Kuvihumpu

Seiskaveikan ja samanvahvuisten jämiä, 3,5 mm puikot, 42 silmukkaa. Väliraidoissa eka kerros oikein, toka nurin. Aika kiva.

Sittenpä ihan ohjeella, Laine Publishingin 52 x asusteet -kirjasta Wiklina-malli. Mukava oli neuloa näitä. Helppoa, mutta silti sai keskittyä, että nurjat ja oikeat meni oikein. Onnistuin tekemään toisesta megalomaanisen löysän ja toisesta tavallisen. Jep jep. Tulipa itselle unisukat kun ei lahjaksi ilkeä antaa.

Konmarittajakin pystyy hilloamaan lankoja. Ostin hahtuvakiekkoja, kun kaksimetrinen oli vielä puolimetrinen. Kokeilin tehdä jotain muuta kuin pöksyjä. 

Ohje täältä ja täältä. Puikot 5,5 mm, koska sellaiset sukkapuikot löytyi.

Vaaleahko pyyhe oli ensimmäisten kanssa pesussa. Näytti kuin pyyhkeen tilalla olisi ollut rullallinen talouspaperia. Sysiruma nukka ja jäkälä jäi pintaan kuin tervattuna. Leikkelin saksilla ja nypynpoistajalla. 40 astetta, ei pesupussia, peruspesuaine, tunnin ohjelma, 1400 linkous. Musta ja valkoinen Huopanen kuroutui liiankin tiukasti, harmaa Lunni kauniisti. 32 silmukkaa, 32+25 kerrosta, kavennukset joka puikolla, joka kerroksella. Tuli suunnilleen 39-kokoiset kun oikein revin ja raastoin sormenpäät verillä.

Seuraaviin käytin pelkkää kaksisäikeistä hahtuvaa kiekolta. Josko huopuisi tasaisemmin. Taas 32 silmukkaa, 32 kerrosta tasona ja sitten ehkä 30 suljettuna. Kärkikavennukset joka puikolla, joka kerroksella. 40 astetta, tunnin pesuohjelma, peruspesuainetta, vähän muuta pyykkiä mukaan. Huopuminen oli maltillisempaa, mutta jäi taitteita. Reuna taittui sisäänpäin vähän epämääräisesti. Ehkä ompelen sen kiinni joskus. 

Tässä ennen pesua. (Samalla saa ihailla perusperussukkia, jotka nuorisolainen tilasi ja otti heti käyttöön. Seiskaveikan jäkäläväri onkin oikein kaunis. 44 silmukkaa, 3,5 mm puikot.)

Pesun jälkeen näyttää tältä. Repimällä ja nyhtämällä tuli suunnilleen 41-kokoiset tossut. Ei tullut niin itku kuin ensimmäisten tossujen kanssa.

Hahtuvalanka kiekolta, toinen säie tummempaa ja toinen kirkkaampaa punaista. 3,5 mm metallipuikot, 80 silmukkaa, 1o 1n. Päättely kuin https://www.nauravanappi.fi/2020/12/superhelppo-chunky-beanie-vol.html 

Eli sama homma kuin pinkissä Air-pipossa.

Tuli tukevampi ja lämpimämpi kuin pinkistä. Tosi vähän käytän huopuvia lankoja peruslankana, mutta tämähän toimii mainiosti näinkin.

Drops Air -lankaa, samaa kuin Kumulus-paidassa aiemmin. 3,5 mm metallipuikot, 80 silmukkaa, 1o 1n. Päättely kuin https://www.nauravanappi.fi/2020/12/superhelppo-chunky-beanie-vol.html 

Lankaa meni 59 g ennen kavennuksia, 5 g kavennuksiin. 

Vallan kaunis ja pehmeä. Vähän lörähti käytössä, joten ehkä voisi tehdä seuraavan muuten samoin, mutta kolmosen puikoilla. 

Tukeva farkkukangas piilotti ruman sammutuspeitteen. Muuten oli nopeaa ja helppoa, mutta napinläven tekeminen oli tukalaa hommaa. Piti osata osuttaa kaksi erillistä reikää kohdakkain, että sammutuspeitteen reikä osui samaan kohtaan.

Aiemmin tein pinkin ihanuuden Dropsin Air-langasta ja nyt käytin samaa PetiteKnitin Kumulus-ohjetta uudelleen. Lankoina on samat kuin PetiteKnitin Caramel sweaterissa eli

- Drops Nord: alpakka, polyamidi, villa. Väri 05
- Novita Tuuli: mohair, viskoosi. Väri 408

Paidalla on painoa 362 grammaa. Nordia meni 5 kerää ja Tuulia 2. Ja jompaakumpaa vielä enemmän, veikkaisin Nordia. Tosi riittoisia ovat joka tapauksessa. 

Puikot 4 mm. Koko M eli sama kuin pinkissä. Paidasta tuli sopivasti pienempi, koska puikkokoko oli puolikkaan pienempi ja lankayhdistelmä vähän ohuempi kuin Air.

Toinen pääntien reuna onnistui ihan täydellisesti, mutta toinen meni mönkään ja jouduin ommellen paikkaamaan reikiä. Ohuppis. 

Paidan väri mätsää vuodenaikaan.