Ollaan oltu yhdessä.
On ollut aika kivaa.
Ei mitään ihmeellistä ole tapahtunut, ollaan vain oltu.
Koti on elänyt menossa mukana ja kaikki on jälleen vähän sinnepäin.
On aika jännä huomata, miten pieni sotkukin alkaa näyttämään omissa silmissä kauniilta.
Alan oppia sietämään sotkua.Minusta se on hyvä asia!
Olen ollut siivousintoilija ja pakottanut itseni muuttumaan.
Elämä on tässä ja nyt.
En halua viettää elämääni aina vain siivoten...Eilen touhuttiin ulkona, koko päivä, siksi väsähtäneitä touhusankareita oli joka puolella.
Ihanat pienet pallerot nukkuivat toisissaan kiinni sohvalla,
kolmas karvapallero oli terassilla täydessä unessa.
Kun touhuaa ja elää täysillä, väsyy.
Muistathan sinäkin huilata!
Ja antaa ehkä niiden pienten sotkujen vain olla.Lapsilta ja eläimiltä voi oppia niin paljon!
Aurinkoista toukokuuta sinulle!
Ps. Ompelen tällä viikolla paljon. Tiedossa ompeluaiheisia postauksia koko loppuviikko. Ja ensi viikolla näette vilkaisun Vallilan uudesta "Taju kankaalla" syksyn mallistosta. Minä ja Pantton suuntaamme julkistamistilaisuuteen kameran kera. Jännää!