puistosta voi ihalla näkymiä sekä Hudson Riverille että Manhattanille. Puistossa käydessämme sattui olemaan oikein aurinkoinen ja lepposa syyssää!

Silmiinpistävää oli, että puiston viheralueet olivat oikein hyvin hoidettuja. Kävimme puistossa sunnuntaina ja pyhäpäivästä huolimatta puistoalueilla näki useampia puistotyöntekijöitä siivoamassa ja haravoimassa.

 


Näkymä toiselle puolelle Hudson Riveriä 


Kauempana siintää vapaudenpatsas! 

 

Kasvipenkkien pääosassa olivat ihanasti tuulessa huojuvat heinät. Heinälajikkeita oli useampia ja niiden kasvukorkeudet vaihtelivat matalista pariin metriin. 
 
 
 
Istutusten tyylistä ja kasvilajeista henki heti Piet Oudolfin omintakeinen tyyli. Sinne mennessämme en tiennyt puistosta tai sen suunnittelijasta mitään. Jälkeenpäin tarkistin tietoja ja varmistuin puiston olevan Piet Odolfin kädenjälkeä. Mahtavaa, ensimmäinen omin silmin nähty Piet Odolfin suunnittelema puisto!


Istutuksissa näki myös punahattuja, astereita, luppioita ja salviaa.


Muotoonleikatuilla pensasaidoilla puistoon oli aikaansaatu viihtyisiä pienempiä tiloja. Materiaalien korkealaatuisuus varmistaa viimeistellyn ulkonäön.  


  
Syksyisestä ajankohdasta huolimatta istutusryhmissä riitti katseltavaa. Heinien syysvärit loistivat kuin perennojen kukinnot. Kasvillisuutta ei oltu myöskään alasleikattu talven varalle, hyvä niin!

 
Suuret, rouheat kivilohkareet toimivat hienona vastaparina kevyelle kasvillisuudelle.